Päätulokset
- Helsingin väkiluku oli 656 920 henkeä vuodenvaihteessa 2020/2021. Väestönkasvu, 3 085 asukasta, oli lähes 2 100 asukasta pienempi kuin edellisvuonna. Keskimäärin Helsingin väestö on 2010-luvulla kasvanut noin 6 800 asukkaalla vuosittain.
- Helsinkiin muuttaneiden määrä oli edellisvuosien tasolla, mutta lähtömuuttajien määrä kasvoi selvästi. Kaupungin saama muuttovoitto laski edellisvuodesta yli 2 700 hengellä.
- Muuttovoitto pääkaupunkiseudun ulkopuolisesta Suomesta laski selvästi edellisistä vuosista sekä pienentyneen tulomuuton että kasvaneen lähtömuuton seurauksena. Sen sijaan ulkomaisen muuttoliikkeen määrä pysyi edellisen vuoden tasolla.
- Vieraskielisten määrän kasvu oli suurempi kuin kaupungin väestönkasvu. Vieraskielisten osuus väestöstä oli 16,6 %. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjän-, somalin- ja vironkieliset.
- Syntyvyyden aleneminen pysähtyi. Kokonaishedelmällisyysluku eli naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärä oli 1,15 lasta vuonna 2020. Hedelmällisyys oli lähes 4 % edellisvuotta suurempaa.
- Miesten kuolleisuus suureni hieman etenkin 75–84-vuotiaiden ikäryhmässä, mikä näkyi myös elinajanodotteen hienoisessa lyhenemisessä. Taustalla voi olla kuolleisuuden tason vuosittainen vaihtelu.
Kuviossa Helsinkiin ja Helsingistä muuttaneet lähtö- ja kohdealueen mukaan. Helsingin sisäiset muutot eivät ole mukana kuviossa.
Helsingin saama muuttovoitto pieneni selvästi
Vuoden 2020 keväällä koronaepidemian puhkeaminen ja siihen liittyneet rajoitukset vaikuttivat monin eri tavoin asukkaiden elämään. Yli 10 vuotta kestänyt voimakas väestömäärän kasvu hidastui selvästi. Pienentyneen väestönkasvun taustalla oli kotimaisen muuttoliikkeen muutos. Vaikka Helsinkiin muuttaneiden määrä pysyikin lähellä edellisten vuosien tasoa, kasvoi kaupungista pois muuttaneiden määrä, jonka johdosta muuttoliikkeen tuoma väestönlisäys pienentyi.
Kaupunkiin syntyneiden lasten määrä lisääntyi edellisvuodesta, ja samalla muutaman edellisen vuoden syntyneiden määrän lasku pysähtyi. Kun kuolleiden määrässä ei ollut koronaepidemiasta huolimatta suurta muutosta, lisääntyi kaupungin saama luonnollinen väestönkasvu. On kuitenkin hyvä huomata, että syntyvyys on Helsingissä edelleen alhaisella tasolla. Vuosittaiset vaihtelut kuolleisuudessa puolestaan liittyvät osin satunnaisuuteen. Koronavuoden 2020 kuolleisuuden kasvun taustaa onkin vielä vaikea arvioida.
Helsingin väestön ikärakenne on Suomen tasolla nuorta, mutta ikääntyminen on havaittavissa myös täällä. Väestön ikääntymisen myötä väestöllinen huoltosuhde muuttuu hitaasti heikommaksi, vaikkakin vuosittaiset muutokset ovatkin pieniä.
Aineisto
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin. Tiedot, jotka tuotetaan ruuduittain ja kortteleittain, ovat puolestaan tuotettu Helsingin väestötietojärjestelmästä. Julkaisun liitetaulukot ovat ladattavissa Excel-muodossa julkaisun verkkoversion yhteydessä osoitteessa www.hel.fi/kaupunkitieto. Helsingin väestöstä, sen rakenteesta ja muutoksista on saatavissa tietoja myös muista Tilastoja-sarjan väestöjulkaisuista sekä Helsingin tilastollisesta vuosikirjasta. Lisäksi Helsingin seudun aluesarjat-tilastotietokanta (www.aluesarjat.fi(Link leads to external service)) sisältää väestötietoja pääkaupunkiseudulta alueittain ja Helsingin seudusta kunnittain, ja Nordstat-tilastotietokanta (www.nordstat.org(Link leads to external service)) väestötietoja Pohjoismaiden suurimmista kaupungeista. Edellä mainittujen lisäksi keskeiset väestötiedot on saatavissa avoimena datana Helsinki Region Infoshare-palvelussa (www. hri.fi).