Matkailijoiden yöpymiset Helsingissä jatkoivat syyskuussa kasvuaan. Kotimaisten kävijöiden yöpymiset palasivat kesän hieman hiljaisemman jakson jälkeen taas kaksinumeroiseen nousuun, mikä siivitti kokonaiskasvun jopa 16 prosenttiin. Ulkomaisten kävijöiden yöpymiset kasvoivat elokuun tapaan 19 prosenttia.
Syyskuu oli osittain kesäsesongin jatkoa
Helsingissä ulkomaisten yöpymisten kasvu oli kesän tapaan jälleen kilpailijavertailun nopeinta. Tukholmassa yöpymiset kasvoivat absoluuttisesti hieman enemmän, mutta suhteellinen kasvu jäi siellä 11 prosenttiin.
Tukholmassa ja Kööpenhaminassa yöpymisten määrät ovat olleet viime aikoina Pohjoismaiden pääkaupunkivertailussa täysin omassa suuruusluokassaan. Näin oli myös syyskuussa. Syyskuussa ulkomaisia yöpymisiä oli Kööpenhaminassa yli kaksi kertaa enemmän kuin Helsingissä. Tukholmassakin yöpymisiä oli reilusti Helsinkiä enemmän.
Ulkomaisten yöpymisten kohdalla syyskuu vielä jatkoi osittain kesäsesonkia. Yöpymisiä oli syyskuussa parin viime vuoden tapaan enemmän kuin kesäsesongin aloittavassa toukokuussa, kun taas kotimaisissa yöpymisissä tilanne on toisin päin.
Japanilaiset olivat syyskuussa yöpymistilaston kärjessä parin täyden lentokoneellisen verran Yhdysvaltoja edellä. Ruotsi, Britannia ja Saksa tulivat seuraavina. Japanilaisten yöpymisten kasvu kuitenkin putosi edellisvuosien korkeista lukemista neljään prosenttiin. Kärkimaista eniten kasvoivat venäläisten yöpymiset. Kasvua tapahtui lähes 40 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Jos tarkastellaan muutamaa viime vuotta, eniten yöpymisiä lisänneestä lähtöalueesta ei ole epäilystäkään, ja jos on viime aikoina tilastoja edes vilkaissut, kiinalaisten hurja kasvu ei ole varmasti yllätys. Syyskuussa kiinalaiset yöpyivät Helsingissä yli kaksi kertaa useammin kuin vuonna 2014 ja kasvua viime vuoteen verrattuna tuli melkein 30 %.
Absoluuttinen yöpymisten kasvu Kiinasta oli kutakuinkin yhtä suuri kuin Yhdysvalloista, Britanniasta, Saksasta ja Venäjältä. Jos kaikkien edellä mainittujen maiden yöpymiset kehittyvät tätä tahtia, Kiina ei saavuta ainakaan vähään aikaan näitä muita maita. Kiinalaisten yöpymisten kehitys on kuitenkin ollut viime vuodet suoraviivaisen kasvavaa, joten mikäli yöpymiset muualta laskevat, voi olla, että Kiina vuoden tai parin sisään alkaa jo uhata kärkimaiden asemaa loppukesän ja alkusyksyn tärkeimpänä lähtöalueena.
Islanti olisi kiinnostava ottaa mukaan kilpailija-analyysiin
Kaikkein kovimmat nousut yöpymisissä koettiin kuitenkin kärjen takana. Islantilaisten yöpymiset Helsingissä kuusinkertaistuivat: kasvua oli yli 500 %. Tällaiset tulokset herättävät yleensä tutkijan pohtimaan joko virhettä tilastoissa tai virheitä omissa taulukoinneissa, mutta tällä kertaa kyse on aivan todellisesta luvusta. Islannista tultiin kannustamaan sekä paikallista jalkapallojoukkuetta, joka pelasi MM-karsinnoissa Suomea vastaan syyskuun alussa Tampereella, että koripallojoukkuetta koripallon EM-kisoihin Helsinkiin. Jo muutama tuhat johonkin tapahtumaan osallistuvaa ja parikin yötä yöpyvää matkailijaa pystyy siis heilauttamaan tilastoja.
Myös yöpymiset Sloveniasta, Malesiasta ja Kreikasta moninkertaistuivat. Yleensä en näissä raporteissa käsittele tarkemmin maita, joissa yöpymisten kokonaismäärät ovat pieniä. Tällaisissa tapauksissa muutosprosentit kasvavat suuriksi hyvin herkästi. Tällä kertaa Slovenia ja Kreikka ovat kuitenkin mainitsemisen arvoisia, koska syynä kasvuun oli ne samaiset koripallon EM-kisat. Islannin lisäksi myös Slovenia ja Kreikka pelasivat Suomen kanssa samassa lohkossa.
Muita yöpymisiä selvästi kasvattaneita lähtömaita olivat Intia (68 %), Hongkong (55 %), koripallon EM-kisoihin osallistunut Ranska (42 %), sekä Venäjä (39 %).
Islantia olisi kiinnostavaa tarkastella jatkossa tarkemmin osana kilpailija-analyysejä. Kuukausittaisia esimerkiksi Reykjavikia koskevia yöpymistietoja ei kuitenkaan ole nyt saatavilla, mutta tätä selvitetään parhaillaan. Reykjavikin Keflavikissa sijaitsevalle lentokentälle saapui viime vuonna 1,8 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 40 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosittain Keflavikin kautta Islantiin saapuneiden matkailijoiden määrän kasvu on ollut yli 20 % jo monta vuotta. Vuoden 2016 syyskuussa näitä saapumisia oli yli 175 000. Mikäli arvioidaan, että jokainen olisi yöpynyt Islannissa kaksi yötä, yöpymisiä olisi 350 000. Lukema on suunnilleen Tukholman kansainvälisten yöpymisten tasolla. Helsingissä kansainvälisiä yöpymisiä oli hieman yli 200 000.
Islannin matkailun kasvu on noudattanut esimerkiksi brittien tai yhdysvaltalaisten kohdalla miltei eksponentiaalista kasvukäyrää. Matkailun kasvu on tietenkin herättänyt keskusteluja kestävyydestä ja kasvun rajoista. Islannin viimeisimmän matkailuraportin mukaan pääkaupungin yöpymiskapasiteetti oli viime vuonna muutamaa poikkeuskuukautta lukuun ottamatta yli 85-prosenttisessa käytössä. Kesällä hotellikapasiteetti oli Islannissa käytännössä täynnä myös pääkaupungin ulkopuolella. Esimerkiksi hotellikapasiteetin riittämättömyys on tietenkin kasvun este. Kapasiteetin puute saa aikaan majoitusten hintojen kasvua, mikä saattaa vähentää matkailijoiden kiinnostusta kohdetta kohtaan. Kun samalla muutkin hinnat todennäköisesti nousevat, negatiiviset asenteet matkailua kohtaan saattavat nousta hyvinkin nopeasti pinnalle.
Pekka Mustonen toimii erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikössä.