Kunnan taloudenhoitoa, päätöksentekoa ja palveluiden hintaa sekä saatavuutta koskeva kysymyskokonaisuus on ollut mukana kaupunki- ja kuntapalvelut -tutkimuksessa sen alusta lähtien eli vuodesta 1983.
Tyytymättömyyttä kunnan talouden hoitoon eniten Vantaalla
Aikaisempien tutkimuskierrosten perusteella voidaan olettaa, että yleinen taloudellinen tilanne heijastuu jossakin määrin julkisten palveluiden käyttöön ja arvottamiseen. Tämä koskee erityisesti mielipidettä kunnan talousasioiden hoidosta. Lamavuonna 1993 vain 23 prosenttia helsinkiläistä piti kotikuntansa talousasioiden hoitoa hyvänä. Tulos on mahdollisesti kuvastanut yleistäkin pettymystä 1990-luvun alun Suomen talouteen.
Vuonna 2008 helsinkiläisistä peräti 59 prosenttia oli sitä mieltä, että kaupungin taloutta oli hoidettu hyvin. Arvosana on kaupunkipalvelututkimuksen historian paras. Uusimman kyselyn mukaan jälleen yli puolet (56 %) helsinkiläisistä oli väittämän kanssa samaa mieltä. Espoossa tilanne oli yhtä hyvä, mutta Vantaalla vain reilu kolmannes (36 %) katsoi, että kaupunki on hoitanut talousasiansa hyvin.
Kuvio 1. Väittämään ”Helsinki on hoitanut talousasiansa hyvin” vastaaminen KAPA-tutkimuksessa 1983–2016.
Asukkaiden mielipiteitä kysyttiin uusinta kuntapalvelututkimusta varten keväällä 2016. Kaupunkien talousluvut heijastuvat mahdollisesti tässäkin asukkaiden mielipiteisiin. Vantaan taloustilanne näytti eri mittareilla muita pääkaupunkiseudun kaupunkeja hieman synkemmältä. Espoossa kunnallisveroveroprosentti oli 18,00, Helsingissä 18,50 (laskettiin 18,00 prosenttiin vuonna 2018) ja Vantaalla 19,00. Vantaalla oli asukaslukuun suhteutettuna toiseksi eniten velkaa maamme 11 suurimmista kaupungista. (Helin 2016,18).
Todettakoon, että jo syksyllä 2017 Vantaan talousnäkymät olivat selvästi paremmat. Kaupunki on pystynyt lyhentämään lainojaan jo kahtena perättäisenä vuotena, asuntoja ja työpaikkoja syntyy tuhansittain ja väkiluku kasvaa. (Salomaa 2017). Uusimmassa talousarviossaan Vantaa on Helsingin ohella ainoa Suomen suurimmista kaupungeista, joka ei ota uutta velkaa (Valkama 2018). Samalla Vantaan työttömyysaste on laskenut siten, että Suomen suurista kaupungeista vain Espoossa ja Vaasassa työttömyysaste oli syyskuun lopussa 2017 Vantaata alhaisempi. (Vantaan kaupunki 2017).
Lähes puolet helsinkiläisistä pitää kaupungin päätöksiä oikeanlaisina
Väittämän "Kunta tekee yleensä oikeita päätöksiä" kanssa oli Helsingissä samaa mieltä lähes joka toinen vastaaja, 48 prosenttia (ks. kuvio 2). Tilanne on ollut sama myös tutkimuksen edellisillä kierroksilla eli vuosina 2012 ja 2008. Kun ei tarkemmin eritellä, mitä päätöksiä vastaajien tulee tässä kysymyksessä arvioida, on toki mahdollista, että esimerkiksi myönteisen tai kielteisen talouskehityksen vaikutukset heijastuvat vastauksiin tässäkin kohtaa. Espoolaisten vastaajien arviot tähän väittämään olivat samalla tasolla kuin Helsingissä, mutta Vantaalla vain reilu kolmasosa vastaajista piti kunnan päätöksentekoa "järkevänä".
Kysymys ”Kunnassa on palveluja, joita en voi käyttää, vaikka haluaisinkin” on ollut mukana kuntapalvelut -tutkimuksessa koko sen historian ajan. Kysymys on koettu aina vaikeaksi vastata: ei osaa sanoa -vastausten osuus on ollut huomattava. Vuoden 2016 tietojen mukaan Vantaalla palvelujen tarve ja tarjonta ovat vastaajien mielestä hieman heikommin tasapainossa kuin naapurikaupungeissa.
Kysymys verojen ja palvelujen suhteesta on mielenkiintoinen ja vastaajalle sekin varmasti vaikeahko. Väittämän voidaan katsoa mittaavan yleisellä tasolla kunnan palvelutasoa ja ehkä myös palveluiden saavutettavuutta. Vuonna 2016 enää 30 prosenttia helsinkiläisistä vastaajista oli sitä mieltä, että he saavat liian vähän palveluja maksamillaan veroilla. Edellisellä kyselykierroksella vuonna 2012 vastaava osuus oli 42 prosenttia. Naapurikaupungeissa väittämään vastattiin pitkälti samalla tavalla kuin Helsingissä.
Kuvio 2. Helsinkiläisten, espoolaisten ja vantaalaisten mielipiteet kotikaupungin hallinnosta, taloudesta ja palveluista 2016, % vastanneista.
Lisätietoja kaupunki- ja kuntapalvelut -tutkimuksesta: tutkija Vesa Keskinen (vesa.keskinen[at]hel.fi), Helsingin kaupunginkanslia.
Lähteet:
Helin, Heikki (2016). Kuntien velkaelvytys jatkuu. Suurten kaupunkien talousarviot 2016. Helsingin kaupunki. Tietokeskus. Tutkimuskatsauksia 2016:11.
Salomaa, Merja (2017). Nenonen irrottaa otteensa. Helsingin Sanomat 26.10.2017.
Valkama, Pekka (2018). Suurten kaupunkien talousarviokooste. Helsingin kaupunginkanslia. Työpapereita 2018:1. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/18_01_23_tyopapereita_01_Valkama.pdf
Vantaan kaupunki. ”Vantaan työttömyys alimmillaan lähes neljään vuoteen.” Tiedote 24.10.2017. http://www.vantaa.fi/uutisia/kaikki_uutiset/101/0/135337