Päätulokset
- Suomeen muuttaneilla pääkaupunkiseudulla on ollut monia syitä tulla maahamme. Perheperusteiset ovat suurin, mutta moninainen ryhmä. Työperusteisia muuttajia on noin neljäsosa ja pakolaistaustaisia perheenjäsenineen noin viidennes.
- Suomeen muuttaneiden oman paikkansa löytämistä Suomessa ja pääkaupunkiseudulla on hyödyllistä tarkastella maahanmuuton syyn kautta. Työperusteisesti muuttaneilla on tietenkin parempi työllisyystilanne, ja tämä heijastuu myös kotoutumisen monille muille osa-alueille.
- Työ- ja opiskeluperusteisista muuttajista monet ovat kuitenkin kiinnittyneet Suomeen ja Helsinkiin vain ohuesti. Osa pakolaistaustaisista on esimerkiksi vahvemmin yhteiskunnassa mukana. Maassaoloajalla on tässä oma merkityksensä.
- Työpaikan saamisen kannalta sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä. Tästä syystä ja ylipäätään hyvinvoinnin kannalta on huolestuttavaa, että monilla on suppeat sosiaaliset verkostot ja jopa yksinäisyyden kokemuksia. Myös syrjinnän kokemuksista raportoitiin valitettavan usein.
- Suomeen muuttaneita pääkaupunkiseudulla leimaa vahva luottamus etenkin poliisiin. Turvallisuuden tunne päivittäisessä elämässä ja julkisilla paikoilla on niin ikään vahvasti jaettua.
- Monet tutkimukseen osallistuneista seuraavat median välityksellä aktiivisesti sekä Suomen että lähtömaansa ajankohtaisia asioita. Toiset eivät puolestaan ole kummankaan maan asioista kovin kiinnostuneita.
Suomeen muuttaneiden asema työmarkkinoilla vaihtelee suuresti niin Suomeen muuton syyn kuin sukupuolen mukaan. Miesten työllisyysaste on kaikissa maahanmuuttosyyryhmissä parempi kuin naisten. Ero on erityisen suuri pakolaistaustaisilla muuttajilla.
Suomeen on tultu monesta syystä, ja se näkyy kotoutumisessa
MoniSuomi-tutkimus on jatkoa ulkomailla syntyneisiin tai ulkomaalaistaustaisiin kohdennetuille laajoille kysely- ja haastattelututkimuksille. Näiden tutkimusten avulla voidaan täyttää rekisteripohjaisen tilastoinnin puutteita ja saada tietoa Suomeen muuttaneiden omista käsityksistä ja kokemuksista. Tämän tutkimuksen avulla olemme saaneet ensimmäistä kertaa luotettavaa tietoa muuttajien omista käsityksistä tärkeimmästä Suomeen muuton syystä pääkaupunkiseudulla. He osoittautuvat myös virallisia koulutustilastoja selvästi paremmin koulutetuiksi. Suomen tai ruotsin kielen taidossa on suurta vaihtelua. Pidempään Suomessa asuneista suuri osa hallitsee ainakin toisen kotimaisen kielen vähintään keskitasoisesti, mutta myös yli kymmenen vuotta Suomessa asuneiden joukossa on paljon korkeintaan aloittelijan tasolla olevia.
Sosiaaliset suhteet ja kontaktit olennaisia työpaikan saamisessa
Pääkaupunkiseudun Suomeen muuttaneilla on parempi työllisyystilanne kuin mitä työssäkäyntitilaston perusteella voi päätellä. Miesten tilanne on parempi kuin naisten, kaikissa maahanmuuttosyyryhmissä. Varsinkin muista kuin työperusteisista muuttajista moni on osa-aikaisessa työssä ja muuten epätyypillisessä työsuhteessa. Huomattavan moni asuu pienituloisessa kotitaloudessa, ja on joutunut tinkimään esimerkiksi lääkkeiden ostosta tai lääkärissä käynnistä. Suomeen muuttaneista pääkaupunkiseudulla moni kärsii suppeista sosiaalisista verkostoista, ja siitä on haittaa myös esimerkiksi työllistymiselle. Syrjinnän kokemukset ovat valitettavan yleisiä, myös työelämässä.
Aineistot
Viittaaminen
Saukkonen, P. & Tanska, T. (2024). Suomeen muuttaneet pääkaupunkiseudulla MoniSuomi-tutkimuksen tulosten valossa. Tutkimuksia 2024: 2. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia: Saatavilla: LINKKI. Viitattu: #.#.20#.