Johdanto
Helsinki-barometri on kaupunginkanslian tilaama puhelinhaastatteluin toteutettava kyselytutkimus, joka toistetaan kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Ensimmäinen Helsinki-barometri toteutettiin syksyllä 2019. Otokseen poimitaan aina puolivuosittain Helsingin ikä- ja sukupuolirakenne huomioiden vähintään 1000 vastaajaa. Syksyn 2023 Helsinki-barometrin puhelinhaastattelut tehtiin ajanjaksolla 30.9.2023 - 23.10.2023. Kyselyyn vastasi 1006 helsinkiläistä.
Kysely sisältää toistuvien kysymysten lisäksi aina myös ajankohtaisia vaihtuvia teemoja. Esimerkiksi korona-aikaan syvennyttiin pandemiaan liittyviin asioihin, ja sittemmin on käsitelty Ukrainassa käytävää sotaa, esimerkiksi vastaajien huolestuneisuutta sodasta.
Helsinki-barometri on yksi keskeinen Helsingin kaupunkistrategian seurantaväline. Barometri tuottaa strategiaseurantaan kolmea mittaria, jotka kaikki esitetään strategian seurantasivustolla jatkuvasti päivittyvinä aikasarjoina sukupuolen mukaan eroteltuina. Nämä barometrilla kerätyt strategiamittarit ovat koettu elämänlaatu, koettu asuinalueen turvallisuus sekä kokemus siitä, pitääkö vastaaja omaa asuinaluettaan viihtyisänä.
Kokemus omasta elämänlaadusta vakiintunut myönteiselle tasolle
Koettu elämänlaatu on yksi barometrikyselyn keskeisimmistä mittareista. Vastaajia on pyydetty arvioimaan omaa elämänlaatuaan keväästä 2020 lähtien, joten aikasarja on venynyt jo kahdeksan kyselyn mittaiseksi.
Yleisesti ottaen helsinkiläiset kokevat elämänlaatunsa varsin hyväksi. Taso näyttää vakiintuneen 85 prosentin kohdalle. Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista arvioi siis elämänlaatunsa joko hyväksi tai erittäin hyväksi. Huonoksi elämänlaatunsa arvioi vain hyvin harva. Näin on ollut kaikkien kahdeksan aineiston kohdalla. Pienet kuviossa 1 havaittavat puolivuosittaiset vaihtelut johtuvat vastaajien valinnoista keskimmäisen vastausvaihtoehdon (ei hyväksi eikä huonoksi) ja positiivisten vaihtoehtojen välillä.
Uusimman kyselyn aineistossa arviot elämänlaadusta ovat samalla tasolla, jolla ne ovat pitkällä aikavälilläkin olleet. Naisista 85 prosenttia ja miehistä 86 prosenttia pitää elämänlaatuaan joko hyvänä tai erittäin hyvänä. Kevään 2023 kyselyssä havaittu miesvastaajien kokema elämänlaadun pieni pudotus ei enää aineistossa näy. Vastaavalla tavalla kevään 2021 kyselyn pudotus näyttää jääneen yksittäistapaukseksi, joka toki heijasteli korona-ajan tunnelmia.
Kaikkein parhaana omaa elämänlaatuaan pitävät kahden vanhemman lapsiperheissä elävät ja perhestatuksekseen pariskunnan ilmoittaneet. Yksin asuvilla ja yksin lapsen tai lasten kanssa elävillä osuudet olivat pienimmät, kuten aiemmillakin kyselykierroksilla.
Työmarkkina-asema näyttää niin ikään olevan yhteydessä elämänlaatuun. Työttömistä selvästi harvempi pitää elämänlaatuaan hyvänä kuin muista vastaajista. Työttömiä on aineistossa varsin vähän, vain muutamia prosentteja, mutta tästäkin huolimatta aineisto heijastanee todellista tilannetta vähintään kohtuullisesti. Ero muihin on pysynyt keväästä 2020 alkaen merkittävänä, ja koontiaineistossa, jossa kaikki kierrokset keväästä 2020 alkaen on yhdistetty, ero keskiarvoon eli edellä mainittuun 85 prosenttiin, on lähes 20 prosenttiyksikköä. Työmarkkina-asemaa kenties jossain määrin peilaten, vastaajan koulutus näyttää olevan positiivisessa yhteyssuhteessa elämänlaatuun. Korkeammin koulutetut pitävät muita useammin elämänlaatuaan hyvänä.
