Asuntorakentamisen muutokset pääkaupunkiseudulla ja Tampereella vuosina 2015–2021

Rakentaminen keskittyy Suomessa yhä enemmän Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Tampereelle. Näihin kaupunkeihin sijoittui noin 43 prosenttia vuosina 2015–2021 koko maassa rakennetusta asuntopinta-alasta. Asuntotuotannon vuosittainen määrä oli ajanjaksolla lähes kaksinkertainen verrattuna vuosiin 2000–2009. Rakentamisen tavoissa ja alueiden asukasrakenteessa tapahtui myös merkittäviä muutoksia, jotka ovat olleet Helsingissä osin erilaisia kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Julkaisun tarkoituksena on tuoda muutoksen piirteet näkyväksi ja tarjota päättäjille tietoa sen arvioimiseen, vastaavatko toteutuneet tulokset pyrkimyksiä.
Author:
Belongs to the series:
Download the whole report here (pdf)

Päätulokset

  • Yksiöiden ja kaksioiden määrän kasvu selittää lähes koko asuntotuotannon kasvun. Esimerkiksi yksiöitä valmistui pääkaupunkiseudulla vuosina 2019–2021 peräti 4 800 vuosittain, kun vuosina 2005–2014 niitä oli valmistunut keskimäärin vajaat 900 vuodessa. Kolmiota suurempien asuntojen vuosituotannon määrässä ei tällaista lisäystä ole tapahtunut.
  • Asuntojen keskikoko on pienentynyt huomattavasti aiempaan nähden. Vuosina 2019–2021 valmistuneiden asuntojen keskikoko oli Vantaalla 47 m2, Helsingissä 57 m2 ja Espoossa 58 m2 (vertailun vuoksi samat keskikoot kaupungeittain olivat 86, 76 ja 91 m2 vuosina 2000–2009).
  • Myös yksiöiden ja kaksioiden keskikoko pieneni, eikä huone ja keittiö -tyyppisiä yksiöitä enää juuri rakennettu. Päinvastainen tilanne on Tukholmassa, jossa kaikki pienet asunnot ovat olleet huone ja keittiö -tyyppisiä.
  • Uudet yksiöt ja kaksiot ovat valtaosin sijoitusasuntoina, eikä omistusasumista niissä enää juurikaan esiinny. Tampereella asuntotuotanto painottui pääkaupunkiseutua enemmän pieniin vuokra-asuntoihin.
  • Pääkaupunkiseudun monien uusien alueiden omistusasumispohja on jäänyt lähes olemattomaksi, toisin kuin asuntopoliittisissa ohjelmissa ja alueiden suunnitteludokumenteissa oli todettu. Omistusasujia on vain 10–20 prosenttia joidenkin uusien alueiden asukkaista. Tämä ei kuitenkaan koske Helsinkiä.
  • Helsinki rakentaa nyt hallintamuodoiltaan monimuotoisempaa asumista ja suurempia kerrostaloasuntoja kuin Espoo ja Vantaa. Tämä näkyy myös muutoksena väestörakenteessa, missä Espooseen ja Vantaalle on muuttanut aiempaa valikoidummin pienituloista väestöä.

Taustaa Helsingin tilanteesta

Kirjoittajien kaksikymmentä vuotta sitten tekemässä tarkastelussa (Vaattovaara & Vuori 2002) peilattiin Helsingin silloista huolta kuntaverotulojen heikosta kehityksestä sekä siitä, että pääkaupungissa painottuisi naapurikuntiin verrattuna voimakkaasti pienituloisen väestön osuus. Seurasi vilkas asuntopoliittinen keskustelu, jonka myötä Helsingin asuntopoliittisia periaatteita tuolloin tarkennettiin. Tulos on nyt nähtävissä. Uudet asuinalueet ovat sekä rakentamisen tavaltaan että väestörakenteeltaan huomattavasti muuta seutua tasapainoisempia. Helsinkiin on rakennettu keskimäärin suurempia asuntoja uusille asuinalueille, ja todennäköisesti siksi omistusasuminen on Helsingissä uusilla alueilla myös yleisempää kuin Espoossa ja Vantaalla. Eroon on vaikuttanut varmasti muun muassa sekin, että Helsingissä on viime vuosina voitu rakentaa poikkeuksellisen keskeisille alueille ja halutuille merenranta-alueille.

Tulevaisuus?

Kansainväliset asuntosijoittajat huomasivat Suomen suuret, nopeasti kasvavat kaupungit hyviksi kohteiksi. Vuokra-asumisen vähäinen säätely ja poikkeuksellisen mittava asuntotuotanto näyttävät lisänneen kiinnostusta. Vuonna 2022 näkymät kuitenkin synkistyivät, ja esimerkiksi Helsingissä asuntojen rakennuslupien määrä ja aloitukset vähenivät vuoden 2016 tasolle. Juuri nyt voisi olla oikea hetki miettiä, olisiko viime vuosien asuntorakentamisen tavassa kehitettävää, ja vastaako nykyinen rakentamistapa asukkaiden mahdollisesti muuttuneita tarpeita ja tulevan kestävän kehityksen vaateita.

Aineistot

Tutkimus perustuu valtaosin tilastoaineistoihin. Avoimessa Tilastokeskuksen StatFin-tietokannassa on kuntatasoista tietoa asumisesta ja rakentamisesta. Helsingin kaupunginkanslian ylläpitämässä avoimessa Helsingin seudun aluesarjat -tilastotietokannassa on lisäksi tilastoja asuntokannasta ja rakentamisesta pääkaupunkiseudun kaupungeista alueittain. Tilastokeskus toimitti näissä neljässä kunnassa vuosina 2015–2021 valmistuneiden asuntojen kuntatasoisen huoneistotyyppi- ja hallintaperustejakauma-aineiston.

Viittaaminen

Vaattovaara, M. & Vuori, P. (2023). Asuntorakentamisen muutokset pääkaupunkiseudulla ja Tampereella vuosina 2015–2021. Tutkimuskatsauksia 2023: 2. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/23_06_01_Tutkimuskatsauksia_2.pdf. Viitattu: ##.##.20##.