Kuitataan aivan aluksi lentoliikennetilastot, joissa tuttuun tapaan ollaan yöpymistilastoihin nähden kuukauden edellä. Lentoliikenteen osalta katsotaan siis jo marraskuun 2018 lukuja. Matkustajien määrät Helsinki-Vantaalla jatkoivat marraskuussa kasvuaan 5,5 prosentin vauhdilla viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuukausittainen lentoliikenteen kasvu on läpi vuoden pysynyt suhteellisen tasaisena vaihdellen 1,8 prosentin (elokuu) ja 11,2 prosentin (huhtikuu) välillä. Lentomatkustajien määrä nousi marraskuun loppuun mennessä peräti 19,2 miljoonaan, ja tämä yhdentoista kuukauden kertymä on jo nyt reilusti suurempi kuin viime vuoden kokonaismäärä. Vuonna 2018 Helsinki-Vantaan matkustajamäärä tulee siis nousemaan reilusti 20 miljoonan yläpuolelle.
Vuonna 2018 kaikkein nopeinta kasvua on tilastoitu vaihtomatkustajista. Nyt marraskuussa vaihtomatkustajien määrän kasvu hieman hiipui, mutta lähes kahdeksan prosentin kasvua ei tietenkään voi millään pitää matalana.
Yöpymiset lokakuussa pienessä nousussa
Tämä vuosi on edennyt kahtalaisissa tunnelmissa, kun tarkastellaan matkailijoiden yöpymisiä Helsingissä. Viime vuoteen verrattuna melkein koko ajan on menty hieman jäljessä, mutta ero ei ole ollut suuri. Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisten kasvu nousi lokakuussa korkeimmalle sitten helmikuun: yli seitsemään prosenttiin. Kotimaiset yöpymiset vähenivät 1,6 prosenttia. Kokonaisyöpymiset lokakuussa lisääntyivät 2,6 prosenttia.
Kuten aiemmissa tätä vuotta koskevissa raporteissa on useaan kertaan todettu, kärkimarkkinat ovat edelleen kehittyneet hieman eri suuntiin. Yöpymiset Britanniasta, Japanista, Kiinasta ja Ruotsista ovat viime vuoteen verrattuna vähentyneet useana kuukautena, kun taas Saksa, Venäjä ja Yhdysvallat ovat muutamaa poikkeuskuukautta lukuun ottamatta edenneet päinvastaiseen suuntaan eli vahvistuneet.
Seitsemästä kärkimarkkinasta Japani on pudonnut eniten. Lokakuun loppuun mennessä japanilaisten yöpymisissä ollaan lähes 15 prosenttia miinuksella viime vuoteen nähden. Japanilaisten yöpymisissä edetään nyt suunnilleen vuoden 2016 lukemissa, joskin niihinkin verrattuna prosentin verran jäljessä. Lokakuussa japanilaisten yöpymiset vähentyivät noin kuusi prosenttia ja viime vuoteen verrattuna alaspäin on menty nyt jo kahdeksan kuukautta peräkkäin.
Jos tarkastellaan edelleen koko vuotta lokakuun loppuun asti, Britannian, Kiinan ja Ruotsin pudotus jäi Japania alemmaksi ja pysyi alle kymmenessä prosentissa. Kaikki nämä markkinat etenevät tällä hetkellä kuitenkin toissavuotta 2016 korkeammissa lukemissa.
Britannia on Japanin tapaan ollut miinuksella maaliskuusta alkaen. Ruotsalaisten ja kiinalaisten yöpymiset taas lisääntyivät lokakuussa usean kuukauden tauon jälkeen.
Mitä vuoden lopuksi on odotettavissa?
Loppuvuosi tulee tilastojen valossa olemaan todella mielenkiintoinen. Marras- ja joulukuun tilastot kertovat, miten kauaksi viime vuoteen nähden Britannia, Japani ja Kiina lopulta päätyvät. Mikäli marras- ja joulukuun yöpymiset pysyisivät viime vuoden tasolla, Britannia jäisi seitsemän prosenttia miinukselle, Japani 13, Kiina kuusi ja Ruotsi seitsemän. Saksa (7%), Venäjä (6%) ja Yhdysvallat (7%) taas päätyisivät selvästi viime vuoden ennätyksiä korkeampiin lukemiin.