Kuten aiemmissa Helsinki-barometria käsittelevissä artikkeleissa (ks. esim. Mustonen 2023) on todettu, elämänlaatunsa hyväksi arvioivia yhdistää hyvä sosioekonominen tilanne. Tätä tilannetta heikentävät asiat, vaikkapa työttömyys, heikentävät aineistojen valossa myös koettua elämänlaatua.
Nämä yksilöiden sosioekonomisen tilanteen mukaiset erot näkyvät myös aluetasolla. Helsinki-barometrin aineiston koko ei salli luotettavien tarkastelujen tekemistä yksittäisten asuinalueiden osalta, joten barometrien tilastollisissa tarkasteluissa ilmoitetut postinumeroalueet on jaettu sosioekonomisen summaindeksin perusteella neljään alueryhmään. Näyttää siltä, että sosioekonomisesti heikommilla alueilla asuvilla ihmisillä koettu elämänlaatu on hieman muita alhaisempi. Vaikka nämä erot eivät ole suuria, ne ovat kuitenkin varsinkin ääripäiden välillä selviä.
Omalla asuinalueella tyytyväisyys vapaa-ajan mahdollisuuksiin heikentynyt
Helsinki-barometrissa kysyttiin omaan asuinalueeseen liittyviä asioita useista eri näkökulmista. Viihtyisyyden lisäksi vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa muun muassa asuinalueen turvallisuuteen ja vapaa-ajan mahdollisuuksiin sekä uusimmassa kyselyssä ensimmäistä kertaa myös liikkumiseen ja ulkoiluun liittyviin asioihin. Kaikkien näiden osalta ajallinen vertailu aikaisempiin kyselyihin ei ole mahdollista, sillä osa kysymyksistä on uusia ja osa myös saattaa vaihtua tulevissa kyselyissä toisiin teemoihin. Kuten oheisesta kuvasta (Kuvio 2) kuitenkin huomataan, kaupunkilaisten näkemykset näistä asioista eivät ole muuttumattomia, ja esimerkiksi viihtyisyyden tai turvallisuuden kaltaisia perusteemoja varmasti seurataan jatkossakin.
Barometrikyselyn mukaan helsinkiläiset pitävät edelleen asuinaluettaan viihtyisänä. Suunta on ollut hieman alaspäin, mutta erot ovat olleet muutamien prosenttiyksiköiden luokkaa. Uusimman kyselyn mukaan 87 prosenttia vastaajista piti asuinaluettaan viihtyisinä. Osuus on viime kevään tulosta jonkin verran suurempi. Jossain määrin nyt siis palattiin lähemmäksi aiempien kierrosten tasoa.
Merkittävämpiä muutoksia on viime aikoina havaittu näkemyksissä vapaa-ajan mahdollisuuksista, väestöryhmien välisistä suhteista ja turvallisuudentunteesta. Turvallisuudentunne on heikentynyt tasaisesti jo aiemmin, kaksi muuta selvemmin vasta tänä vuonna.
Jos tarkastellaan pelkästään uusinta aineistoa, vastaajaryhmien väliset erot suhteessa vapaa-ajan mahdollisuuksien kiinnostavuuteen tiivistyvät omaan kokemukseen hyväosaisuudesta ja asuinalueeseen. Edellä mainitun sosioekonomisen aluemuuttujan lisäksi alueet jaettiin aineistossa raitiovaunulla saavutettaviin alueisiin ja muihin alueisiin. Tämä muuttuja kuvaa karkeasti Helsingin kantakaupunkia, vaikka se ei virallisen kantakaupungin rajoja noudatakaan. Raitiovaunu-Helsingissä asuvat ihmiset tuntuvat aineiston perusteella suhtautuvan muita positiivisemmin vapaa-ajan mahdollisuuksiin. Vastaavalla tavalla kokevat ne, joiden asuinalue kuuluu sosioekonomisen muuttujan mukaan paremmin pärjääviin alueisiin.
