Päätulokset
- Helsingin seudulla on vahva koulutus- ja tutkimussektori. Ylempään korkeakoulututkintoon Suomessa valmistuneista yli kolmannes ja tutkija-asteen koulutetuista lähemmäs puolet valmistuu pääkaupunkiseudulta. Pääkaupunkiseudun yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilöstöön on edellisen vuosikymmenen aikana kohdistunut vähennyksiä.
- Helsingin väestössä on korkea osaamispotentiaali niin Suomen kuin Euroopan mittakaavassa. Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus on kuitenkin kasvanut verrattain hitaasti. Kehitys on silti ollut myönteisempää, kuin Suomessa tässä ikäryhmässä, ja joka toinen helsinkiläinen 25–34-vuotias onkin korkeakoulutettu.
- Ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen työpaikkamäärä sekä työllisten määrä ovat kasvaneet Helsingissä. Tämä henkisen pääoman kohentuminen tuo parempia edellytyksiä innovaatiotoiminnalle alueella.
- Helsingin seudulla tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ja henkilöstö ovat olleet kasvussa. Muuhun Suomeen verrattuna Helsingin seutu on kyennyt parantamaan innovatiivisuutta. Tästä yksi ilmentymä on Uudenmaan patenttihakemusten kasvu verrattuna muuhun Suomeen.
Kuviossa nähdään se, miten patenttihakemusten määrä on kehittynyt Uudellamaalla, muualla Suomessa ja koko Suomessa vuosina 2012–2020 suhteessa vuoden 2012 tasoon nähden.
Helsingin seudulla on hyvät innovaatiotoiminnan edellytykset
Helsingin seutu pärjää hyvin monella innovaatiotoiminnan edellytysten mittarilla katsottuna. Alueella on vahva tiede- ja yliopistokeskittymä ja korkeakoulutettu väestö. Ylemmän korkea-asteen sekä tutkija-asteen koulutettujen työpaikkamäärät ovat olleet kasvussa, ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön määrä ja menot ovat kasvusuunnassa. Patenttihakemusten kasvu osoittaa, että Helsingin seudun innovaatiotoiminta tuottaa tulosta. Koko Suomessa tapahtuneen patenttihakemusten määrän kasvun taustalla on pääasiassa Uudellamaalla tapahtunut positiivinen kehitys. Euroopan komission alueellisen innovatiivisuuden raportin mukaan Helsinki/Uusimaa oli Euroopan Unionin innovatiivisin alue vuonna 2019.
Koronapandemia luo epävarmuutta tulevaisuuteen
Koronapandemian talousvaikutukset tuovat epävarmuutta tulevaisuuden kehitykselle, kun yritykset ja organisaatiot sopeuttavat toimintaansa. Talouden mahdollinen nopea elpyminen voi kohentaa myös innovaatiotoiminnan resursseja ja aktiviteettia Helsingin seudulla. Helsingin seudulla on odottavissa ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen työpakkojen ja työllisten sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön määrään kasvua lähivuosina, johtuen Helsingin yrityskentän monipuolistumisesta ja kansainvälistymisestä. Lisäksi lisäpanostuksia tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin on syytä olettaa, sillä Suomen kilpailukyvyn ja alueellisen parantaminen edellyttää pitkäjänteistä panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Aineisto
Tutkimuksen aineistot perustuvat Tilastokeskuksen sekä opetushallinnon Vipunen-tietokannan tietoihin. Tilastokeskuksen tiedot on poimittu avoimesta Statfin-tietokannasta, maksullisesta sijoittumispalvelusta sekä Helsingin kaupungin Tilastokeskukselta tilaamasta aineistosta. Aineistojen valinnan perusteena on ollut OECD:n julkaisema käsikirja innovatiivisuuden mittauksesta sekä Euroopan komission keskeiset alueellisen innovatiivisuuden mittarit.