Lisäävätkö tapahtumat Helsingin keskustan vilkkautta? Esimerkkinä Lux Helsinki -valotaidefestivaalin kävijät matkapuhelinaineiston valossa

Lux Helsinki -festivaalin myötä keskustan alueen kävijämäärät kasvoivat tapahtuma-aikana reilulla kolmanneksella. Katsaus perustuu mobiililaitedataan pohjautuvaan analyysiin.

Taustaa

Helsingin keskustan elinvoimaisuus on viime vuosina puhuttanut paljon. Helsingin kaupunkistrategiassa määritellään elinvoimainen keskusta kaupungin keskeiseksi vetovoimatekijäksi, paikaksi, jonka halutaan olevan kiinnostava ja jonne halutaan tulla viihtymään.

Kaupunki haluaa yhdessä yritysten ja kiinteistönomistajien kanssa vahvistaa keskustan elinvoimaa. Tavoitteena on saada keskusta-alueelle tuhansia uusia asukkaita ja työpaikkoja. Tavoitteita taustoittamaan on julkaistu kaksi laajaa keskustan elinvoimaa analysoivaa raporttia 1, ja aivan vastikään kaupunki ja elinkeinoelämän toimijat perustivat yhdistyksen elävöittämään Helsingin keskustaa

Keskustassa liikkuvien ihmisten määrä on alueen elinvoiman indikaattori, mutta keskustassa asioivien määrällinen mittaaminen tai johtopäätösten tekeminen siellä liikkuvista on haastavaa. Tietoa on mahdollista saada esimerkiksi alueelle paikantuvien mobiililaitteiden jäljistä, mutta tämäkään tieto ei suoraan kerro niistä syistä, joiden takia laitteiden käyttäjät liikkuvat keskustassa. Erilaisia päätelmiä on kuitenkin mahdollista tehdä (ks. menetelmistä alempana).

Koska kaupungin tavoitteena on lisätä keskustan elinvoimaa ja alueen käyttöä, yhdeksi mielenkiintoiseksi tarkastelutapaukseksi nousevat erilaiset tapahtumat, joiden aikana kävijämäärien voidaan olettaa olevan tavanomaista korkeampia.

Tämä katsaus tarkastelee edellä mainitut tiedontuotannon haasteet huomioiden, miten keskustan tapahtumat lisäävät kävijöiden määrää käyttäen hyödyksi matkapuhelinaineistoa. Katsauksessa esimerkkitapaukseksi valittiin Lux Helsinki -valotaidefestivaali, ja tavoitteena on esittää arvioita tapahtuman vaikutuksista keskustan kävijävilkkauteen.

Katsauksessa keskitytään seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

  1. Mikä oli kaikkein vilkkain päivä tapahtumaviikolla ja mitkä vilkkaimmat tunnit tapahtuman eri päivinä?
  2. Miten tapahtumaviikon vilkkaus vertautuu tapahtumaa edeltäviin ja sen jälkeisiin viikkoihin?

Case: Lux Helsinki

Helsingissä järjestetään vuosittain tammikuussa valotaidefestivaali, joka viime kerralla 6.–11.1.2026 kokosi teoksia kaupungin keskustan lisäksi Hietalahdentorille ja Kannelmäen Kanneltaloon. Tapahtumaan osallistui järjestävän tahon eli Helsingin tapahtumasäätiön arvion mukaan 450 000 ihmistä. Arvio perustuu järjestyksenvalvojien toteuttamiin laskentoihin ja Bluetooth-sensoreiden havaintoihin, joita on verrattu aiempien vuosien vastaaviin laskelmiin.

Koska tapahtuma järjestettiin monessa paikassa samaan aikaan, kävijämäärien arvioiminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Tämä sama hankaluus koskee kaikkia tapahtumia, joille ei ole yhtä selkeästi määriteltyä tapahtumapaikkaa, ja joihin osallistuminen ei vaadi lipun ostamista tai tapahtumapaikkaan saapumista vain määrätyistä paikoista. Vastaavia tapahtumia ovat esimerkiksi vappu, Helsinki-päivä, koulujen päättäjäiset ja Taiteiden yö. Samaan ryhmään voidaan myös liittää kesäaikojen vilkkaat päivät, jolloin järjestetään useita eri tapahtumia samaan aikaan.

Lisäksi kävijöiden käyttäytyminen haastaa kävijäseurantaa. Osa kävijöistä käy katsomassa vain ehkä yhden teoksen, osa taas kiertää kokemassa useampia. Toisaalta osa kävijöistä saattaa vilkaista jotain teosta ollessaan matkalla jonnekin muualle. Pääosa teoksista on sijoitettu juuri sellaisiin paikkoihin, että niiden kokeminen on mahdollista ilman, että omia kulkureittejään erikseen suunnittelee.

