Helsingin kaupunkistrategiassa linjataan, että Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki. Kaupungin tavoitteena on tehdä jatkuvasti kaikki hieman paremmin, jotta helsinkiläisten elämä olisi mukavampaa ja vaivattomampaa. Strategiaan sisältyy joukko tarkempia tavoitteita, joita valtuusto seuraa säännöllisesti. Loppuvuodesta 2019 kaupunkistrategian tavoitteita peilattiin Helsinki-barometriksi nimetyssä kyselyssä asukkaiden kokemuksiin. Vastaukset kerättiin puhelinhaastatteluilla ja verkkokyselyllä. Puhelinhaastatteluja tehtiin yhteensä 1 060. Verkkokyselyyn saatiin 2 258 vastausta.
Voiko kaupunkia suositella muualla asuville?
Helsingin tavoitteena on olla kaupunki, joka tarjoaa parhaat mahdolliset olosuhteet urbaanille, hyvälle elämälle. Toimivasta arjesta kumpuaa myös Helsingin vetovoima. Kyselyssä Helsingin vetovoimaa selvitettiin kysymyksellä, kuinka todennäköisesti vastaajat suosittelisivat Helsinkiä muualla asuville.
Vastaajat vastasivat kysymykseen asteikolla 0–10. Nolla merkitsi, että suositteleminen ei olisi lainkaan todennäköistä ja 10 puolestaan, että se olisi erittäin todennäköistä. Taulukosta 1 ilmenee, että joka viides vastaaja ei Helsinkiä juuri suosittelisi, lähinnä neutraalia linjaa edusti vajaa puolet vastaajista. Suosittelijoita oli reilu kolmannes.
Vastauksista laskettiin Helsingille suositteluindeksi. Helsingin suositteluindeksin arvo on 18, mitä voi pitää tyydyttävänä (ks. taulukko 1). Suosittelijoiden osuus vastaajista on naisilla suurempi (40 %) kuin miehillä (32 %).
Taulukko 1. Kuinka todennäköisesti suosittelisi Helsinkiä asuinpaikaksi muualla asuville (puhelinhaastattelujen vastaajat, N=1040).
*Suositteluindeksi lasketaan 0–10-asteikollisesta kysymyksestä siten, että suosittelijoista (arvoja 9 ja 10 antaneet) vähennetään kriittisen arvon (0–6) antaneiden osuus. Yleisimmät vastausvaihtoehdot 7 ja 8 eivät vaikuta indeksin arvoon. Suositteluindeksin arvon tulkintaohje:
40+ erinomainen
20–39 hyvä
0–19 tyydyttävä
alle 0 heikko.
Puhelinhaastattelujen lisäksi kysely oli avoinna internetissä kenen tahansa vastattavissa. Verkkokyselyyn vastanneet olivat selvästi kriittisempiä, ja heidän vastaustensa perusteella suositteluindeksi saa arvon 8.
Asukkaiden kokemusta kaupungista kysyttiin myös oman asuinalueen näkökulmasta. Oman kaupunginosan suositteluindeksin arvo oli puhelinhaastatteluissa 47, eli huomattavasti korkeampi kuin koko kaupungin vastaava luku. Verkkokyselyn vastaava oman kaupunginosan suositteluindeksin arvo oli jälleen selvästi heikompi, 24.
Jatkon tarkasteluissa rajaudutaan selkeyden vuoksi vain puhelinhaastattelujen vastauksiin.
Miksi Helsinkiä suositeltaisiin ja miksi ei?
Helsingin suosittelemisen ja kritisoinnin syitä kysyttiin tarkemmin avokysymyksillä. Puhelinkyselyssä Helsingin suosittelemista avasi vastauksellaan 926 vastaajaa. Kysymykseen, miksi ei suosittelisi Helsinkiä, vastasi hieman harvempi eli yhteensä 705 vastaajaa.
Yleisimmät syyt kaupungin suositteluun olivat lähellä sijaitsevat monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut, harrastukset ja toimintamahdollisuudet sekä vilkas kulttuuritarjonta. Helsingin katsottiin myös tarjoavan runsaasti työmahdollisuuksia, minkä vuoksi kaupunki näyttäytyi vastaajien mielestä erityisesti muualta muuttaville houkuttelevana asuinpaikkana.
Keskeisinä kaupungin suositteluissa esiintyneinä tekijöinä ja ominaispiirteinä nähtiin meri ja luonto. Kaupungin koettiin myös olevan kompaktin kokoinen ja mittakaavaltaan ihmisläheinen. Sopivan kokoiseksi koettuun mittakaavaan yhdistyi myös vastauksia lyhyistä välimatkoista ja palveluiden hyvästä saavutettavuudesta. Vastaajat kiittelivät erityisesti toimivaa julkista liikennettä sekä yhteyksiä muualle Suomeen ja ulkomaille. Yleisesti kaupunkia kuvattiin toimivana ja turvallisena.
