KAPA: Infrastruktuuri pitkälti kunnossa pääkaupunkiseudun kaupungeissa

Helsinki ja Espoo ovat osallistuneet valtakunnalliseen kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimukseen yhdeksän kertaa vuodesta 1983 lähtien. Tutkimus on toteutettu valtuustokausittain. Tutkimuksessa selvitetään kuntalaisten tyytyväisyyttä julkisiin palveluihin sekä asumiseen kaupungissa. Vuoden 2016 kyselyyn osallistui myös Vantaa. Espoosta 18–79-vuotiaita vastaajia on 1280, Helsingistä 1081 ja Vantaalta 1064.

Asukkaiden tyytyväisyys pääkaupunkiseudun kaupunkien infrastruktuuriin kertoo sinällään paljon kaupunkien rakenteesta ja eroavuuksista. Helsinki on leimallisesti julkisen liikenteen kaupunki, joten ei ole yllättävää, että tyytyväisyys joukkoliikenteeseen oli Helsingissä naapurikaupunkeja korkeampaa. Espoossa ja Vantaalla julkisessa liikenteessä on vastaajien mielestä parannettavaa (Kuvio 1). Autoilijoiden ja kevyen liikenteen näkökulmasta Helsinki on vaikeampi paikka.

Helsingissä on viime vuosina satsattu pyöräilyn helpottamiseen muun muassa Baana-pyöräteiden ja kaupunkipyöräjärjestelmän kautta. Tästä huolimatta pyöräily koetaan edelleen Helsingissä vähemmän sujuvana ja turvallisena. Helsingin ongelmana on kantakaupungin tiivis rakenne, johon on haastavaa saada sujuvia pyöräilyreittejä muun liikenteen sekaan. Vantaalla on kilometreissä eniten pyörätieverkkoa (Lönnqvist 2017).

Kuvio 1. Tyytyväisyys kunnan infrastruktuuriin Helsingissä (N=1048), Espoossa (N=1249) ja Vantaalla (N=1034) keväällä 2016.

(Link leads to external service)

Kuten kuviosta käy ilmi, Vantaalla tyytymättömyyttä aiheuttaa erityisesti katujen ja teiden hoito. Vantaalla rakennetaan uusia asuntoja ja asuinalueita ennätystahtiin. Vastaajien heikohkot arviot asuinalueiden katujen ja teiden hoidosta selittynevät näin ollen ainakin osin uusien asuinalueiden keskeneräisyydellä muun muassa Kivistön asuinalueella.

Jätehuoltoon ja samalla tietysti myös kierrätykseen oltiin pääkaupunkiseudun kaupungeissa yhtä tyytyväisiä. Yllättävää oli, että kokemukset juomaveden laadusta erosivat kaupunkien välillä. Helsingissä veden laatua pidettiin parempana kuin naapurikaupungeissa. Juomavesi lähes kaikkialle pääkaupunkiseudulle tulee kuitenkin Päijännetunnelin kautta. Vain pieni osa vantaalaisista ja espoolaisista saa talousvetensä Kuninkaanlähteen vedenottamolta (HSY 2018).

Lähteet:

Lönnqvist, Henrik (2017). Vantaan kaupunki. Tietopalveluyksikkö. Tutkimuspäällikkö. Haastattelu ja sähköposti 16.11.2017.

HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut). Verkkosivu. Luettu 17.1.2018. https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/kodinvesiasiat/mistajuomavesitulee/Sivu...(Link leads to external service)

* * * * *

Lisätietoa Kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksesta: tutkija Vesa Keskinen (vesa.keskinen[at]hel.fi), Helsingin kaupunginkanslia.