Tämä raportti käsittelee aiempien kuukausikatsausten tapaan Helsingin viimeisimpiä matkailutilastoja, jotka noin kahden kuukauden tilastointiviiveestä johtuen koskevat nyt heinäkuuta. Eli vaikka kesä alkaa olla jo lopuillaan, tilastoissa vielä odotellaan kesäsesongin ykköskuukautta, elokuuta. Tuttuun tyyliin heinäkuulta esitetään avainluvut, mutta lisäksi katsotaan vuoden 2018 ensimmäistä vuosipuoliskoa kokonaisuutena.
Tämä vuosi on kasvuprosenttien näkökulmasta ollut hieman erilainen kuin ennätyksellinen vuosi 2017. Toisaalta nämä samat luvut olisivat viime vuonna olleet huikeita. Erityisesti ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisten kasvu on Helsingissä jatkunut edelleen, joskin hitaampana. Hitaampi kasvu ei ole missään nimessä yllätys. Päinvastoin käännettä alaspäin on osattu odottaa. Nyt käänne on tapahtunut erityisesti kotimaisten matkailijoiden yöpymisten laskuna. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kotimaisten yöpymisten lasku on ollut Suomessa kaikkein selvintä juuri Helsingissä, kun mukana tarkastelussa on pääkaupunkiseudun kaupungit, Turun seutu, Tampereen seutu ja Lappi. Yöpymisten määrä alkoi laskea ensimmäistä kertaa tammikuussa ja pysyi pakkasella aina toukokuulle asti.
Kotimaisten yöpymisten muutoksen selittäminen on vaikeaa
Kotimaisissa yöpymisissä havaittujen muutosten syiden pohtiminen on huomattavasti vaikeampaa verrattuna ulkomaisiin yöpymisiin, koska kotimaisista yöpymisistä emme voi tilastojen perusteella erottaa alueita, mistä yöpymiset tulevat. Aiheeseen ei tässä kuukausiraportissa pureuduta syvällisemmin. Ulkomaisista yöpymisistä taas tiedämme kansalaisuudet. Toki tilastot kertovat jonkinlaisella karkealla tarkkuuden tasolla matkan tarkoituksen, mutta tämäkään tieto ei kerro meille tarpeeksi. Tilastoista näemme kuitenkin, että laskua on tapahtunut erityisesti kotimaan lomamatkoihin liittyvissä yöpymisissä. Ennätyslämpimän kesän vaikutuksen suuntaakaan emme tilastoista pysty päättelemään. Kesäkuussa kotimaiset yöpymiset lisääntyivät reilustikin, mutta heinäkuussa taas vähenivät vielä enemmän. Kokonaisuutena ensimmäisen puolivuotisen aikana kotimaiset yöpymiset vähenivät 2,3 prosenttia.
Ulkomaisten yöpymisten kasvu meni miinukselle vasta kesäkuussa, jolloin ulkomaiset yöpymiset vähenivät 4,3 prosenttia. Aina kesäkuuhun asti ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymiset Helsingissä siis lisääntyivät, eli yöpymisiä oli jokaisena kuukautena vielä enemmän kuin ennätyksellisen vuoden 2017 aikana. Kasvuprosentit olivat toki selvästi viime vuotta pienempiä. Viime vuonnahan ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät useana kuukautena yli 20 prosenttia edellisvuoden vastaaviin ajankohtiin verrattuna. Vuoden 2018 ensimmäisen puolikkaan aikana ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät 3,1 prosenttia.
Yöpymisten kokonaismäärien tarkastelu ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Helsinkiin suuntautuva kansainvälinen matkailu näyttäisi kasvavan edelleen, mutta mistä kasvu tulee? Tilastoja on tarkasteltava tarkemmin. Pinnan alla onkin tapahtunut paljon muutoksia. Suurimpina kysymysmerkkeinä ovat Kiina ja Japani eli juuri ne samat maat, joita olemme viimeisen parin vuoden aikaan varsin tarkasti seuranneet. Tarkastellaan näitä kahta maat hieman tarkemmin.