Taulukko 2. Miksi suosittelisit Helsinkiä asuinpaikaksi muualla asuville (puhelinhaastattelujen vastaajat).
Siihen, miksi Helsinkiä ei suositeltaisi, ehdottomasti suurin syy oli asumisen ja elämisen kalleus. Asuntojen hintojen ja vuokrien kritisoitiin olevan jo tavallisen palkansaajan ulottumattomissa tai kipurajalla. Lisäksi elämiseen liittyvien muiden kustannusten koettiin olevan muuta Suomea korkeammalla tasolla.
Toinen yleinen syy suosittelematta jättämiseen oli liikenteen ongelmat, vaikka osa vastaajista pitikin hyviä liikenneyhteyksiä myös kaupungin hyvänä puolena. Kriittiset vastaajat kokivat kaupungin ruuhkaiseksi, jossa on pitkät matkustusajat sekä heikkouksia etenkin poikittaisliikenteessä. Liikenteen ongelmiin kuuluivat vastaajien mukaan huono liikennesuunnittelu, joukkoliikenteen toimimattomuus pitkine ja monimutkaisine vaihtoyhteyksineen sekä huono teiden kunnossapito etenkin talvisin.
Muina, joskin vähemmän kritisoituina tekijöinä Helsingistä mainittiin etenkin terveys- ja sosiaalipalvelut sekä päivähoito- ja vanhustenpalvelut. Osa vastaajista koki, että Helsinkiä ei voi suositella kaupunkina, koska terveyspalveluihin ei saa aikoja, palvelukulttuuri on huono ja hidas sekä toimintaan liittyy paljon tehottomuutta. Päivähoitopalvelun kritiikki kohdistui päivähoitopaikkojen saatavuuteen omilta asuinalueilta sekä liian vähäiseen hoitohenkilöstön määrään ja henkilöstön vaihtuvuuteen. Kouluihin kohdistui kritiikkiä lähinnä koulutilojen laatuun liittyen. Vanhuspalveluista mainittiin huoli laadusta ja saatavuudesta. Lisäksi kaikista julkisista palveluista kritisoitiin sitä, ettei palvelua saa riittävästi eri kielillä.
Osa vastaajista oli huolestuneita kaupunginosien eriytymisestä ja segregaatiosta sekä turvattomuudesta ja rauhattomuudesta etenkin keskustoissa ja joillakin asuinalueilla. Lisäksi kaupungin tiivistä ja jatkuvaa asuinrakentamista tietöineen ja muine asumishaittoineen kritisoitiin. Rakentamisen määrään liittyen myös luonnon vähenemisestä oltiin huolissaan.
Taulukko 3. Miksi et suosittelisi Helsinkiä asuinpaikaksi muualla asuville (puhelinhaastattelujen vastaajat).
Helsingin toimivuus asuinpaikkana ja Helsinkiä kuvaavat adjektiivit
Asukkailta kysyttiin myös kokemuksia Helsingin toimivuudesta asuinpaikkana. Lisäksi heitä pyydettiin arvioimaan, miten osuvasti kaupunkistrategian tavoitteisiin liittyvät adjektiivit kuvaavat Helsinkiä. Myös näitä pyydettiin arvioimaan asteikolla 0–10. Nolla merkitsi ei lainkaan toimivaa tai ei lainkaan Helsinkiin sopivaa, ja 10 erittäin toimivaa ja erittäin hyvin Helsinkiin sopivaa.
Helsingin toimivuuteen asuinpaikkana huonoja 0–6:n arvosanoja antoi hyvin harva. Vajaa puolet arvioista meni luokkaan 8 eli Helsinki koettiin hyvin toimivaksi. Erittäin hyvin toimivaksi voidaan luokitella vastausten arvot 9 ja 10. Niitä oli kaikista vastauksista noin joka kolmas. Naiset arvioivat kaupunkia useammin näillä arvosanoilla (naiset 37 %, miehet 27 %).
Kuvio 1 kuvaa vastaajien näkemystä kyselyssä mainittujen Helsinkiä kuvaavien adjektiivien paikkansa pitävyydestä. Adjektiivit on kuviossa listattu suosituimmuusjärjestykseen.
Kuten Helsingin turvallisuustutkimuksetkin ovat osoittaneet, asukkaat pitävät asuinkaupunkiaan turvallisena (Keskinen 2019). Kaupungin strategisia tavoitteita tukee hyvin myös se, että Helsinkiä pidetään myönteiseen suuntaan kehittyvänä ja kansainvälisenä. Näkemys Helsingin urbaanisuudesta jakaa vastaajat kahtia: toinen puoli pitää kaupunkia urbaanina, toinen puoli ei niinkään. Vähiten Helsinkiä vastaajien mielestä kuvasivat adjektiivit luovuus ja hauskuus.
