Helsingin kaupunkikonsernin taidelaitokset järjestävät peruskouluille taidekasvatusprojekteja, joissa koululuokat voivat osallistua ammattitaiteilijoiden pitämille kursseille tai museopedagogisiin sisältöihin koulupäivän aikana. Tällaisia toimintoja järjestävät Helsingin juhlaviikot, kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri, taidemuseo HAM sekä kaupungin kulttuurikeskukset.
Kouluille suunnatuissa taidekasvatusprojekteissa oppilaat saavat mahdollisuuden tutustua erilaisiin kulttuurin ja taiteen muotoihin ilmaiseksi ilman pidempiaikaista sitoutumista. Koulujen ja taidelaitosten yhteistyöllä on pyritty luomaan mahdollisuuksia tutustua taiteeseen myös sellaisille lapsille, jotka eivät muuten vapaa-ajallaan harrastaisi taidetta tai vierailisi taidelaitoksissa.
Helsinkiläisten peruskoulujen osallistuminen taidekasvatusprojekteihin vuonna 2015
Vuonna 2015 kaupungin taidelaitosten taidekasvatushankkeiden yhteenlaskettu osallistujamäärä oli noin 19 000. Yksi oppilas on voinut osallistua useampaan taidekasvatushankkeeseen yhden lukuvuoden aikana, joten luku ei mittaa mukana olleiden eri oppilaiden määrää.
Suurin osa projekteista on suunnattu alakouluikäisille, mikä näkyy luokka-asteittaisissa osallistumisen eroissa. 85 prosenttia osallistuneista oli alakoululaisia, ja yläkoululaisten osuus oli 15 prosenttia.
Helsinkiläisistä peruskouluista noin 87 prosentista vähintään yksi luokka osallistui johonkin kaupungin taidelaitosten järjestämistä taidekasvatushankkeista vuonna 2015. Hankkeisiin osallistumattomat koulut olivat pääsääntöisesti yksityisiä kouluja ja erityiskouluja.
Koulujen osallistumisessa ilmeni merkittäviä alueellisia eroja peruspiiritasolla tarkasteltaessa. Jokaiselle Helsingin peruspiirille (34 kpl) on määritelty koulujen alueellista aktiivisuutta kuvaava indeksi, joka on saatu suhteuttamalla peruspiirin kouluista osallistuneiden oppilaiden määrä peruspiirin koko oppilasmäärään (Kuvio 1).
Taidelaitosten taidekasvatushankkeisiin osallistumisen alueellisen aktiivisuuden indeksissä koko kaupungin keskiarvo oli 0,41. Aktiivisimmat peruspiirit kasautuivat kantakaupungin ja Koillis- ja Pohjois-Helsingin alueille. Korkeimmat indeksiarvot saivat Vironniemen (0,89), Malmin (0,86) ja Taka-Töölön (0,82) peruspiirit. Vähemmän aktiivisia alueita oli erityisesti Länsi- ja Kaakkois-Helsingissä, ja niihin kuului myös koko Itäisen suurpiirin alue. Länsi-Helsingissä sijaitsevan Munkkiniemen peruspiirin koulujen aktiivisuutta mittaavan indeksin arvo oli 0,12 ja Haagan 0,23. Pasilan peruspiirin peruskoulusta ei osallistuttu yhteenkään taidelaitosten taidekasvatushankkeista.
Yksittäisten koulujen osallistumisaktiivisuudessa ilmeni suuria eroja sekä eri koulujen kesken että peruspiirien välillä ja niiden sisällä. Joistakin kouluista osallistui useita luokkia eri taidelaitosten projekteihin, toisista kouluista osallistui ainoastaan yksi luokka yhteen projektiin. Tämän vuoksi peruspiirien välisten erojen lisäksi on tärkeä analysoida peruspiirien sisäisiä eroja koulujen osallistumisaktiivisuudessa.
Jokaiselle koululle on määritelty koulun osallistumisen aktiivisuutta kuvaava indeksiarvo, joka on saatu suhteuttamalla koulusta osallistuneiden oppilaiden määrä koulun koko oppilasmäärään (Kuvio 2). Taidelaitosten taidekasvatushankkeisiin osallistumisen koulukohtaisen indeksiarvon keskiarvo oli 0,44. Se kuvaa siis kaikkien kaupungin koulujen keskiarvoa.
Koulujen osallistumisaktiivisuuden eroja peruspiirien sisällä ilmentää muiden muassa Malmin peruspiirin esimerkki. Alueen peruskoulujen indeksiarvot vaihtelevat 0,25–3,51 välillä. Joidenkin Malmin peruspiirin koulujen indeksiarvot olivat kaupungin korkeimpia. Vastaavasti joidenkin koulujen indeksiarvot jäivät kaupungin alhaisimmiksi.
