Yleisen taloustilanteen kehitys on perinteisesti näkynyt nopeasti työllisyys- ja työttömyystilanteen muutoksina (Mikkola et al. 2022). Talouden suhdanteet vaikuttavat eri tavalla eri ammattiryhmiin ja siten myös eri koulutusasteilta valmistuneisiin henkilöihin. Korkeampi koulutus voi suojata suhdannekehityksen vaikutuksilta muun muassa siksi, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneen osaaminen on usein muuntautumiskykyistä.
Vuonna 2020 alkaneella koronapandemialla oli voimakkaita talousvaikutuksia, jotka näkyivät työttömyytenä etenkin liikenteen, matkailun, majoituksen, ravitsemisen, erikoiskaupan ja kulttuurin aloilla. Helsingissä vuonna 2020 työttömäksi jääneistä suurin osa oli nuoria palvelualojen työntekijöitä. Vaikka työllisyystilanne yleisesti heikkeni, työllisten määrät kuitenkin kasvoivat erityisasiantuntija-ammateissa sekä esimerkiksi terveydenhuoltoalalla. (Mikkola et al., 26–28.) Vuonna 2020 koko maan tasolla varsinkin ammatillisesta perustutkinnosta samana vuonna valmistuneiden työllistyminen vaikeutui ja etenkin palvelualoilta valmistuvat työllistyivät aiempaa heikommin (Tilastokeskus 2022a). Kehitys oli samansuuntaista myös Helsingissä.
Riskinä on, että laskusuhdanteessa valmistuminen heikentää tulevaa urapolkua ja osa työttömäksi jääneistä jää pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Yleisen taloustilanteen muutosten lisäksi tutkinnon suorittaneiden tulevaa työllisyyskehitystä voi Helsingissäkin heikentää myös työntekijöiden ja avointen työpaikkojen välinen kohtaanto-ongelma (Mikkola et al. 2022, 31). Tietyistä ammattiryhmistä on ylitarjontaa ja samalla toisista – kuten lähihoitajista, sairaanhoitajista ja lastentarhanopettajista – työvoimapulaa (Ammattibarometri 2022).
Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingissä ja muualla Helsingin seudulla sijaitsevista oppilaitoksista valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille vuosina 2010–2020. Sijoittumista seurataan katsomalla valmistuneiden pääasiallista toimintaa, eli taloudellisen toiminnan laatua, vuoden viimeisellä viikolla. Valmistuneiden pääasiallista toimintaa koronavuoden 2020 lopussa eritellään koulutusasteittain niin, että ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa tutkinnon suorittaneita katsotaan erikseen. Pääasiallista toimintaa tarkastellaan myös valmistumiskohorteittain, eli eri vuosina valmistuneiden tulevaa työllisyyskehitystä valmistumista seuraavina vuosina verrataan toisiinsa. Lisäksi kolme työvoimapula-alaa on valittu tarkempaan tarkasteluun: artikkelissa katsotaan lähihoitajan ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden, sairaanhoitajatutkinnon ammattikorkeakoulussa suorittaneiden sekä varhaiskasvatuksen opettajan eli kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon yliopistossa suorittaneiden sijoittumista työelämään tai jatkokoulutukseen tutkinnon suorittamisen jälkeen. Näiden kokonaisuuksien lisäksi artikkelissa kuvataan tutkintomäärien kehitystä koulutusaloittain: miltä aloilta ja koulutusasteilta Helsingin seudulla ylipäänsä valmistuu tutkinnon suorittaneita henkilöitä?
Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet: perustutkintojen määrä väheni, vastavalmistuneiden työttömyys lisääntyi voimakkaasti
Vuoden 2020 aikana Helsingissä sijaitsevissa ammatillisissa oppilaitoksissa suoritettiin noin 8 110 tutkintoa. Näistä ammatillisia perustutkintoja oli 4 590. Eniten perustutkinnon suorittaneita valmistui terveyden alalta, tekniikan alalta, palvelualalta sekä kaupan ja hallinnon alalta (Kuvio 1.). Muualla maassa tekniikan ala korostui vielä Helsinkiäkin voimakkaammin. Ammatti- tai erikoisammattitutkintoon valmistui Helsingissä 3 520 henkilöä, joista lähes puolet valmistui kaupan ja hallinnon alalta. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavat koulutukset ovat näyttötutkintona suoritettavaa ammatillista lisäkoulutusta, jotka suoritetaan usein työn ohessa.
