Päätulokset
- Asuinalueen vaihtamisen todennäköisyyttä lisäävät erityisesti muutokset parisuhde- ja perhetilanteessa sekä vuokralla asuminen. Asuinalueen vaihtamisen todennäköisyyttä vähentävät selvästi pientalossa asuminen ja suuri velkaantuneisuusaste.
- Matalatuloisimmilla asuinalueilla asuinalueen vaihtamisen todennäköisyys kasvaa kotitalouden tulotason kasvaessa, kun taas suurituloisimmilla asuinalueilla todennäköisyys kasvaa kotitalouden tulotason laskiessa.
- Verrattaessa samantuloisia mutta eri tulotason asuinalueilla asuvia kotitalouksia keskenään, matalatuloisimmat kotitaloudet vaihtavat asuinaluetta todennäköisimmin suurituloisilta alueilta. Lisäksi heidän todennäköisyytensä vaihtaa asuinaluetta kasvaa, kun heidän oman asuinalueensa tulotaso nousee alueiden keskitulotasoa korkeammaksi. Suurituloisimmat kotitaloudet vaihtavat asuinaluetta todennäköisimmin matalatuloisilta alueilta.
- Muun muassa lapsiperheet ja pientaloissa ennen muuttoa asuvat kotitaloudet muuttavat suurituloisemmille asuinalueille kuin muut kotitaloudet. Sitä vastoin muita kotitalouksia matalatuloisemmille asuinalueille muuttavat muun muassa tuetuissa vuokra-asunnoissa asuvat ja sellaisiin vaihtavat, puolisottomaksi jäävät tai ulkomaalaistaustaiset kotitaloudet.
- Lisäksi suurituloisimmat kotitaloudet muuttavat suurituloisemmille asuinalueille kuin keski- tai matalatuloiset kotitaloudet. Mitä suurituloisemmilta lähtöalueilta suurituloiset kotitaloudet ovat muuttamassa, sitä suurituloisemmille asuinalueille niiden muutot pääsääntöisesti suuntautuvat.
Muuttopäätökset usein kytköksissä muihin elämäntapahtumiin ja kotitalouden taloudelliseen tilanteeseen
Tulosten perusteella näyttää siltä, että Helsingissä asuinaluetta vaihdetaan enemmän silloin, kun erityisesti perhe-elämässä tapahtuu muutoksia, ja muutot suuntautuvat suurituloisemmille alueille tyypillisemmin silloin, kun elämäntilanne on vakiintuneempi. Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessakin on havaittu, että asunnon ja asuinalueen vaihtaminen liittyy usein erilaisiin kotitalouksien elinkaarten taitekohtiin, joissa myös asumistarpeet ja -preferenssit voivat muuttua. Tuloksista käy ilmi myös asuntomarkkinoiden rooli muuttopäätöksissä: erityisesti tuetun asumisen tarve ja alueiden väliset erot hallintamuotojakaumissa määrittävät selvällä tavalla sitä, millaisia muuttoja kotitaloudet voivat kaupungin sisällä tehdä.
Tulokset kotitalouden ja asuinalueen tulotason yhteyksistä asuinalueen vaihtamiseen ja muuttojen suuntautumiseen puolestaan kertovat laajemminkin kotitalouksien taloudellisten resurssien ja asumisen hinnan määrittämistä muuttamisen mahdollisuuksista ja rajoitteista. Muutokset niin kotitalouksien kuin asuinalueiden tulotasossa vaikuttavat osaltaan kotitalouksien valinnanvaraan asuntomarkkinoilla, ja siten kytkeytyvät siihen, mitkä kotitaloudet voivat tai joutuvat muuttamaan tietyiltä alueilta pois ja kuinka ne muuttonsa suuntaavat.
On myös mahdollista, että kotitalouden ja asuinalueen tulotason yhteydet muuttopäätöksiin kertovat kotitalouksien preferensseistä ja motiiveista, jotka liittyvät eri alueilla asuvien asukkaiden tulotasoon. Esimerkiksi kotitalouksien halu olla tekemisissä muiden samankaltaisten kotitalouksien kanssa voisi selittää sitä, miksi asuinaluetta vaihtavat ennen kaikkea ne kotitaloudet, joiden oma tulotaso poikkeaa eniten niiden asuinalueiden tulotasosta. Tutkimuksen asetelma sekä tietyt aineistopuutteet eivät kuitenkaan mahdollista näiden hypoteesien täsmällisempää arviointia.
Kaupungin sisäisten muuttojen valikoitumisella merkitystä myös laajemmin
Laajentamalla ja tarkentamalla tietopohjaa siitä, mitkä tekijät keskeisimmin Helsingin sisäisiä muuttoja ja niiden suuntautumista määrittävät, tämä tutkimus tuo esille näkökohtia – kuten asuntojen hallintamuotojen alueellisen sijoittumisen sekä kotitalouden perherakenteen ja tulojen merkityksen muuttopäätöksissä – joihin Helsingin sisäisen muuttoliikkeen dynamiikkaa ja siihen vaikuttamista pohdittaessa voi olla erityisen hyödyllistä kiinnittää huomiota. Kaupungin sisäinen muuttoliike ohjaa osaltaan myös asuinalueiden eriytymiskehitystä. Ymmärrys Helsingin sisäisen muuttoliikkeen ajureista ja sen valikoitumisesta auttaa hahmottamaan Helsingin asuinalueiden muovautumisen taustatekijöitä sekä niiden muutosta tulevaisuudessa.
Aineistot
Tutkimuksen empiirisissä analyyseissa hyödynnetään Tilastokeskuksen yksilötason paneeliaineistoja, jotka sisältävät muun muassa väestörakenne- ja työssäkäyntitilastojen sekä henkilöverotusaineiston tietoja kaikista Suomessa vakituisesti asuvista henkilöistä. Tietoja hyödynnetään aineistojen vuosilta 2010–2020.
Viittaaminen
Ansala, L. (2023). Helsingin sisäisen muuttoliikkeen valikoituminen. Tutkimuksia 2023: 2. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/23_06_02_Tutkimuksia_2.pdf. Viitattu: ##.##.20##