Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2020/2021

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden kaupankäyntivolyymi oli 5,6 miljardia euroa vuonna 2020. Vuosi alkoi ja päättyi vilkkaana, mutta keväällä puhjennut koronapandemia hiljensi kaupankäynnin muutamaksi kuukaudeksi lähes kokonaan. Toimitilavuokramarkkinoilla kriisin välittömät vaikutukset näkyvät ennen kaikkea markkinoiden hiljenemisenä. Toimisto- ja liiketilojen vuokrien ja käyttöasteiden lähitulevaisuuden näkymät ovat pääosin negatiiviset.

Tiedot selviävät tuoreesta Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikön ja KTI Kiinteistötieto Oy:n julkaisusta Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2020/2021.

Koronakriisi ravistelee kiinteistösijoitus- ja vuokramarkkinoita

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden kaupankäyntivolyymi oli 5,6 miljardia euroa vuonna 2020. Volyymi jäi noin 13 prosenttia edellisen vuoden tasostaan. Vuosi alkoi vilkkaasti, ja en­simmäisen vuosineljänneksen kaupat vastasivat noin puolta koko vuoden volyymistä. Koronapandemian puhkeaminen hiljensi kaupankäynnin keväällä ja kesällä, mutta vuo­den viimeisen neljänneksen volyymi nousi taas 1,5 miljardiin euroon.

Pääkaupunkiseudun asema kiinteistösijoitusmarkkinoilla säilyy vahvana. Vuoden 2020 kaupoista noin 57 prosenttia tehtiin pääkaupunkiseudulla. Etenkin suurimmat toimiti­lakiinteistökaupat keskittyvät pääkaupunkiseudulle.

Ulkomaisten sijoittajien osuus kaupoista nousi 52 prosenttiin

Suomen kiinteistömarkkinat ovat viime vuosina kiinnostaneet sekä kotimaisia että kansainvälisiä sijoittajia. Ulkomaisia sijoittajia houkuttelee etenkin pääkaupunkiseutu, jossa mittakaava sekä markkinoiden likviditeetti ovat suuremmillekin toimijoille riittä­viä. Koronapandemia ja sen aiheuttamat matkustus- ja muut rajoitteet vaikeuttavat etenkin ulkomaisten sijoittajien kiinteistökauppoja. Tästä huolimatta ulkomaisten si­joittajien osuus vuoden 2020 volyymistä nousi hieman edellisestä vuodesta ja oli nyt 52 prosenttia.

Toimistokiinteistöt olivat muutaman viime vuoden tapaan kiinteistökauppamarkkinoi­den suurin sektori 32 prosentin osuudellaan kokonaisvolyymistä. Sijoittajia kiinnosta­vat ennen kaikkea hyväsijaintiset, modernit toimistokiinteistöt, joissa vuokrakysynnän voidaan olettaa olevan vakainta. Kevään pienen nousun jälkeen parhaiden kohteiden nettotuottovaatimukset putosivat syksyllä koronaa edeltävälle tasolleen ja jopa sen alapuolelle, kun taas riskillisemmiltä kohteilta edellytetään entistä korkeampia tuotto­tasoja. Helsingin keskustan hyvälaatuisen toimistokiinteistön nettotuottovaatimus oli noin 3,7 prosenttia syksyllä 2020.

Toimitilavuokramarkkinat hiljenivät koronan myötä

Koronapandemia tyhjensi toimistot ja hiljensi kaupunkikeskustat ja kauppakeskukset. Toimitilavuokramarkkinoilla kriisin vaikutukset näkyivät ennen kaikkea markkinoiden hiljenemisenä, ja uusia vuokrasopimuksia alkoi vuonna 2020 selkeästi aiempia vuosia vähemmän sekä luku- että neliömäärällä mitattuna. Poikkeusolojen kestäessä toimi­tilapäätöksiä lykätään, ja kriisin pidemmän tähtäimen vaikutukset tullaan näkemään vasta tulevina vuosina.

Koronan myötä kasvanut toimistotyön monipaikkaisuus tulee todennäköisesti vähen­tämään toimistotilojen määrällistä tarvetta lähivuosina. Toisaalta tiloille asetetut ter­veys-, turvallisuus- ja tekniset vaatimukset voivat koronan myötä kiristyä, mikä ohjaa kysyntää entistä laadukkaampiin toimistotiloihin.

KTI:n Helsingin keskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava indeksi laski 1,3 prosenttia maalis-elokuussa 2020 alkaneissa sopimuksissa. Etenkin kaikkein kalleim­mista keskustan toimistotiloista sopimuksia alkoi nyt varsin vähän, ja KTI:n havainto­jen yläkvartiilineliövuokra putosi noin kolmella eurolla 33,5 euroon. Uusien sopimus­ten keskiarvovuokra pysyi ennallaan noin 30 eurossa. Keskusta-alueen viime vuosina vahvasti noussut käyttöaste kääntyi nyt laskuun ja oli 92 prosenttia syyskuussa 2020. Koko pääkaupunkiseudun toimistotilojen käyttöaste putosi muutaman vuoden nousun jälkeen KTI:n seurannassa nyt 83 prosenttiin.

Liiketilavuokramarkkinoiden näkymät negatiiviset

Koronapandemia on aiheuttanut monille liiketilojen käyttäjille vakavia vaurioita liike­toimintaan, kun kaupan painopiste siirtyi monilla toimialoilla myymälöistä verkkoon, ja kun viime vuosina voimakkaasti kasvaneiden palvelujen, etenkin kahviloiden ja ravin­toloiden, liiketoiminta vaikeutui. Vaikutukset ovat suurimpia etenkin keskustojen kivi­jalkamyymälöissä sekä kauppakeskuksissa, joissa asiakasmäärät ovat monin paikoin romahtaneet. Kriisin myötä annetut vuokrien alennukset ja anteeksiannot leikkasivat merkittävästi kiinteistönomistajien vuokratuottoja vuodelta 2020. Kriisin jälkeenkin lii­ketilojen vuokrien, käyttöasteiden ja markkina-arvojen näkymät ovat negatiiviset. Pää­kaupunkiseudun liiketilojen käyttöaste oli kuitenkin syyskuun 2020 tilanteessa edelleen melko korkea, keskimäärin 95 prosenttia. Myös liiketilamarkkinoilla Helsingin keskus­tan parhaiden liikepaikkojen näkymät ovat muita sijainteja paremmat.