Jos tarkastellaan samalla logiikalla kaikkia ulkomaisia yöpymisiä, viime vuoteen verrattuna ollaan nyt kaikissa yöpymisissä puolisen prosenttia viime vuotta jäljessä. Kotimaisia yöpymisiä on ollut tänä vuonna tähän asti kolme prosenttia viime vuotta vähemmän ja ulkomaisia taas 1,6 prosenttia viime vuotta enemmän. Mikäli loppuvuosi etenisi viime vuoden malliin, koko vuosi päätyisi hieman viime vuotta alhaisemmalle tasolle.
Jotta Helsingin yöpymiset päätyisivät vuoden lopussa viime vuoden lukemiin, kokonaismäärän tulisi vielä tilastoimattomien marras- ja joulukuun aikana kasvaa 2,4 prosenttia, eli siis tätä korkeammalla kasvulla olisi tulossa jälleen uusi ennätys. Kotimaisissa yöpymisissä kasvun pitäisi tosin olla yli 14 prosenttia, jotta viime vuoden kotimaisten yöpymisten lukemiin päästäisiin. Ulkomaisissa taas riittää kymmenenkin prosentin pudotus viime vuoden lukemien saavuttamiseksi.
Tällaista tämä lyhyen aikavälin ennustaminen oikeastaan on kaikkein yksinkertaisimmillaan tilanteessa, jossa muita muuttuvia ja havaittavia asioita ei oteta huomioon. Historia tarjoaa parhaan kuvan tulevaisuudesta ainakin lyhyellä aikavälillä, mutta kykyjen ja resurssien mukaan voi ottaa niin paljon muuttujia mukaan kuin haluaa. Periaatteessa jokaista markkinaa voisi tarkastella erikseen ja miettiä, mihin suuntaan ollaan etenemässä. Viedään siis nyt tältä pohjalta tarkastelua hieman syvemmälle.
Jos kuukausittaista muutosprosenteista lasketaan keskiarvo, saadaan keskimääräiseksi kuukausittaiseksi kasvuprosentiksi noin kolme prosenttia. Tämä eroaa tammi-lokakuun kasvuprosentista – aiemmin mainittu 1,6 – koska eri kuukausien yöpymismäärät eroavat toisistaan. Jos kausivaihteluita ei olisi ollenkaan, olisi koko ajanjakson muutosprosentti tietenkin yhteneväinen yksittäisten kuukausien muutosprosenttien kanssa.
Alkuvuonna ja nyt lokakuussa kasvuprosentit olivat suurimmat, ja kesä-, elo- ja syyskuussa oltiin miinuksella. Mikäli yöpymiset kasvaisivat keskimääräistä kolmen prosentin tahtia myös marras- ja joulukuussa, ulkomaalaisten yöpymisten kasvu päätyisi vuoden lopussa noin kahteen prosenttiin. Toki jos nyt havaittu lokakuun seitsemän prosentin kasvu on merkki piristyneestä loppuvuodesta, kasvuprosentti voi nousta korkeammallekin. Tällä seitsemän prosentin kasvulla koko vuoden ulkomaiset yöpymiset nousisivat reilun kolmen prosentin kasvuun. Samankaltainen ajatusralli kotimaisista yöpymisistä, eli loppuvuoden kehitys kuluneen vuoden keskimääräisen muutoksen mukaan, päättäisi vuoden kolme prosenttia miinukselle. Nämä yhdistettynä koko vuosi jäisi puolisen prosenttia viime vuodesta jälkeen.
Se, onko yöpymismäärä tänä vuonna hitusen pienempi vai suurempi, ei ehkä ole kokonaisuuden kannalta kovin tärkeää. Vilkasta Helsingissä on tänä vuonna ollut joka tapauksessa ja vaikka yöpymisluvut ovat isossa mittakaavassa olleet viime vuoden kaltaisia, on näissä kuukausiraporteissa siltikin ollut paljon uutta kerrottavaa nimenomaan eri markkinoiden eri suuntiin etenevien kehityskulkujen kautta.