Myös peruspiirien välillä voidaan havaita eroavaisuuksia koulujen osallistumisaktiivisuudessa. Esimerkiksi Taka-Töölön peruspiirin koulujen osallistumisaktiivisuutta mittaavan indeksin vaihteluväli oli 0,53–0,96, ylittäen kaupungin keskiarvon. Vastaavasti monessa peruspiirissä kaikkien alueen koulujen osallistumisen indeksiarvot jäivät alle kaupungin keskiarvon. Tällaisia alueita ovat Lauttasaari, Munkkiniemi, Pitäjänmäki ja Vartiokylä.
Tavoitteena koulujen laajempi tavoittaminen
Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa 2013–2016 yhtenä tavoitteena on helpottaa koululaisten pääsyä kulttuuripalveluiden pariin (Helsingin kaupunki 2013).
Nyt analysoidun tiedon mukaan koulujen osallistumisen aktiivisuudessa onisoja eroja, kuten edellä on kuvattu. Kaupungin peruskoulut osallistuvat hieman aktiivisemmin taidelaitosten taidekasvatushankkeisiin, sillä hankkeisiin osallistumattomien koulujen joukossa oli erityisen paljon sekä yksityisiä että erityiskouluja. Koululaisten kulttuuripalveluiden käytön yhdenvertaisuuden edistämisessä olisi tärkeää saada vähemmän aktiivisia kouluja osallistumaan nykyistä enemmän kouluille suunnattuihin taidekasvatushankkeisiin.
Peräti 85 prosenttia taidekasvatushankkeisiin osallistuneista koululaisista oli alakoululaisia. Tulevaisuudessa on varmasti hyvä miettiä, onko taidekasvatusprojekteilla tarpeen yrittää tavoittaa nykyistä enemmän yläkouluikäisiä, vai onko nykyinen alakouluikäisiin painottuva osallistumisrakenne riittävä.
Koulujen osallistumisessa ilmeni suuria eroja tarkasteltaessa aktiivisuutta peruspiiritasolla. Koulujen peruspiirikohtaiset erot ovat kiinnostavia verrattaessa niitä vapaa-ajalla tapahtuvan taiteen perusopetuksen harrastamisen alueellisiin eroihin (Räisänen & Sariola 2016). Helsingissä on viisi peruspiiriä, Kaarela, Mellunkylä, Pasila, Vartiokylä ja Vuosaari, jotka lukeutuvat alimpaan kolmannekseen sekä koulujen taidelaitosten taidekasvatushankkeisiin osallistumisaktiivisuuden että taiteen perusopetuksen harrastamisen osalta.
Edellä mainituilla viidellä alueella taiteen perusopetuksen opetustarjonta on myös muuta kaupunkia vähäisempää. Koulujen ja taidelaitosten yhteistyöllä on siis suuri merkitys näiden alueiden lapsille ja heidän mahdollisuuksilleen tutustua taiteeseen. Siksi erityishuomiota tulisi suunnata näille viidelle alueelle ja yrittää lisätä kyseisten alueiden koulujen osallistumisaktiivisuutta, sillä usein koulujen järjestämät taidekasvatusprojektit saattavat olla näiden alueiden lasten ainoa kosketuspinta taiteeseen ja kulttuuriin.
Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikertomuksen mukaan julkisen liikenteen maksut ovat edelleen haaste koulujen tasa-arvoiselle mahdollisuudelle osallistua kulttuuri- ja taidetapahtumiin, sillä koulujen määrärahat eivät aina mahdollista matkakulujen kattamista. Nyt analysoitu tieto näyttäisi osin tukevan arviointikertomuksen näkemystä. Erityisesti Eteläisen ja Keskisen suurpiirin koulujen osallistuminen on pääsääntöisesti huomattavasti korkeampaa kuin Läntisen tai Itäisen suurpiirin koulujen, joista on pidempi matka taidelaitosten taidekasvatushankkeiden pariin. Toisaalta alueiden sisällä on isoja eroja koulujen osallistumisessa. Joistakin kouluista useampi luokka osallistuu moneen projektiin, toiset taas vähemmän. Varmuuden saamiseksi siitä, miten julkisen liikenteen matkakulut vaikuttavat koulujen taidekasvatusprojekteihin osallistumiseen, tulisi osallistumattomuuden syitä selvittää tarkemmin.
Petteri Räisänen toimii projektisuunnittelijana Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla (yleiset kulttuuripalvelut, kumppanuudet ja avustukset -yksikkö, puh. 09 310 79564, petteri.j.raisanen@hel.fi)
Kirjallisuus:
Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta (2017) Kulttuuristrategian hyvinvointitavoitteiden toteutuminen. Helsingin kaupungin arviointikertomus 2016. Luettavissa: http://www.arviointikertomus.fi/artikkelit/2016/kulttuuristrategian-hyvinvointitavoitteiden-toteutuminen
Helsingin strategiaohjelma 2013–2016 (2013) Helsingin kaupunki. Luettavissa: https://www.hel.fi/static/taske/julkaisut/2013/Strategiaohjelma_2013-2016_Kh_250313.pdf
Räisänen, Petteri & Sariola, Reetta (2016) Taiteen perusopetukseen osallistuminen Helsingissä. Helsingin tietokeskus, Kvartti 3/2016.