Vuonna 2020 Helsingissä sijaitsevista ammatillisista oppilaitoksista valmistui aiempaa vähemmän sekä perustutkinnon suorittaneita että muita tutkintoja suorittaneita. Kehitys oli samansuuntaista koko maassa, mutta ei aivan yhtä voimakasta. Ammatillisten perustutkintojen määrä oli vähentynyt edellisvuodesta sekä Helsingissä että koko maassa jo vuonna 2019.
Hieman suurempi osuus Helsingin ammatillisissa oppilaitoksissa vuosina 2017–2020 perustutkinnon suorittaneista oli vuonna 2020 työllisenä kuin koko maassa keskimäärin. Helsingissä näiden vuosien aikana valmistuneista 66 prosenttia oli työllisiä vuonna 2020, kun koko maassa vastaava osuus oli 65 prosenttia. Koulutusaloittain tarkasteltuna parhaiten Helsingin ammatillisissa oppilaitoksissa perustutkinnon suorittaneista työllistyivät terveydenhuollon alalta valmistuneet. Aiempina vuosina myös palvelualalta valmistuneet ovat työllistyneet hyvin, mutta vuonna 2020 palvelualalta valmistuneiden työttömyys oli yleisempää kuin ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla keskimäärin. Matalin työllisyysaste oli kuitenkin tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalta sekä taidealalta tutkintoon valmistuneilla.
Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työllistyminen valmistumisen jälkeen on selvästi perustutkinnon suorittaneita yleisempää: vuosien 2017–2020 aikana Helsingissä valmistuneista lähes yhdeksän kymmenestä oli työllisenä vuonna 2020. Ammatti- ja erikoistutkinnon suorittaneista parhaiten työllistyivät kaupan ja hallinnon alalta sekä tekniikan alalta valmistuneet.
Perinteisesti on ollut niin, että perustutkinnon Helsingin ammatillisissa oppilaitoksissa suorittaneiden työllisyys on heikoimmillaan heti valmistumisen jälkeen valmistumisvuodesta riippumatta. Työllisyystilanne on kuitenkin parantunut selvästi valmistumista seuraavan kahden vuoden aikana. Työttömyys on vaihdellut työllisten osuutta enemmän valmistumiskohortista riippuen (Kuvio 2.). Vastavalmistuneiden työttömyys oli 2010-luvun alkupuolella selvästi harvinaisempaa kuin koronapandemiaa edeltävinä vuosina ja muutokset työttömien osuudessa valmistumisen jälkeisinä vuosina pieniä.
Vuonna 2020 työllisyys kuitenkin heikkeni ja työttömyys lisääntyi kaikissa vuosina 2017–2020 valmistuneissa kohorteissa. Vastavalmistuneiden työttömyys yleistyi voimakkaasti varsinkin Helsingissä. Vuonna 2020 perustutkinnon Helsingin ammatillisissa oppilaitoksissa suorittaneista oli valmistumisvuonaan työttömänä 28 prosenttia, kun edellisenä vuonna valmistuneilla tuo osuus oli ollut 14 prosenttia. Samalla työllisten osuus vastavalmistuneista oli vuoden 2020 kohortilla vain 55 prosenttia.
Ammattikorkeakoulusta valmistuneet: terveys- ja hyvinvointialan tutkintoja eniten, työttömyys korkeinta kasvatus- ja palvelualoilla
Vuonna 2020 Helsingin seudulla sijaitsevissa ammattikorkeakouluissa suoritettiin noin 8 890 tutkintoa. Näistä 1 280 eli 14 prosenttia oli ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Eniten ammattikorkeakouluista valmistui terveys- ja hyvinvointialan sekä kaupan ja hallinnon alan tutkinnon suorittaneita (Kuvio 3.).
