Helsingin asukasmäärä kasvoi vuonna 2023 ennätyksellisen paljon. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan väestön määrä kasvoi 10 935 hengellä, ja asukkaita oli vuoden lopussa 674 963 henkeä. Suhteellinen kasvu vuoden 2023 aikana oli 1,6 prosenttia, kun edellisvuonna kasvu oli 0,8 prosenttia. Vuosi 2023 oli poikkeuksellinen historiallisestikin katsottuna, sillä Helsingin väestön määrä kasvoi yli 10 000 hengellä edellisen kerran 1960-luvulla, jolloin Helsingin suuret lähiöt valmistuivat. Luonnollisestikin suhteellinen väestönkasvu oli 1960-luvulla nykyistä suurempaa, sillä kaupungin koko väestömäärä oli tuolloin nykyistä vähäisempi.
2000-luvulla Helsingin väestön määrä on kasvanut keskimäärin hieman alle 5 000 hengellä vuodessa. Viime vuosikymmenten keskiarvoa laskee sekä koronapandemiavuosien hidastunut kasvu että niin sanotun Nurmijärvi-ilmiön vaikutukset vuosituhannen alkuvuosina. Tuolloin Helsingistä muutettiin ympäristökuntiin nykyistä enemmän. (Kuvio 1).
Helsingin väestönkasvu oli myös valtakunnallisesti merkittävää. Koko Suomen väestönkasvu oli 40 600 henkeä, joten Helsingin osuus oli kokonaiskasvusta neljännes. Pääkaupunkiseudun kaupungeista Espoo kasvoi 8 900 asukkaalla (2,9 prosenttia) ja Vantaa 4 600 asukkaalla (1,9 %). Muista Kuusikkokaupungeista eniten asukasmäärä lisääntyi Tampereella, reilulla 6 000 asukkaalla (2,4 %). Turussa kasvua oli 4 000 henkeä (2,0 %) ja Oulussa 2 800 henkeä (1,3 %). Pääkaupunkiseudun osuus koko Suomen väestönkasvusta oli yli 60 prosenttia ja kuuden suurimman kaupungin yli 90 prosenttia.
Väestönkasvua muuttoliikkeestä
Helsingin väestönkasvu perustui lähes kokonaan muuttoliikkeeseen, erityisesti kasvaneeseen ulkomaan muuttoliikkeeseen. Myös kotimaan muuttoliike palautui Helsingin kannalta voitolliseksi koronapandemiavuosien jälkeen. Ennakkotietojen mukaan Helsinki sai kotimaan muuttoliikkeestä muuttovoittoa 2 050 henkeä, kun taas ulkomailta Helsinkiin muuttaneiden määrä oli 8 500 henkeä Helsingistä ulkomaille muuttaneita suurempi. (Kuvio 2.)
Ulkomaan muuttovoiton kasvua selittää ulkomailta Helsinkiin muuttaneiden määrän kasvu, kun taas toiseen suuntaan muuttaneiden määrässä ei tapahtunut vuonna 2023 juurikaan muutosta edellisiin vuosiin verrattuna. Muualta Suomesta Helsinkiin muuttaneiden määrä oli lähellä aikaisempien vuosien tasoa, samalla kun koronapandemiavuosina kasvanut Helsingistä poismuuttaneiden määrä palasi samalle tasolle kuin 2010-luvun loppuvuosina.
Vuonna 2023 Helsinkiin syntyi noin 6 100 lasta, mikä oli 2000-luvun toiseksi pienin määrä. Edellisvuonna syntyneitä oli noin 100 enemmän. Syntyneiden määrä on ollut jo useita vuosia matalalla tasolla. Poikkeuksen muodosti vuosi 2021, jolloin Helsinkiin syntyi noin tuhat lasta enemmän kuin vuonna 2023. Vuosien 2022–2023 syntyneiden määrät olivat samalla tasolla kuin 2000-luvun alkupuolella, jolloin hedelmällisyysikäisiä naisia oli selkeästi vähemmän. Kokonaishedelmällisyys on siis Helsingissä edelleen selkeästi pienempi kuin aikaisemmin 2000-luvulla. (Kuvio 3)
Helsinkiläisiä kuoli 5 719 henkeä vuonna 2023, mikä oli noin 200 vähemmän kuin edellisenä vuotena. Huomattavaa kuitenkin on, että vuonna 2022 kuolleita oli edeltäviä vuosia enemmän. 2020-luvulla vuosittain kuolleiden määrä on ollut hieman suurempi kuin edeltävällä 2010-luvulla muun muassa koronapandemian seurauksena. Kuolleiden määrän ennustetaan kasvavan tulevinakin vuosina väestön ikääntymisen myötä.
Alhaisen syntyneiden määrän myötä Helsingin luonnollinen väestönkasvu, syntyneiden ja kuolleiden määrien erotus, jäi myös pieneksi, 367 henkeen. Määrä oli 100 henkeä edellisvuotta suurempi, mutta selkeästi 2000-luvun alkupuolta matalampi. Suurimmillaan luonnollinen väestönkasvu on ollut 2000-luvulla yli 1 800 henkeä.