Koska tämän kaltaisen monille karttaruuduille monena päivänä sijoittuvan tapahtuman tarkkoja kävijämääriä ei voida käytetyllä aineistolla luotettavasti esittää, vertailu on suoritettava suhteessa johonkin verrokkiajanjaksoon. Tämän katsauksen tarkasteluajanjaksoksi on valittu 1.12.2025–16.2.2026. Tarkastelussa on siis mukana viisi viikkoa ennen Lux Helsinkiä, sekä viisi viikkoa tapahtumaviikon jälkeen. Tarkastelujakson viimeisten viiden viikon havaintojen keskiarvoja käytetään yhtenä referenssiajanjaksona osassa tarkasteluja.

Muissa tämän katsauksen tarkasteluissa vertailuajankohdiksi valittiin sellaiset, jotka tuottivat tutkimuskysymysten näkökulmasta parhaiten tulkittavia tuloksia. Vertailuajankohtien huomioiminen on tulkintojen näkökulmasta olennaista.

Tarkastellulle ajanjaksolle osuu monia muitakin tapahtumia 2 ja poikkeuksellisia päiviä, joilla on ollut vaikutuksia keskustan kävijämääriin. Ajanjaksolle osuu esimerkiksi uusivuosi, jolloin keskustaan kokoontuu paljon ihmisiä, kuten myös joulun aika, jolloin keskustassa on osin hiljaisempaa. Näiden lisäksi ajanjaksolle osuu muutamia yksittäisiä päiviä, kuten itsenäisyyspäivä 6.12.2025 ja loppiainen 6.1.2026, joista ensimmäinen osui lauantaille ja jälkimmäinen tiistaille.

Kävijämäärien arviointi matkapuhelinaineiston avulla

Lux Helsingin kävijävilkkautta arvioitiin Telian matkapuhelinverkosta saatavan anonymisoidun välitystiedon avulla. Tarkastelussa hyödynnettiin Helsingin kaupungin käytössä olevaa Telia Crowd Insights -aineistoa, joka tuottaa tuntikohtaisen arvion mobiililaitteiden määrästä pääosin 250 x 250 metrin kokoisilla ruuduilla Helsingin keskusta-alueella (ks. Kuva 1).

Aineistossa mobiililaitteen sijaintitieto perustuu matkapuhelinverkon tukiasemien signaalitietoihin ja niihin pohjautuvaan mallinnukseen. Vierailu rekisteröityy tarkasteltavaan ruutuun, mikäli mobiililaite viipyy alueella vähintään 10 minuuttia. Aineisto ei seuraa yksittäisiä henkilöitä koko tapahtuma-alueella, vaan se rekisteröi vierailut ruutukohtaisesti. Yksittäisiä henkilöitä ei siis voi aineistosta tunnistaa.

Aineistossa havainnot on jaoteltu asukkaisiin, työntekijöihin ja muihin vierailijoihin. Samoin kuin sijainnit, myös nämä vierailijaluokat perustuvat mallinnukseen ja todennäköisyyksiin. Tässä katsauksessa keskitytään pelkästään vierailijoihin, jotka oletettavasti kuvaavat parhaiten Lux Helsingin synnyttämää kävijämäärän lisäystä.

Kuten edellä mainittiin, aineistosta ei voida päätellä ihmisten todellisia motiiveja viettää aikaansa tarkasteltavilla alueilla. Voidaan kuitenkin olettaa, että jos ihmisten määrä tarkasteltavan ajanjakson aikana eroaa merkittävästi vertailukohdiksi valituista ajankohdista, havaittu muutos on ainakin osittain tapahtumasta johtuvaa.

Vierailijoidenkin joukossa on paljon ihmisiä, jotka tuottivat havaintoja valittuihin ruutuihin ilman että heillä oli mitään tekemistä Lux Helsingin kanssa. Alueella työskentelevien ja siellä asuvien kohdalla tämä on ilmiselvää, suomalaisista matkailijoista puhumattakaan. Ulkomaalaisia ns. roaming-asiakkaita ei ole aineistossa mukana.

Analyysiin valittiin 20 ruutua Helsingin keskustasta (ks. Kuva 1). Kaikki Lux Helsingin keskustaan sijoittuvat teokset sijaitsivat tällä valitulla alueella. Teoksia oli muuallakin, mutta keskustan ulkopuolella sijaitsevat alueet jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Katsauksessa esitettyjen esimerkkien tapaan myös muita alueita voitaisiin tarkastella aivan vastaavalla tavalla.

Koska tarkasteltava alue koostuu useasta ruudusta, sama henkilö voi näkyä aineistossa useampana havaintona, mikäli viettää vähintään 10 minuuttia useammassa ruudussa. Tästä syystä tarkastelu keskittyy vertailuajankohtiin suhteutettuihin muutoksiin absoluuttisten kävijämäärien sijaan. Näin toimimalla pyritään tunnistamaan tapahtuman synnyttämää aktiivisuuden muutosta ilman, että aineiston rakenteelliset vinoumat ohjaisivat tulkintaa.