Mitä rajanylitystrendeistä voi ennustaa?
Jo aiemmissa raporteissa on tullut useaankin kertaan todettua, että esimerkiksi kiinalaisten yöpymiset Helsingissä ovat vähentyneet rajanylitysten kasvusta huolimatta. Tämä ristiriita johtuu vaihtomatkustajista, mutta eri kysymys on, mistä yöpymisten väheneminen johtuu. Kunhan vuosi on kokonaan paketissa, voidaan tähän teemaan syventyä hieman tarkemmin. Joka tapauksessa lokakuussa rajanylitykset Helsinki-Vantaalla lähes kaikista käytettävissä olevista rajanylitystilastoista löytyvistä maista lisääntyivät. Ainoa poikkeus oli Japani; japanilaisten rajanylitykset vähenivät syyskuun tapaan.
Rajanylityksistä ei kuitenkaan voi vetää suoria johtopäätöksiä yöpymisiin. Osa rajan ylittäneistä tunnetusti jatkaa matkaansa. Näiden matkustajien osuus vaihtelee maittain ja näitä osuuksia voimme arvioida rajahaastattelututkimuksen aineiston avulla. Pintapuolisesta vuoden 2017 rajahaastattelua koskevasta tarkastelusta käy ilmi, että mitä kauempaa matkailija tulee, sitä todennäköisemmin matkan pääkohteena on jokin muu maa kuin Suomi.
Tässä ei ole tietenkään mitään uutta. Havainto lähinnä kertoo Helsingin strategisesti erinomaisesta sijainnista Aasian kohteiden ja Euroopan välillä ja myös Yhdysvaltojen suuntaa ajatellen. Aasian maiden kohdalla Suomea pääkohteenaan pitävien osuudet ovatkin pienimmät: Kiinan, Japanin, Etelä-Korean ja Intian kohdalla alle 60 prosenttia. Vertailukohtana, venäläisten kohdalla osuus oli vuonna 2017 melkein 90 prosenttia ja ruotsalaisten kohdalla peräti 94 prosenttia.
Rajanylitykset tiedämme vain Schengenin ulkopuolisista maista, joten voimme nyt rajanylitystilastojen muutostrendejä ja yöpymistrendejä vertailemalla hieman pohtia tulevaa. Mutkia oikoen voimme todeta, että mikäli rajanylitysten kasvu ja yöpymisten kasvu – tai toki väheneminen – etenevät samaa vauhtia, on oletettavaa, että näiden kahden mitattavan asian välillä on jonkinlainen yhteys. Jos olisimme oikein tarkkoja, meidän pitäisi vielä miettiä, missä paikoissa Suomessa eri maista tulevat ihmiset yleisimmin yöpyvät. Tällaisen tarkastelun aika on ehkä joskus myöhemmin. Tarkastellaan nyt vain Helsinkiä, ajanjaksoa vuoden 2017 alusta alkaen ja otetaan esimerkeiksi neljä maata: Japani, Kiina, Yhdysvallat ja Venäjä.
Japanin tapauksessa kevään 2017 alkupuolta lukuun ottamatta rajanylitykset ovat kasvaneet yöpymisiä nopeammin tai vastaavasti laskeneet hitaammin. Aivan viime kuukausina pylväiden pituudet ovat lähentyneet toisiaan. Koska japanilaisten yöpymiset ovat vähentyneet, on johtopäätös tietenkin selvä. Entistä useampi japanilainen matkustaa Helsinkiin jatkaakseen jonnekin muualle – luultavasti Suomen ulkopuolelle – tai sitten matkat ovat lyhentyneet. Se, kumpi näistä selityksistä sitten kuvaa paremmin todellisuutta, selviäisi ainakin osittain tarkastelemalla saapumisia majoitusliikkeisiin, mutta jätetään tämäkin myöhemmäksi.