Naisten mielestä lähes kaikki kysytyt asiat kuvaavat Helsinkiä paremmin kuin miesten mielestä. Poikkeuksena tästä on sanapari siisteys, roskattomuus, jota miehet pitivät naisia useammin Helsinkiä hyvin kuvaavana terminä. Huomioitavaa on, että miehet ja naiset pitivät turvallisuutta yhtä usein Helsinkiä parhaiten määrittävänä asiana.
Kuinka barometrihaastattelu koettiin?
Helsinki-barometri toteutettiin syksyllä 2019 ensimmäistä kertaa. Koska kysely toistetaan keväällä 2020, vastaajilta haluttiin pyytää palautetta kyselyn toimivuudesta. Valtaosa vastaajista piti lyhyttä kyselyä onnistuneena. Vain kaksi prosenttia arvioi sen toimivan huonosti, 26 prosentin mielestä se toimi kohtalaisesti ja 68 prosentin mielestä hyvin. Miesten ja naisten välillä ei ollut juuri eroa näissä arvioissa.
Lisätietoa siitä, miten kysely koettiin, saatiin lomakkeen lopussa olleesta ”palaute / vapaa sana” -avokysymyksestä. Tavallisin palaute kyselystä oli se, että kysymykset olivat liian yleisiä ja joissain kohdin liian tulkinnanvaraisia. Kysymyksiin kaivattiin joko tarkennusta tai mahdollisuutta tarkentaa itse vastausta. Toisaalta arvostettiin sitä, että kaupunkilaisten mielipiteitä kysytään.
Osa vastaajista käytti kyselyn lopussa ollutta vapaa sana -kysymystä mahdollisuutena kertoa tarkempia toiveitaan Helsingin kehittämisestä. Nämä vastaukset vaihtelivat aihepiiriltään erittäin paljon, mutta joitakin tavallisimpia teemoja voitiin tunnistaa. Ensinnäkin vastauksissa esiintyi usein puistojen ja muiden viheralueiden merkitys. Vastauksissa kannatettiin niiden säilyttämistä ja lisäämistä.
Toiseksi melko paljon oli myös liikenteeseen liittyviä mainintoja. Vastauksista heijastui joukkoliikenteen tärkeys kaupunkilaisille. Siitä tuli sekä kehuvia että moittivia mielipiteitä. Toivottiin, että joukkoliikenteeseen satsattaisiin jatkossakin ja se pidettäisiin hyvällä tasolla. Jotkut vastaajat pitivät joukkoliikenteen hintoja ainakin joillekin asukasryhmille liian korkeina.
Kolmas useasti esiintynyt teema oli terveydenhoito. Siitä esitetyt mielipiteet kallistuivat enimmäkseen kriittiselle puolelle. Esimerkiksi palvelujen saatavuus ja sen alueelliset erot sekä sähköisten palvelujen vaikeakäyttöisyys esiintyivät kritiikin aiheina.
Asumisen hinta ylipäätään ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuus erityisesti olivat näissä avovastauksissa neljäs yleinen teema. Tämä korostui jo lomakkeen aiemmissa avokysymyksissä (ks. taulukko 3 edellä), mutta esiintyi myös vapaa sana -kohdassa.
Tutkimusaineistot ja kyselyn uusinta
Helsinki-barometri 2019:n puhelinhaastattelut toteutettiin 10.10–24.10.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 060. Puhelinhaastattelujen kanssa samaan aikaan avattu verkkokysely oli avoinna 10.10.–15.11.2019 ja siihen saatiin runsaassa kuukaudessa 2 258 vastausta. Puhelinhaastatteluista saadut vastaukset edustavat Helsingin 18–79-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan (suurpiiri) mukaan. Verkkokyselyn vastauksissa on sitä vastoin vinoumaa, sillä sen aineistossa painottuvat naisten ja 45–64-vuotiaiden vastauksiin.
Helsinki-barometri toteutetaan uudelleen keväällä 2020 ja nyt saatuja vastauksia hyödynnetään uuden kyselyn toteutuksessa. Nyt julkaistuista tuloksista ilmestyy myös laajempi raportti kaupunginkanslian julkaisusarjassa.
Lähteet:
Keskinen, V. (2019) Helsinkiläisten turvallisuuden tunne on kohentunut. Kvartti 2019:1. Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/turvallisuustutkimus-helsinkilaiste...
* * * * * * *
Vesa Keskinen, Jenni Väliniemi-Laurson ja Jukka Hirvonen toimivat tutkijoina Helsingin kaupunginkansliassa.