Helsingin seudun ammattikorkeakouluista valmistuneet ovat perinteisesti työllistyneet hieman paremmin kuin muista ammattikorkeakouluista valmistuneet. Vuonna 2020 ero Helsingin ja muun maan välillä kuitenkin kutistui. Vuosien 2016–2020 aikana Helsingin seudulla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 84 prosenttia oli työllisiä ja 7 prosenttia työttömiä vuonna 2020. Parhaiten työllistyivät terveyden ja hyvinvoinnin alalta sekä tekniikan alalta tutkinnon suorittaneet. Vielä vuonna 2019 työttömien osuus oli ollut korkein humanistiselta ja taidealalta valmistuneiden joukossa, mutta vuonna 2020 koronapandemian aikaan ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työttömyys oli suurinta kasvatusaloilla sekä palvelualoilla.
Pitkällä aikavälillä katsottuna on ollut niin, että ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllisyys on pääosin korkeimmillaan tutkinnon suorittamista seuraavana vuonna. Tämän jälkeen työllisten osuus ei seuraavina vuosina ole merkittävästi muuttunut. Ilmiö on havaittavissa valmistumiskohortista riippumatta koko 2000-luvun ajan. Myös työttömyys on tyypillisesti korkeimmillaan valmistumisvuonna ja laskee seuraavina vuosina. Kohorttien väliset erot näyttävät vuosien kuluessa tasoittuvan. Vielä vuonna 2019 niiden osuus, jotka olivat työttömiä valmistumisvuotensa lopussa, oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuosikymmenen alussa.
Vuonna 2020 koronapandemian aikana ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys kuitenkin lisääntyi ja työllisyys väheni huomattavasti kaikissa kohorteissa (Kuvio 4.). Korkeinta työttömyys oli edelleen vastavalmistuneilla. Helsingin seudulla heitä oli työttömänä lähes kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2020 työttömyys lisääntyi kaikissa vuosina 2016–2020 valmistuneissa kohorteissa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuosi valmistumisen jälkeen oli edelleen parempi kuin muilla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla tai yliopistosta ylempään korkeakoulututkintoon valmistuneilla.
Yliopistosta valmistuneet: eniten tutkintoja humanistisilta ja taidealoilta, työttömyys lisääntyi etenkin vastavalmistuneilla
Vuonna 2020 Helsingin seudulla sijaitsevista yliopistoista valmistui 6 660 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta ja 840 tohtorintutkinnon suorittanutta henkilöä. Tiedot sisältävät Helsingin yliopistossa, Aalto-yliopistossa, Taideyliopistossa tai Svenska handelshögskolanissa suoritetut tutkinnot mutta eivät Maanpuolustuskorkeakoulun tietoja.
Eniten ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita valmistui humanistisilta aloilta ja taidealalta (Kuvio 5). Heitä oli yhteensä neljännes kaikista maisteriksi valmistuneista. Tohtorintutkinnon suorittaneita oli eniten luonnontieteiden alalla, terveys- ja hyvinvointialalla sekä tekniikan alalla. Muualla maassa yleisin maisterin tutkinto oli kauppatieteistä ja tohtorin tutkinto terveys- ja hyvinvointialalta, joista valtaosa lääketieteestä.
Helsingin seudun yliopistoista vuosien 2016–2020 aikana valmistuneista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 80 prosenttia oli työllisenä vuonna 2020. Työttömiä oli 6 prosenttia kyseisinä vuosina valmistuneista. Työttömien osuus valmistuneista oli samansuuruinen myös muualla Suomessa. Työllisten osuus oli kuitenkin Helsingin seudulla hieman muuta maata pienempi, sillä päätoimisten opiskelijoiden ja toisaalta maasta pois muuttaneiden osuus oli tutkinnon suorittaneista Helsingin seudulla korkeampi. Parhaiten Helsingin seudun yliopistoista valmistuneista työllistyivät terveys- ja hyvinvointialan tutkinnon tai kasvatusalan tutkinnon suorittaneet, kun taas työttömien osuus oli korkein humanistisella ja taidealalla sekä luonnontieteissä. Terveys- ja hyvinvointialalta valmistuneilla työttömyyttä oli hyvin vähän.