Case 1: Kiina
Kiinalaisten yöpymiset lisääntyivät viime vuonna hurjasti. Heti vuoden vaihduttua kasvu kääntyi miinukselle ja yöpymiset alkoivat hiipua. Helmikuussa 2018, kenties osittain kiinalaisen uudenvuoden takia, yöpymiset lisääntyivät voimakkaasti ja helmikuun raportissa jo pohdin, olisiko tammikuu ollut vain poikkeus nousevasta trendistä.
Ei ollut: maaliskuusta alkaen aina viimeisimpään heinäkuun tilastoon asti kiinalaisten yöpymiset ovat vähentyneet erittäin selvästi. Muutoksen yhtäkkisyys saa pohtimaan syitä sen taustalla. Mahdollisina syinä on keskusteluissa esitetty esimerkiksi viisumisäännöksiä. Kiinalaiset hakevat viisumia etukäteen matkan pääkohteesta, ja suuntaa antavien vertailutietojen mukaan näyttää siltä, että tämä pääkohde olisi entistä useammin Kööpenhamina, Tukholma tai Oslo. Kaikissa näissä kaupungeissa kiinalaisten yöpymiset ovat pääsääntöisesti lisääntyneet koko kevään ajan.
Hieman taustaa tälle mielenkiintoiselle muutokselle löytyy Rajavartioston rajanylitystiedoista. Kiinalaisten rajanylitykset ovat lisääntyneet Helsinki-Vantaalla koko kevään ja varsin suurilla prosenteilla. Vuoden 2018 ensimmäisen puoliskon aikana kiinalaisten rajanylitykset lisääntyivät 22 prosenttia vuoden 2017 ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna. Mainittakoon myös, että kiinalaisten yöpymiset Vantaalla kääntyivät laskuun vasta kesäkuussa.
Samaan aikaan kiinalaisten rajanylitykset itärajalla, lähinnä Vaalimaan ja Vainikkalan raja-asemilla, ovat vähentyneet todella selvästi. Myös rajanylitykset Helsingin satamassa ovat vähentyneet, vaikkakin pelkästään volyymeilla mitattuna tämä reitti on selvästi itärajaa ja Helsinki-Vantaata vähemmän merkityksellinen.
Kiinalaisia siis lentää Suomeen enemmän kuin koskaan, mutta rajaliikenne Venäjältä on vähentynyt. Näyttääkin siltä, että Suomi on tällä hetkellä viime vuoteen verrattuna kiinalaisten kauttakulkumaa Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan ja kenties myös Islantiin. Reykjavikissa kiinalaisia yöpyi jo vuonna 2016 enemmän kuin Helsingissä. Kiinalaisten yöpymisten koko ke-vään jatkunut lisääntyminen Vantaalla osittain vahvistaa tätä hypoteesia.
Helsingin ohella Lappi on kiinalaisten toinen tärkeä kohde Suomessa. Lapin kohdalla sesongit menevät toisin päin kuin etelässä. Kiinalaisten ykkössesonki Helsingissä osuu kesä- ja syyskuun väliseen kesään. Lapissa joulu–helmikuu on vilkkainta aikaa. Tammikuussa 2018 kiinalaisten yöpymiset Lapissa vähenivät, mutta helmikuussa taas suunta oli ylöspäin, kuten siis Helsingissäkin. Viime talven perusteella emme näin ollen voi vielä sanoa, onko vuoden alussa Helsingissä havaittu muutos samankaltainen myös Lapissa ja muualla Suomessa. Tätä tietoa meidän pitää odottaa ensi kevääseen, jolloin tiedämme ensi talven kehityksen suunnan.
Kiinalaisille myönnetyistä viisumeista emme ole saaneet kuukausitason tietoa, emmekä tiedä vielä vuoden 2018 tilanteesta. Viime vuonna kiinalaisille myönnettiin eniten viisumeita Ruotsista ja Norjasta, yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomesta tai Tanskasta. Tilanne on ollut samankaltainen jo vuosia, mikä kertoo selvää tarinaa kiinalaisten Pohjolaan suuntautuvien matkojen pääkohteista. Pääkohde määrittelee matkan suunnittelua, mutta tarkat ja yksiselitteiset viisumisäännökset tähän liittyen puuttuvat ainakin tämän raportin kirjoittajalta. Merkit kuitenkin viittaavat siihen, että pelkästään kiinalaisten preferenssien muutos ei riitä selittämään yöpymisissä havaittuja muutoksia.