Vapaa-ajan mahdollisuuksien kiinnostavuudessa havaittiin lievää laskua jo yli vuosi sitten, ja tänä vuonna pudotus on ollut erityisen selvä. Entistä harvempi pitää oman asuinalueen vapaa-ajan mahdollisuuksia itselleen kiinnostavina. Tämä muutos näkyy enemmän tai vähemmän kaikissa erilaisten taustatekijöiden mukaan tehdyissä tarkasteluissa, myös alueellisissa. Sosioekonomisten summaindeksien avulla muodostetuilla alueilla muutokset tosin näkyvät hieman selvemmin nimenomaan heikompien alueiden osalta Vielä selvemmin erot tulevat esiin, kun muutoksia tarkastellaan sen mukaan, kuinka vastaajat ovat arvioineet omaa taloudellista tilannettaan. Erinomaisesti toimeen tulevilla muutos tyytyväisyydessä vapaa-ajan mahdollisuuksiin oli pieni, kun taas heikommin toimeen tulevilla selvästi suurempi. Syyt pudotukseen liittyvät siis hyvin todennäköisesti keväällä kiihtyneeseen hintojen nousuun ja tätä kautta vapaa-ajan viettomahdollisuuksien rajoittumiseen erityisesti heikommin toimeen tulevilla.
Väestöryhmien välisissä suhteissa ja jossain määrin asuinalueen koetussa viihtyisyydessä yhteydet taustatekijöihin ovat saman kaltaisia kuin edellä esitettiin vapaa-ajan mahdollisuuksiin liittyen, mutta pieniä erojakin löytyy. Asuinalue, koettu hyväosaisuus ja kenties yllättäen myös taloudellinen toimeentulo ovat hyvin selvästi yhteydessä näkemyksiin väestöryhmien välisistä suhteista. Hyväosaisina itseään pitävät ovat muita enemmän sitä mieltä, että nämä väestöryhmien väliset suhteet asuinalueella ovat hyvät. Sosioekonomisesti paremmilla alueilla asuvat niin ikään ovat enemmän tätä mieltä. Kuten vapaa-ajan mahdollisuuksienkin kohdalla, nämä vastaajien näkemyksiin liittyvät selittävät tekijät ovat osittain toisistaan erillisiä. Hyväosaisuudella on siis vaikutusta ihmisten mielipiteisiin asuinalueesta huolimatta, ja toisaalta tietyllä asuinalueella ollaan jossain määrin samaa mieltä asioista hyväosaisuuden kokemusten laadusta huolimatta.
Turvallisuus eroaa näistä edellä mainituista, ja turvallisuudentunteen kohdalla merkittävin erotteleva tekijä vastaajaryhmien välillä on sukupuoli (Kuvio 4). Barometrikyselyssä kysyttiin jälleen, pitävätkö vastaajat asuinaluettaan turvallisena liikkuessaan siellä ilta-aikaan. Miesten kohdalla aikaisemmin havaittu lasku turvallisuudentunteessa näyttää ainakin toistaiseksi pysähtyneen, mutta naisten kohdalla asuinaluettaan turvallisena pitävien osuus on laskenut edelleen (Kuvio 5). Uusimman kyselyn mukaan vain hieman yli kaksi kolmesta naisesta pitää asuinaluettaan turvallisena ilta-aikaan. Kokemus turvallisuudesta vähenee iän myötä, kuten se vähenee myös edettäessä sosioekonomisesti paremmilta alueilta heikommille.
Harva kokee Helsingin keskustan muuttuneen myönteiseen suuntaan
Helsingin keskustaan liittyviä kysymyksiä lisättiin Helsinki-barometriin ensimmäistä kertaa keväällä 2023. Aihepiiri liittyy yhtäältä Helsingin kaupunkistrategian painotuksiin ja toisaalta viime aikoina velloneeseen keskusteluun keskustan elinvoiman ja kiinnostavuuden ympärillä. Tätä teemaa avattiin tarkemmin kevään barometrituloksia käsittelevässä artikkelissa (Mustonen 2023).
Kun verrataan uusinta aineistoa viime kevään aineistoon, näyttää siltä, että helsinkiläisten ajatukset myötäilevät jossain määrin keskustasta käytävää keskustelua. Kun keskustan mahdollisesta tyhjenemisestä tai hiipuvasta vetovoimasta puhutaan paljon, tämä varmasti osaltaan vaikuttaa ihmisten ajatuksiin. Tämä kysely ja tulosten raportointi tuovat nekin tietenkin oman lisänsä tähän keskusteluun.