Kuten muillakin koulutusasteilla myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla työllisyys on matalimmillaan ja työttömyys korkeimmillaan valmistumisvuonna, mutta paranee selvästi seuraavan vuoden aikana. Vastaavasti työttömien osuus valmistuneista laskee huomattavasti tutkinnon suorittamista seuraavana vuonna ja pääsääntöisesti vielä sitä myöhemminkin. Koronapandemian aikana vuonna 2020 työttömyys kuitenkin lisääntyi kaikissa aikavälillä 2016–2020 valmistuneissa kohorteissa (Kuvio 6.). Vastavalmistuneista työttömiä oli lähes kymmenesosa. Aiemminkin 2010-luvulla ylempään korkeakoulututkintoon valmistuneiden työttömyydessä on ollut havaittavissa jonkin verran kohorttikohtaista vaihtelua, eli valmistumisvuosi on vaikuttanut tulevaan urapolkuun.
Työttömyys on ollut yleensä suurin piirtein yhtä yleistä yliopistosta valmistuneiden ja ammattikorkeakoulusta valmistuneiden keskuudessa. Koronapandemia ei kuitenkaan lisännyt työttömyyttä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudessa aivan yhtä voimakkaasti kuin ammattikorkeatutkinnon suorittaneilla – paitsi vastavalmistuneilla. Ammattikorkeakoulututkintoon valmistuneet ovat olleet työllisenä selvästi useammin vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen kuin yliopistokoulutuksesta valmistuneet, mikä johtuu siitä, että yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudessa on yleisempää esimerkiksi jatkaa opintojaan tai muuttaa maasta.
Helsingin seudun yliopistoista vuosina 2016–2020 valmistuneista tohtoreista 74 prosenttia oli työllisenä vuonna 2020. Työttömänä oli 5 prosenttia kyseisinä vuosina tohtoriksi valmistuneista. Työttömyys on tohtorin tutkinnon suorittaneilla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita matalampaa, mutta samalla työllisyyskin vähäisempää. Tätä selittää se, että tohtorin tutkinnon suorittaneet muuttavat yleisemmin pois Suomesta valmistumisen jälkeisinä vuosina. Vuosien 2016–2020 aikana Helsingin seudun yliopistoista valmistuneista tohtoreista 14 prosenttia oli vuonna 2020 muuttanut maasta, kun ylemmän korkea-asteen tutkinnon yliopistossa suorittaneista maasta muuttaneita oli 6 prosenttia. Selvästi paras työllisyystilanne valmistumisen jälkeisinä vuosina oli terveyden- ja hyvinvointialan sekä kasvatusalan tohtoreilla. Korkein työttömien osuus oli humanistisilta ja taidealoilta tohtoriksi valmistuneilla.
Työvoimapula-alat: lähihoitajat, sairaanhoitajat ja varhaiskasvatuksen opettajat
Edellä tarkasteltiin Helsingin seudun oppilaitoksista valmistuneiden sijoittumista työelämään tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tilastot kertovat eri koulutusasteilta valmistuneiden sijoittumisesta työmarkkinoille keskimäärin. Tässä osiossa katsotaan tarkemmin kolmen tutkintonimikkeen urapolkuja: lähihoitajien, sairaanhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien sijoittumista työmarkkinoille. Nämä ammattiryhmät ovat Helsingin kaupungin henkilöstössä kaikkein yleisimpiä (Helsingin kaupunginkanslia 2021). Silti niistä on myös Helsingissä työvoimapulaa. Alat ovat ylipäänsä pääkaupunkiseudun työvoimapula-alojen joukossa (TEM ammattibarometri 2022). Esimerkiksi julkisen alan eläkevakuuttaja Keva on arvioinut, että sekä sairaanhoitajista että varhaiskasvatuksen opettajista on Uudellamaalla noin 3 500 työntekijän vaje (Keva & Aula Research Oy 2021).