Kasvu kohdistui keski-ikäisiin
Helsingin väestönkasvu kohdistui vuonna 2023 etenkin keski-ikäisiin ja keski-ikää lähestyviin, 30–49-vuotiaisiin. Nämä ikäryhmät kasvoivat yhteensä lähes 7 000 hengellä, mikä on kaksi kolmasosaa koko väestömäärän lisäyksestä. Alle kouluikäisten määrä laski hieman yli 200 lapsella, mitä osittain selittää syntyneiden edellisvuotta pienempi määrä. Alakouluikäisten määrä kasvoi noin 400 lapsella ja yläkouluikäisten määrä lähes tuhannella lapsella. Yläkouluikäisten määrän kasvusta noin kaksi kolmasosaa selittyy ikäluokkien kokoeroilla.
Vanhimmissa ikäryhmissä 65–74-vuotiaiden määrä väheni 800 hengellä, mutta vastaavasti 75–84-vuotiaiden ikäryhmä kasvoi 2 000 hengellä. Muutosta selittää suuren ikäluokan siirtyminen jälkimmäisten ikäryhmään. Myös 85 vuotta täyttäneiden ryhmä kasvoi hieman. Aikaisempien vuosien tietojen perusteella voidaan olettaa, että etenkin vanhimmissa yli 75-vuotiaiden ikäryhmissä muuttoliikkeellä ei ole juurikaan vaikutusta henkilömääriin.
Alueelliset muutokset
Helsingin väestönkasvu kohdistui luonnollisestikin eniten niille alueille, joille rakennettiin runsaasti uusia asuntoja. Selvästi eniten asukasmäärä kasvoi uudella Pohjois-Pasilan alueella, noin 1 200 hengellä. Muille asuntotuotannon projektialueille uusia asukkaita saatiin selvästi vähemmän. Jätkäsaaressa asukasmäärä kasvoi 550 hengellä, Kruunuvuorenrannassa hieman alle 500 hengellä sekä Kalasataman ja Sompasaaren alueilla yhteensä reilut 500 hengellä. Keski-Pasilan alueella väestönlisäys oli hieman yli 200 henkeä. Yhteensä näiden alueiden kasvu oli 27 prosenttia koko kaupungin kasvusta. (Kuvio 5.)
Suurimpia asuntotuotannon projektialueiden ulkopuolisia kasvualueita olivat Aurinkolahti ja Itäkeskus, joissa molemmissa kasvua oli noin 600 henkeä sekä Veräjämäki, jossa asukkaiden määrä kasvoi 550 hengellä. Kaupunkiuudistusalueista Malminkartanon-Kannelmäen, Malmin ja Mellunkylän alueilla asukkaiden määrä kasvoi. Kullakin näistä alueista asukasmäärä lisääntyi 300–400 hengellä. Meri-Rastilassa väestön määrä pysyi ennallaan.
Osalla alueista väestön määrä myös väheni. Tällaisia alueita olivat muun muassa Toukola, Myllypuro ja Keski-Vuosaari, joista kussakin väestö pieneni noin 200 hengellä. Väestömäärän väheneminen saattaa joillakin alueilla olla tilapäistä esimerkiksi asuinrakennusten suurten peruskorjaushankkeiden myötä.
Suurpiireistä suurinta kasvu oli Keskisessä suurpiirissä, 2 600 henkeä. Keskiseen suurpiiriin kuuluvat muun muassa Pasilan ja Kalasataman alueet.
Östersundomin alueella asukasmäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla, ja muissa suurpiireissä muutos vuoden aikana oli reilusta Pohjoisen suurpiirin 800 hengestä Eteläisen suurpiirin 1 700 henkeen.
Ulkomaan muuttoliike kasvatti Suomen väestönkasvua ennätyksellisen paljon vuonna 2023. Suomeen kohdistunut maahanmuutto muodostuu pääosin työn tai opiskelun sekä perheen yhdistämisen perusteella maahan tulleista. Kasvaneen maahanmuuton määrän taustalla on Suomessa vallitseva työvoimapula ja yritysten rekrytointiverkostojen kehittyminen. Osa maahan muuttaneista on Ukrainan sotaa paenneita, jotka saivat kotikuntaoikeuden Suomesta vuoden oleskelun jälkeen.
Valtakunnallisesti eniten työperusteista oleskelulupaa hakeneista oli vuonna 2023 Filippiinien, Venäjän ja Intian kansalaisia. (Maahanmuuttovirasto, 2024.)
Maahanmuuton osalta voidaan olettaa, että Helsinkiin ulkomailta muuttaneet ovat taustoiltaan ja muuton perusteiltaan samantyyppisiä kuin Suomeen tulleet maahanmuuttajat yleisesti. Helsingin runsas opiskelupaikkatarjonta vaikuttaa oletettavasti niin, että kaupunkiin muuttaa ulkomailta suhteellisesti enemmän opiskelijoita kuin muuhun maahan.
Helsingin väestörakenteen ja väestönmuutosten lopulliset tiedot julkaistaan myöhemmin keväällä. Tällöin voidaan analysoida tarkemmin erityisesti muuttoliikkeen suuntaa ja sen vaikutuksia väestörakenteeseen muun muassa kielen, ulkomaalaistaustaisuuden ja koulutuksen suhteen.
Harri Sinkko toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Lähteet:
Tilastokeskus, 2024. Väestörakenteen ennakkotiedot, erillistilaus.
Tilastokeskus, 2024. Väestömuutosten kuukausitiedot. Väestötilastopalvelu.
Maahanmuuttovirasto, 2024. Maahanmuutto Suomeen, 1/24. [Haettu 8.2.2024]