Joka tapauksessa kaikkien viiden Helsingin keskustaa koskevan kysymyksen tulokset ovat heikentyneet, jos otetaan lähtökohdaksi strategian tavoitteet, joiden mukaan keskustasta toivotaan entistä houkuttelevampaa, saavutettavampaa ja toimivampaa. Näistäkin tavoitteista huolimatta on todettava, että kaikki eivät kaupungeissa ydinkeskustaa kaipaa. Kasvavassa kaupungissa alueellisia keskustoja syntyy koko ajan lisää, ja nämä alueet kehittyvät, jolloin varsinaisen keskustan merkitys luonnollisesti vähenee.
Keskustassa asuvat tietenkin kaipaavat omaa aluettaan, ja siellä asioivat suhtautuvat keskustaan muita myönteisemmin. Keskustassa asuvista yli 70 prosenttia piti keskustaa viihtyisänä (Kuvio 7). Siellä harvoin käyvistä noin 40 prosenttia oli tätä mieltä, toki suhteellisen iso osuus tämäkin. Sen sijaan näistä harvoin keskustassa käyvistä kaksi kolmesta käy siellä vain, kun se on välttämätöntä. Heistä niin ikään melkein puolet oli sitä mieltä, että muut alueet ovat keskustaa kiinnostavampia.
Eniten yhtä mieltä oltiin siitä, että keskusta on kehittynyt viime aikoina huonompaan suuntaan. Vain viidennes kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että keskusta on kehittynyt hyvään suuntaan (Kuvio 6). Vastakkaista mieltä olleita vastaajia oli tuplasti enemmän. Keskustassa asuvienkaan mielestä suunta ei ole toivottu. Heistä vain neljännes koki muutoksen suunnan myönteiseksi.
Jo aiemmin todettiin, että helsinkiläisten kokemukset oman asuinalueen turvallisuudesta ilta-aikaan ovat heikentyneet ja että muutos on erityisen selvä naisvastaajilla. Sama kysymys kysyttiin keskustaa koskien ensimmäistä kertaa keväällä, ja nyt uuden kyselyn valmistuttua voidaan jo esittää alustavia arvioita siitä, mihin tilanne on kenties etenemässä. Kuten keväällä 2023, kun asiasta ensi kertaa kysyttiin, myös nyt omaa asuinaluetta pidetään selvästi turvallisempana kuin keskustaa.
Tilanne näyttää jonkin verran heikentyneen viime kevääseen verrattuna. Naisvastaajista turvattomaksi keskustan kokevia on jo enemmän kuin niitä, jotka pitävät aluetta turvallisena (Kuvio 8). Alle kolmasosa naisista kokee olonsa turvalliseksi kävellessään yksin myöhään viikonloppuiltana keskustassa. Miehistä 55 prosenttia on tätä mieltä, mutta tämäkin osuus on pienentynyt aiemmasta.
Sukupuolen lisäksi keskustan turvallisuutta tarkasteltiin myös muiden taustatekijöiden mukaan. Vastaajan ikä näyttää olevan kaikkein selvimmin yhteydessä turvallisuudentunteeseen. Iän myötä kokemus turvallisuudesta heikkenee selvästi, kuten aikaisemmissakin turvallisuustutkimuksissa on havaittu. Yli 60-vuotiaista vain noin neljännes kokee olonsa turvalliseksi keskustassa viikonloppuisin ilta-aikaan. Kaikkein suurimmat osuudet havaittiin 30–39-vuotiaiden sekä 40–49-vuotiaiden vastauksissa. Näistä kahdesta ikäluokasta nuoremmassa 57 prosenttia vastaajia piti keskustaa turvallisena ja vanhemmassakin ikäluokassa puolet.
Niin ikään koulutus on yhteydessä siihen, miten turvallisena keskustaa pidetään. Korkeammin koulutettujen joukossa osuudet ovat suurempia kuin muilla.
Lopuksi
Helsinki-barometrin aikasarjat ovat jo keskeisempien kysymysten osalta muodostuneet sen verran pitkiksi, että joistain suurista linjoista voidaan esittää tulkintoja. Näyttää siltä, että maailman mullistuksista huolimatta kaupunkilaisten elämänlaatu on pysynyt korkealla tasolla. Tietenkin koronapandemian ja Ukrainan sodan kaltaiset kriisit näkyvät myös muutoksina barometriaineistoissa, mutta nämä muutokset ovat olleet aika pieniä ja tilanne on sittemmin palautunut ennalleen.