Helsingin kaupunki on henkilöstömäärältään suuri työnantaja, jonka palvelukseen tarvitaan eri koulutusasteilta valmistuneita työntekijöitä. Kaikki ammatit eivät vaadi juuri tiettyä tutkintoa suorittaneita työntekijöitä, vaan työtehtäviin on mahdollista sijoittua erilaisilla koulutustaustoilla. Voidaan kuitenkin katsoa, että esimerkiksi sairaanhoitajakoulutus pätevöittää erityisesti sairaanhoitajan työtehtäviin ja varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto tuohon ammattiin. Lähihoitajan tutkinto valmistaa eri osaamisalueihin suuntautuneita henkilöitä, jotka voivat toimia tehtävissä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla tai kasvatuksen ja koulutuksen alalla.
Lähihoitajaksi valmistuneiden määrä väheni
Vuonna 2020 Helsingissä sijaitsevista oppilaitoksista valmistui 960 sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanutta lähihoitajaa. Koko maassa lähihoitajaksi valmistui noin 8 170 henkilöä. Lähihoitajatutkinnon suorittaneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2019 alkaen sekä Helsingissä että koko maassa. Vuonna 2020 lähihoitajaksi valmistuneiden määrä väheni Helsingissä yli 200 henkilöllä eli muuta maata voimakkaammin.
Helsingin oppilaitoksista valmistuneiden lähihoitajien työllisyys oli muihin ammatillisen perustutkinnon suorittaneisiin verrattuna huomattavasti parempaa. Työllisenä vuonna 2020 oli 83 prosenttia 2017–31.7.2020 välisenä aikana valmistuneista lähihoitajista (Kuvio 7.). Vain pieni osa lähihoitajaksi valmistuneista jatkaa opiskelua työn ohessa. Työttömyyskin oli vähäisempää kuin muilla ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla. Lähihoitajienkin työllisyystilanne kuitenkin heikentyi edellisvuodesta, ja heistä 7 prosenttia oli työttöminä. Todennäköisesti työttömyys on lisääntynyt joillakin lähihoitajien suuntautumisaloilla enemmän kuin toisilla. Lähihoitajakoulutus on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, jossa suuntaudutaan osaamisaloihin, kuten ikääntyneiden hoitoon tai lasten ja nuorten kasvatukseen. Koko maassa lähihoitajien työllisyystilanne oli hieman parempi kuin Helsingissä.
Sairaanhoitajien työllisyys lisääntyi edellisvuodesta
Viime vuosina Helsingin seudun ammattikorkeakouluissa on suoritettu reilu tuhat sairaanhoitajatutkintoa vuosittain. Sairaanhoitajaksi on voinut valmistua Laurea-ammattikorkeakoulusta, Metropolia- ammattikorkeakoulusta, Diakonia-ammattikorkeakoulusta sekä Yrkeshögskolan Arcadasta. Muualla maassa sairaanhoitajaksi on valmistunut vuosittain noin 3 000 henkilöä. Vuonna 2020 sekä Helsingin seudulla että koko maassa sairaanhoitajaksi valmistuneiden määrä väheni hieman edellisvuodesta.
Sairaanhoitajaksi valmistuneiden työllisyys on korkeampaa ja työttömyys vähäisempää kuin ammattikorkeakouluista valmistuneilla keskimäärin. Vuosien 2016–2020 aikana Helsingin seudulla sairaanhoitajaksi valmistuneista 92 prosenttia oli työllisiä ja 2 prosenttia työttömiä vuonna 2020. Muista ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista poiketen vuonna 2020 vastavalmistuneiden sairaanhoitajien työllisyys parani edellisvuodesta. Vuonna 2020 valmistuneista sairaanhoitajista työllisiä tai työllisiä opiskelijoita oli Helsingin seudulla 90 prosenttia ja koko maassa 88 prosenttia.
Osa sairaanhoitajaksi valmistuneista palaa myöhemmin opiskelemaan toista tutkintoa. Kun sairaanhoitajatutkinnon suorittamisesta on kulunut aikaa useampi vuosi, työllisenä opiskelijana olevien osuus kasvaa (Kuvio 8.). Valmistumista seuraavana vuonna työllisten opiskelijoiden osuus oli Helsingin seudulla 4 prosenttia. Sen sijaan vuonna 2016 sairaanhoitajaksi valmistuneista työllisiä opiskelijoita oli neljä vuotta myöhemmin jo kymmenesosa eli merkittävä osuus. Lisäksi heistä 2 prosenttia oli päätoimisia opiskelijoita. Osuudet ovat vastaavaa luokkaa myös koko maan tasolla.