Case 2: Japani
Helsingin ulkomaalaisten yöpymisten seitsemän kärkimaata ovat olleet jo jonkin aikaa samat. Viime vuoden tilastoja käsittelevästä vuosiraportista (pdf) näkee hyvin, kuinka näiden kärkimaiden yöpymiset ovat vuositasolla kehittyneet. Venäjä on ollut perinteinen kärkimaa.Venäläisten matkailijoiden osuudet ovat myös heitelleet viime vuosina eniten, ja hurjan laskun jälkeen venäläisten yöpymiset Helsingissä ovat taas nousussa. Saksa, Britannia, Yhdysvallat ja Ruotsi ovat yöpymisten tasainen peruskallio; muutokset ovat olleet viime vuosina suhteellisen pieniä. Kiinaa merkittävänä uutena markkinana käsiteltiin jo edellä, joten seitsemästä puuttuu yksi maa, Japani.
Japanilaisten yöpymiset Helsingissä ovat kiinalaisten tapaan lisääntyneet viime vuosina selvästi ja maa on jo kiilannut lähelle kärkeä. Kuitenkin tämä vuosi on mennyt eri tahtiin. Japanilaisten yöpymisten määrä väheni maaliskuussa 50 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, ja sama linja on jatkunut aina heinäkuuhun asti, joskaan laskuprosentit eivät ole olleet enää niin suuria. Maaliskuun hurjaa pudotusta selittää osittain vuoden 2017 maaliskuu, jolloin japanilaisia oli Helsingissä erityisen paljon. Tätä pohdittiin maaliskuun kuukausiraportissa ja todettiin, että maaliskuuta 2017 voitiin pitää tietynlaisena poikkeuksena tasaisen trendin keskellä.
Japanilaisten yöpymisten notkahdus näyttää noudattavan päällisin puolin samaa kaavaa kuin kiinalaisten yöpymisten pudotus, joskin toki syyt saattavat olla erilaisia. Meidän on siis vilkaistava rajanylityksiä, japanilaisten kohdalla käytännössä Helsinki-Vantaan lentokenttää, jonka kautta lähes kaikki japanilaiset Suomeen saapuvat.
Tilastot näyttävät, että japanilaisten rajanylitykset Suomeen ovat kasvaneet joka kuukausi aina heinäkuuhun asti, jolloin havaittiin pientä laskua. Maahan saapumiset siis kasvoivat myös maaliskuussa, jolloin, kuten todettiin yllä, yöpymiset romahtivat. Kiinalaisten tapaan siis japanilaisia tulee edelleen Suomeen, mutta he näyttävät niin ikään jatkavan jonnekin muualle. Japanilaisten yöpymiset ovat kasvaneet Tukholmassa koko kevään, ja myös Kööpenhaminassa ollaan pääsääntöisesti plussalla. Mutkia oikaisten voisi siis päätellä, että japanilaiset käyttävät Helsinki-Vantaata porttina Tukholmaan.
Näitä sekä kiinalaisia että japanilaisia koskevia päätelmiä vahvistavat myös lentoliikennetilastot. Ulkomailta tulevien ja ulkomaille jatkavien vaihtomatkustajien määrä on kasvanut koko alkuvuoden todella nopeasti. Ainoastaan huhtikuussa näiden vaihtomatkustajien määrän kasvu jäi alle 20 prosentin. Muina kuukausina kasvu on ollut lähellä 30 prosenttia tai jopa sen yli. Heinäkuussa ulkomailta ulkomailla vaihtaneiden määrä kasvoi 28 prosenttia ja nyt elokuussa 31 prosenttia. Elokuun yöpymistiedot saamme vasta lokakuussa, mutta mikäli näistä lentotiedoista voi jotain päätellä, kiinalaisten ja japanilaisten yöpymisten väheneminen jatkuu edelleen. Jos vähennetään kaikista kansainvälisistä saapumisista nämä vaihtaneet, kasvu oli elokuussa enää 1,8 prosenttia, kun aiempina kuukausina oltiin vielä yli kuuden prosentin kasvussa.