Asuinalueeseen liittyvissä asioissa, kuten turvallisuudessa, muutokset ovat olleet suurempia. Yleisesti omaa asuinaluetta pidetään viihtyisänä, mutta esimerkiksi turvallisuudentunne on ollut heikkenemään päin. Helsinki-barometreissa havaittu suunta heijastelee laajemminkin havaittua kehityskulkua. Sisäministeriö seuraa omassa Sentimentti-kyselyssään(Link leads to external service) kansalaisten turvallisuudentunteen muutoksia, ja uusimman kyselyn mukaan 69 prosenttia vastaajista koki elämänsä turvalliseksi. Vuotta aiemmin osuus oli vielä 83 prosenttia. Kyselyn mukaan turvallisuudentunne on heikentynyt erityisesti kaupungeissa. Toisaalta saman kyselyn mukaan varsinkin sisemmillä kaupunkialueilla ihmiset liikkuvat muita todennäköisemmin ilman pelkoa vuorokauden ajasta riippumatta.
Sentimentti-kyselyssä kysymyksenasettelu eroaa Helsinki-barometrin vastaavasta, mutta tästä huolimatta suunta on sama. Myös valtioneuvoston Kansalaispulssi(Link leads to external service) viittaa turvallisuudentunteen heikkenemiseen. Viime talvesta ja keväästä lähtien elämänsä turvallisena kokeneiden määrä on tasaisesti kyselyssä pienentynyt. Kun keväällä vielä osuus oli melkein 90 prosenttia, lokakuun kyselyssä vastaava osuus oli alle 80 prosenttia.
Sekä omaa asuinaluetta että kaupungin keskustaa koskevien turvallisuuskokemusten lisäksi myös erityisesti omaa asuinaluetta käsittelevien teemojen muutoksen suuntia ja näiden muutosten yhteyksiä erilaisiin ihmisten taustatekijöihin seurataan jatkossa erityisen tiiviisti. Näyttää siltä, että monet muutokset heikompaan päin osuvat samoihin ihmisryhmiin, heikommin pärjääviin, ja samoille alueille, sosioekonomisesti heikompiin. Kiinnostavaa on, että ihmisen tausta ja asuinalue näyttävät olevan yhteydessä moniin kokemuksiin eri mekanismien kautta.
Kaupungin keskustan tilannetta tietenkin seurataan myös jatkossa. Tuloksissa heijastuvat kenties käynnissä olevat julkiset keskustelut, mutta samaan aikaan keskustan merkityksen väheneminen esimerkiksi kauempana keskustasta asuvien ihmisten elämässä on luonnollinen kaupunkikehitykseen kuuluva ilmiö. Kuitenkin keskustan kehittyminen epätoivottuun suuntaan on myös siellä asuvien mielestä asia, joka herättää ajatuksia. Toisaalta keskustassa asuvat pitävät asuinaluettaan viihtyisänä, ja heistä keskimääräistä harvempi on suunnitellut muuttoa pois asuinalueeltaan. Kuten jo yllä asuinaluetta koskevissa tarkasteluissa huomattiin, näkemykset saattavat muuttua lyhyelläkin aikavälillä.
Helsinki-barometrin syksyn 2023 kyselytuloksia raportoidaan lisää tulevien viikkojen aikana. Tulevat analyysit koskevat helsinkiläisten omilla asuinalueillaan harrastamaa liikuntaa, josta nyt kysyttiin barometrissa ensimmäistä kertaa, sekä kyselyssä esiin nostettuja huolenaiheita liittyen omaan arkeen ja kaupungissa asumiseen. Jälkimmäisen kokonaisuuden käsittelyssä hyödynnetään kyselyssä saatuja avovastauksia.
Pekka Mustonen toimii johtavana asiantuntijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Lähteet:
Mustonen, Pekka (2023). Helsinkiläisten turvallisuuden ja viihtyisyyden kokemukset heikentyneet – tuloksia kevään 2023 Helsinki-barometrista. Verkkoartikkeli. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/helsinkilaisten-turvallisuuden-ja-viihtyisyyden-kokemukset-heikentyneet-tuloksia-kevaan…(Link leads to external service)
Sisäministeriö (2023). Suomalaisten turvallisuuden tunne on heikentynyt viime vuodesta. Mediatiedote. https://intermin.fi/-/suomalaisten-turvallisuuden-tunne-on-heikentynyt-viime-vuodesta (Link leads to external service);
Valtioneuvosto (2023). Kansalaispulssi. https://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/kansalaispulssi(Link leads to external service)