Sairaanhoitajaksi vuosina 2016–2020 valmistuneista yli neljäsosa oli valmistumisensa jälkeen vuoteen 2020 mennessä suorittanut toisenkin ammattikorkeakoulututkinnon, joka oli yleensä terveydenhoitajan tutkinto. Helsingin seudulla tämä tarkoitti noin 1 600 jatkokouluttautunutta sairaanhoitajaa. Osa heistä suoritti sairaanhoitajan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon: vastaavalla ajanjaksolla tuon tutkinnon Helsingin seudulla suorittaneita oli noin 470 henkilöä.
Vuosina 2016–2020 valmistuneista sairaanhoitajista vajaa 9 prosenttia oli jatko-opinnoissa vuonna 2020 sekä Helsingin seudulla että koko maassa. Kun katsotaan jatko-opintoja koulutusasteittain, sairaanhoitajien jatko-opinnot näyttävät moninaisilta. Sairaanhoitajatutkinnon jälkeen opintoja jatkettiin yleensä ammattikorkeakoulussa tai ylemmän korkeakoulututkinnon parissa, mutta yleistä oli myös siirtyä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Helsingissä oli hieman muuta maata yleisempää jatkaa opintoja korkea-asteella.
Opiskelua jatkavista sairaanhoitajista suurin osa jatkoi opintojaan terveys- ja hyvinvointialalla. Etenkin korkea-asteella kouluttautuvat jatkoivat opintojaan yleensä samalla alalla. Toisaalta merkittävä osa sairaanhoitajaksi valmistuneista opiskeli kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalla.
Varhaiskasvatuksen opettajat jatkavat usein opintojaan
Vuosina 2016–2020 Helsingin yliopistosta on valmistunut varhaiskasvatuksen opettajaksi noin 630 kasvatustieteiden kandidaattia. Koko maassa heitä on valmistunut yhteensä 2 140 henkilöä. Vuonna 2020 sekä Helsingin yliopistosta että muualla maassa suoritettiin noin neljäsosa enemmän varhaiskasvatuksen opettajan tutkintoja kuin edeltävinä kahtena vuotena. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä paikkaamaan alan työvoimapulaa Helsingissä.
Vuosina 2016–2020 valmistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien työllisyys oli korkeaa ja työttömyys vähäistä myös vuonna 2020 koronapandemian aikana, vaikka heidänkin työllisyystilanteensa heikentyi hieman. Työllisenä heistä oli 84 prosenttia ja työttömänä 2 prosenttia. Myös vastavalmistuneiden työttömyys oli vähäistä. Helsingin yliopistosta valmistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien työllisyys oli parempaa kuin muista suomalaisista korkeakouluista valmistuneilla (Kuvio 9.). Merkittävä osuus varhaiskasvatuksen opettajista kuitenkin opiskeli työntekonsa ohessa. Vuosina 2016–2020 Helsingin yliopistosta varhaiskasvatuksen opettajaksi valmistuneista 18 prosenttia oli vuonna 2020 statukseltaan työllinen opiskelija. Muista yliopistoista valmistuneilla tuo osuus oli jopa 28 prosenttia. Myös päätoimisia opiskelijoita oli varhaiskasvatuksen opettajaksi valmistuneista noin kymmenesosa. Etenkin työllisiä opiskelijoita oli vuonna 2020 kuitenkin aiempaa vähemmän. Kun työllisten opiskelijoiden määrä väheni, samalla myös varhaiskasvatuksen opettajien työllisyys kaiken kaikkiaan heikkeni varsinkin Helsingissä.