Vilkaisu Helsingin kilpailijakaupunkeihin ei ainakaan täysin tyrmää hypoteesia siitä, että muut kohteet ovat alkaneet kiinnostaa japanilaisia entistä enemmän. Japanilaisten yöpymiset lisääntyivät Kööpenhaminassa syyskuussa selvästi, ja muutenkin laskukuukausia on ollut viime aikoina vain muutamia. Oslossa niin ikään yöpymiset ovat lisääntyneet, mutta volyymit ovat vielä selvästi pienempi kuin muissa Pohjolan pääkaupungeissa. Helsingin tapaan japanilaisten yöpymiset Tukholmassa ovat vähentyneet, joskin vasta pari kuukautta. Sivuhuomautuksena todettakoon, että marraskuun yöpymistilastoissa saattaa näkyä Helsingissä järjestettyjen taitoluistelun GP-kisojen suosio. Japanilaisia nähtiin tuolloin katukuvassa erityisen runsain määrin.
Kiina näyttää Japania selvemmältä tapaukselta. Kiinalaisten yöpymisten kasvu oli lähes koko viime vuoden nopeampaa kuin rajanylitysten kasvu. Viime vuotta koskevissa raporteissa tämä tarina tuli hyvinkin tutuksi. Tämän vuoden alkupuolella tilanne kääntyi ja yöpymisten kasvu meni miinukselle, kun taas samaan aikaan rajanylitysten kasvu on pysynyt suhteellisen stabiilina. Edelleen samaan aikaan kiinalaisten yöpymiset Helsingin kilpailijakaupungeissa ovat lisääntyneet paria poikkeuskuukautta lukuun ottamatta. Tukholmassa kasvu on ollut erityisen selvää viimeisen puolen vuoden ajan. Syyskuussa kiinalaisten yöpymiset Tukholmassa lisääntyivät neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja lokakuussa noin 18 prosenttia. Mielenkiintoisena sivuhuomiona pitänee todeta, että syyskuussa Ruotsin ja Kiinan välille kehkeytynyt omituinen diplomaattinen selkkaus(Link leads to external service) ei näytä vaikuttaneen ainakaan yöpymisiin. Toki emme voi tietää, miten hurjia kasvuprosentit olisivat ilman tätä episodia.
Yhdysvaltalaisten matkailijoiden yöpymisten ja rajanylitysten muutospylväiden tarkastelu on hankalaa, koska kuvio sahaa edestakaisin. Välillä rajanylitykset ovat kasvaneet yöpymisiä nopeammin ja välillä toisin päin. Molemmat mittarit ovat välillä käväisseet miinuksella. Alkuvuoden 2018 rajanylitykset lisääntyivät hyvin selvästi niin ikään nopeasti lisääntyneitä yöpymisiä nopeammin. Parin viimeisimmän kuukauden aikana trendi on kääntynyt ympäri, ja lokakuussa yöpymiset lisääntyivät selvästi rajanylityksiä enemmän. Vielä on liian aikaista sanoa, onko yhdysvaltalaisten yöpymisten kasvu Helsingissä kiihtymässä, koska samanlaisia muutaman kuukauden nousuja on ollut ennenkin.
Yhdysvaltalaisten yöpymiset ovat Helsingin lisäksi lisääntyneet muuallakin, ja esimerkiksi Tukholmassa ja Kööpenhaminassa ollaan aivan eri lukemissa myös yöpymisten määrissä. Tukholmassa yhdysvaltalaisten yöpymisiä oli esimerkiksi lokakuussa reilusti yli kaksi kertaa enemmän kuin Helsingissä ja Kööpenhaminassa viisinkertainen määrä. Potentiaalia Helsingillä on siis paljon, koska Yhdysvalloista matkustetaan Pohjolaan paljon.
Viimeisenä tarkastellaan Venäjää. Venäjän kohdalla yöpymisiä ja rajanylityksiä kuvaavat pylväät ovat suhteellisen samanmittaisia, joskin rajanylitysten kasvu on ollut yleisesti ottaen yöpymisiä nopeampaa. Venäläisten kohdalla matkan pääkohde on, kuten aiemmin todettiin, useimmiten Suomi. Näin ollen kasvuprosenttien ero selittynee sillä, että yöpymiset ovat kasvaneet myös muualla Suomessa ja kenties Helsinkiä nopeammin.