Mistä japanilaisten yöpymisten väheneminen sitten johtuu? Japanilaiset eivät tarvitse Euroopan unioniin matkustaessaan viisumia, joten mahdolliset spekulaatiot viisumikäytäntöjen vaikutuksista eivät koske heitä. Näin ollen voidaan kenties olettaa, että kiinalaisista poiketen japanilaisten matkailun vähenemisen taustalla on enemmänkin jonkinlaisia preferenssimuutoksia. Vaikka toki japanilaisten yöpymisten määrä on edelleen Helsingissä selvästi korkeampi kuin kilpailijakaupungeissa, kiinnostuksen painopiste voi olla hiljalleen siirtymässä Pohjolan muihin kaupunkeihin. Kokonaisvaltaisen vastauksen löytäminen kysymykseen japanilaisten matkailijoiden vähenemisestä on kuitenkin vaikeaa.
Lähtömaajakauma on pysynyt tasaisena – muutoksista huolimatta
Päähuomio viime aikoina on ollut Kiinassa ja Japanissa. Kuitenkin pitää muistaa, että kärki-maiden joukossa on muitakin maita, joista monet ovat koko vuoden tasolla kuitenkin vielä näitä kahta suhteellisen uutta tulokasta edellä. Erityisesti kolmen kärki – Venäjä, Saksa ja Yhdysvallat – kulkevat vielä omilla tuhatluvuillaan. Puolivuositason tarkastelussa yöpymiset kaikista näistä kolmesta maasta lisääntyivät selvästi ja tämä kasvu – erityisesti Venäjä – piti ul-komaiset yöpymiset ja tätä kautta kaikki yöpymiset plussalla.
Eniten lisääntyivät yöpymiset Yhdysvalloista, noin 10 prosenttia. Yhdysvalloista tulevien matkailijoiden rajanylitykset Helsinki-Vantaalla ovat niin ikään lisääntyneet todella nopeasti. Absoluuttisina lukuina tämä kasvu on ollut touko–heinäkuussa suurempaa kuin mistä tahansa muusta maasta tulevien matkailijoiden määrän kasvu.
Kolmantena ja neljäntenä listalla olivat Britannia ja Ruotsi. Näistä maista tulleiden yöpymiset putosivat ensimmäisen puolivuotiskauden aikana sijoilla kuusi ja seitsemän olleiden Japanin ja Kiinan tapaan. Jos tarkastellaan tämän ajanjakson kärkikymmenikköä, yöpymiset vähenivät viidestä maasta tulevilla matkailijoilla ja lisääntyivät niin ikään viidestä maasta.
Vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon yöpymistilastojen kärkimaat olivat täysin samat kuin vuotta aiemmin, joskin järjestys hieman vaihtui. Venäjä toki oli kärjessä jo vuotta aiemmin, kuten on ollut tapana jo vuosia, mutta Ruotsi ja Britannia olivat tuolloin toisena ja kolmantena.
Venäjän takana kärkimaiden yöpymismäärät ovat niin lähellä toisiaan, että jo muutaman tuhannen muutokset puolivuosittain heittelevät sijoituksia. Tasaisuudesta kertovat myös vain vähäiset muutokset top 5- ja top 10 -maiden osuuksissa kaikista ulkomaisista yöpymisistä. Vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla viiden kärki kattoi yhteensä 39 prosenttia kaikista ulkomaisten matkailijoiden yöpymisistä Helsingissä ja kymmenen kärki 56,8 prosenttia. Vuotta aiemmin osuudet olivat 39,6 ja 57,5 prosenttia.
Kuukausitasolla muutoksia on sesongista riippuen enemmän. Heinäkuussa 2018 yöpymisiä tilastoitiin kaikkein eniten Yhdysvalloista ja Saksasta. Ensimmäisen puolivuotisen aikana havaittu kehitys siis näyttäisi jatkuvan jakson jälkeenkin. Sekä yhdysvaltalaisten (+18,4 prosenttia) että saksalaisten (+14 prosenttia) yöpymiset lisääntyivät heinäkuussa reilusti. Ensimmäi-sestä vuosipuolikkaasta poiketen venäläisten yöpymiset tippuivat hieman (–3,5 prosenttia). Japani kiilasi neljänneksi – erittäin selvästi laskeneista yöpymismääristä huolimatta (–17,6 prosenttia).