Helsingin seudulla valmistuneiden työttömyys lisääntyi etenkin ammatillisen tutkinnon suorittaneilla
Helsingissä tai muualla Helsingin seudulla sijaitsevista oppilaitoksista valmistuneiden työllisyystilanne on noudattanut 2000-luvulla melko samansuuntaista trendiä kaikilla koulutusasteilla. Talouden suhdannekehitystä mukaillen vastavalmistuneiden työttömien osuus kasvoi 2010-luvun ajan vuoteen 2016 asti kaikilla koulutusasteilla kääntyen laskuun vuonna 2017. Työllisten osuus vuotta aiemmin tutkintoon valmistuneista laski tasaisesti koko 2010-luvun ajan, kunnes lasku taittui vuonna 2017.
Vuonna 2020 koronapandemia lisäsi kuitenkin työttömyyttä kaikilla koulutusasteilla, ja työttömien osuus palasi ammattikorkea- tai yliopistotutkinnon suorittaneilla suurin piirtein vuoden 2015 tasolle. Vastavalmistuneiden työttömyys oli vuonna 2020 kaikilla koulutusasteilla yleisempää kuin 2000-luvun alkupuolella. Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työttömyys ei kuitenkaan lisääntynyt aivan yhtä voimakkaasti kuin ammattikoulusta valmistuneilla. Poikkeuksellisen vaikea tilanne oli ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla, joilla työllisten osuus oli pienempi ja työttömien osuus suurempi kuin koskaan 2000-luvulla.
Ammatillisen perustutkinnon Helsingin ammatillisissa oppilaitoksissa suorittaneiden työllistyminen heikkeni myös aiemmin 2010-luvulla enemmän kuin muilta koulutusasteilta valmistuneiden, ja työttömien osuus on ollut korkein koko 2000-luvun verrattuna muihin koulutusasteisiin. Kehityksen taustalla on ainakin työmarkkinoiden rakennemuutos, jonka keskellä korkeampi koulutus ja joustavampi osaaminen avaavat laajempia työllistymismahdollisuuksia. Koronapandemian aikana työttömyys lisääntyi erityisesti palvelualalla, jossa työskentelee paljon ammatillisen tutkinnon suorittaneita työntekijöitä.
Ammattikorkeakouluista valmistuneiden työttömyys on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut suurin piirtein yhtä yleistä kuin yliopistosta valmistuneiden. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla koronapandemia lisäsi työttömyyttä selvästi muidenkin kuin vastavalmistuneiden keskuudessa, kun taas ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla työttömyys kohdistui erityisesti vastavalmistuneisiin. Osa-aikatyö on yleistä etenkin hotelli- ja ravintola-alalla, jota rajoitettiin koronapandemian aikana voimakkaimmin (Mikkola et al. 2022, 27).
Vastavalmistuneiden työttömyys on selvästi muita tutkinnon suorittaneita korkeampaa kaikilla koulutusasteilla. Valmistumiskohorteittain katsottuna voidaan nähdä, että valmistumisajankohdalla on pieni yhteys myös tulevien vuosien työllistymiseen. Taloussuhdanteille herkkiä aloja on myös korkeaa koulutusta vaativissa asiantuntijatöissä, ja myös Helsingin seudulla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyydessä on ollut havaittavissa jonkin verran valmistumiskohorttikohtaista vaihtelua. Tämän artikkelin aineistossa kohorttien väliset erot kuitenkin tasaantuvat selvästi, kun valmistumisesta kuluu muutama vuosi. Koronapandemia on vaikuttanut erityisesti joihinkin tiettyihin aloihin, kuten palvelualaan. Vuonna 2020 valmistuneen kohortin tulevaa kiinnittymistä työmarkkinoille onkin hyvä seurata jatkossa.
Tässä artikkelissa tarkemmin tarkastellut työvoimapula-alat erottuvat muista paremmalla työmarkkinatilanteellaan. Vuonna 2020 lähihoitajien keskuudessa työttömyyttä oli jonkin verran, mutta vähemmän kuin ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla keskimäärin. Sairaanhoitajien työllisyystilanne taas jopa parani edellisvuodesta muista ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista poiketen. Vuosina 2016–2020 valmistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien työllisyys oli korkeaa ja työttömyys vähäistä myös vuonna 2020 koronapandemian aikana. Työllisyystilanne heikentyi kuitenkin heilläkin hieman työllisten opiskelijoiden ja tarjolla olevan osa-aikatyön määrän vähetessä. Edelleen merkittävä osuus varhaiskasvatuksen opettajista kuitenkin opiskeli työntekonsa ohessa.
