Myös Helsingissä syntyvyys on nyt historiallisen alhaalla. Helsingin tilanne poikkeaa silti koko maan kehityksestä. Syntyneitä on Helsingissä enemmän kuin kuolleita – toisin kuin valtakunnallisesti. Toisaalta hedelmällisyys meillä ollut aina ollut muuta maata tai naapurikaupunkeja pienempää. Netta Mäki avaa tämän lehden artikkelissaan hedelmällisyyteen liittyvää keskustelua ja erittelee Helsingin ominaispiirteitä.
Helsingin väestön rakenne poikkeaa valtakunnallisesta kokonaistilanteesta monin eri tavoin. Väkilukumme kasvaa, ja kasvun odotetaan jatkuvan pitkään. Siten muuttoliikkeellä on suuri merkitys kaupungillemme. Olemme nuorten aikuisten kaupunki, ja meillä on suuri ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien osuus. Toisaalta myös ikäihmisten määrä ja osuus kasvavat lähivuosina nopeasti. Seppo Laakson artikkelissa käsitellään muuttoliikkeen vaikutuksia Helsingin seudun väestökehitykseen ja aluetalouteen sekä kuntien erilaistumiseen seudulla. Artikkelin mukaan Helsinkiin sijoittuvat muuttajat muun muassa kouluttautuvat pitemmälle mutta työllistyvät heikommin kuin muihin seudun kuntiin sijoittuvat.
Hyvien kehityskulkujen ohella kohtaammekin myös kaupunkikehityksen kielteisiä piirteitä kuten kasautunutta huono-osaisuutta tai asuinalueiden eriytymistä. Väestöryhmien menestyksessä on eroja monilla eri mittareilla. Vaikka erilaistumisen suhteen tilanteemme on kansainvälisesti verraten hyvä, näihin seikkoihin tulee paneutua huolella. Venla Bernelius ja Katja Vilkama käsittelevät artikkelissaan kaupungin sisäisen muuttoliikkeen ja koulupiirien eriytymisen välistä vuorovaikutusta. Laura Ansala puolestaan tarkastelee maahanmuuttajien lasten ja kantaväestöön kuuluvien lasten kouluttautumiseroja sekä sitä, millä tavoin saapumisikä, perhetausta ja asuinalue selittävät näitä eroja.