Varhaiskasvatuksen opettajien keskuudessa on tavallista jatkaa heti opintojaan ja suorittaa toinenkin tutkinto. Yleisintä on, että varhaiskasvatuksen opettajat jatkavat opintoja kasvatustieteiden maisteriksi, sillä he saavat jo opintonsa aloittaessaan opinto-oikeuden ylempään korkeakoulututkintoon. Kaikista kasvatustieteiden kandidaateista noin puolet jatkaa kasvatusalan opintojaan eteenpäin. Myös osa sairaanhoitajista jatkaa opintoja ja heistä useimmat samalla sosiaali- ja terveysalalla. Työvoimapulan näkökulmasta on kuitenkin kysyttävä, ovatko varhaiskasvatuksen opettajat ja sairaanhoitajat kiinnostuneita näistä ammateista sitten, kun he valmistuvat muista mahdollisesti korkeamman asteen koulutuksista. Toki korkeasti koulutettua työvoimaa tarvitaan muissakin työtehtävissä kuten päiväkodin johtajina.
Vuonna 2020 varhaiskasvatuksen opettajia valmistui hieman aiempaa enemmän, mutta sekä sairaanhoitajien että lähihoitajien tutkintomäärät vähenivät sekä Helsingissä että koko maassa. Kuitenkin Uudenmaan työpaikkaprojektion mukaan julkisen hallinnon ja hyvinvointipalveluiden toimiala tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä jopa 28 000 työpaikalla (Laakso 2019), joten työntekijöiden tarve on sekä koulutuksen että sosiaali- ja terveyspalveluiden alalla suuri.
Koronapandemialla saattoi olla vaikutusta valmistuneiden määriin. Joillakin aloilla on saattanut olla vaikeuksia saada työharjoittelupaikkoja, tai pandemia on voinut vaikuttaa hyvinvointiin ja opiskelumotivaatioon. Koronavuosi 2020 näyttää vaikuttaneen valtakunnallisesti varsinkin toisen asteen opiskelijoihin, joilla opintojen keskeyttäminen lisääntyi, työssäkäynti väheni ja valmistuminen viivästyi (Tilastokeskus 2022b). Myös Helsingissä opintonsa keskeyttäneiden osuus kasvoi etenkin ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Koulutuksella ja tutkinnon suorittamisella on itseisarvonsa, mutta tärkeää kuitenkin on, että valmistuneet saavat mahdollisimman nopeasti oman alansa töitä.
Jenni Erjansola toimii tutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä.
Lähteet:
Ammattibarometri (2022). Työ- ja elinkeinoministeriö. Verkkojulkaisu. https://www.ammattibarometri.fi(Link leads to external service). Luettu 29.6.2022.
Helsingin kaupunginkanslia (2021). Helsingin kaupungin henkilöstöraportti 2020. Helsingin kaupungin keskushallinnon julkaisuja 2021:10. Helsinki: Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia.
Mikkola, H; Vainio, A; Aalto, E & Salorinne, M (2022). Kriisejä ja kohoavien kustannusten aikaa. Talouden kehitys ja näkymät Helsingissä 2021–2022. Helsinki: Kaupunkitieto / Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitietoki. Tutkimuskatsauksia 2022:4.
Tilastokeskus (2022a). Sijoittuminen koulutuksen jälkeen [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-9442. 2020. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/sijk/2020/sijk_2020_2022-01-20_tie_001_fi.html(Link leads to external service) Luettu: 29.6.2022.
Tilastokeskus (2022b). Opintojen keskeyttäminen lisääntyi ja valmistuminen hidastui toisen asteen koulutuksessa koronavuonna 2020. Helsinki: Tilastokeskus. https://www.stat.fi/uutinen/opintojen-keskeyttaminen-lisaantyi-ja-valmis...(Link leads to external service) Luettu: 29.6.2022.