Kuva 1. Tarkastellut karttaruudut

Tapahtumaviikon vilkkaimmat päivät ja tunnit

Aluksi tarkastellaan kävijämäärien vaihtelua Lux Helsinki -viikkoon sisältyvien päivien ja tuntien välillä. Tämä tarkastelu vastaa siis ensimmäiseen tutkimuskysymykseen.

Lux Helsinki -viikon eri päivien ja tuntien vertailu toteutettiin laskemalla koko ajanjakson (6.1.–11.1.2026 klo 17–22) jokaiselle tunnille keskiarvo koko ajanjakson vierailijamäärästä. Vertailuluku (100) perustuu oletukseen, että koko kävijämäärä olisi tasaisesti jakautunut jokaiselle tapahtuma-ajan tunnille tiistaista sunnuntaille tapahtumaviikolla. Näin pystyttiin asettamaan yksittäiset tunnit, ja samalla päivät, järjestykseen. Indeksilukuja ei tule sellaisenaan tulkita, koska ne vertautuvat tähän teoreettiseen keskiarvolukuun.

Vastaavat laskelmat suoritettiin myös eri päiville summaamalla päivittäiset tapahtumatunnit (klo 17–22) yhteen. Tässäkin vertailussa kaikille tapahtumapäiville laskettiin keskiarvo, ja eri päivien todellisia lukuja verrattiin tähän lukuun.

Kun tarkastellaan ainoastaan alueen ulkopuolelta sinne tulevia vierailijoita, kaikkein vilkkain Lux Helsingin päivä Helsingin keskustassa oli lauantai. Tuolloin vierailijoita oli valitulla keskustan alueella puolitoista kertaa enemmän verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki vierailijat olisivat tasaisesti jakautuneet kaikille tapahtuma-ajan tunneille. Toiseksi vilkkain päivä oli perjantai. Vierailijamäärät kasvoivat tasaisesti viikon kuluessa, mutta laskivat sunnuntaina torstain tasolle.

Kaikkina päivinä vilkkaimmat tunnit osuivat kello 17 ja 19 välille (kuvio 1). Tälle aikavälille osuvat lauantain kaksi tuntia olivat koko tapahtuma-ajan vilkkaimmat.

Kuvio 1. Lux Helsinki -tapahtuman vilkkaimmat päivät ja tunnit. Vain vierailijat.
Vertailu on toteutettu siten, että koko tapahtuma-ajan kävijämäärä on jaettu tasaisesti jokaiselle tunnille ja kunkin ajankohdan havaintojen määrää on verrattu tähän lukuun.

Yllä esitetty Lux-viikon tuntien ja päivien vertailu suhteessa toisiinsa osoitti siis selvästi vilkkaimpien ajankohtien osuneen perjantain ja lauantain alkuiltoihin. Nämä samat ajankohdat ovat vilkkaimpia muutenkin, etenkin silloin, kun tarkastellaan alueelle muualta tulevia vierailijoita. Keskustaan tullaan perjantai- ja lauantai-iltaisin joka tapauksessa muualta muita iltoja enemmän, sunnuntaisin ja alkuviikosta taas vähemmän. Lux-viikon mahdollista poikkeuksellisuutta verrattuna muihin viikkoihin on näin ollen tarkasteltava toisesta näkökulmasta. Tasaisen jakauman keskiarvoista on siis luovuttava ja valittava jokin vertailuajankohta.

Vilkastuttiko Lux Helsinki kaupungin keskustaa suhteessa muihin viikkoihin?

Lux Helsinki -viikko oli matkapuhelinaineiston mukaan kaikkien päivien osalta vähintään jonkin verran tavallista vilkkaampi, kun sitä tarkastellaan suhteessa referenssiajankohtaan, johon ei sijoittunut tapahtumia tai muuta poikkeuksellista. Myös maanantai, jolloin Lux Helsinki -festivaali ei ollut vielä alkanut, osoittautui tavallista vilkkaammaksi.

Kuviossa 2 esitetään päiväkohtaiset aikavälin 17–22 indeksit yhteensä kuudelle viikolle joulukuun alusta alkaen. Jouluviikko on merkitty kuvioon punaisella ja Lux Helsinki -viikko sinisellä. Vertailuajankohdaksi valittiin ajanjakson 12.1.–15.2.2026 kunkin aikapisteen keskiarvo, eli maanantaita verrataan vertailuajanjakson maanantaiden keskiarvioihin, tiistaita tiistaiden keskiarvoihin jne. Jokaista kuvion pistettä tulee tarkastella suhteessa edellä mainittuun vertailuajanjaksoon, joka on kuvioon merkitty mustalla katkoviivalla ja indeksiarvolla 100. Yksittäisiä kuviossa esitettyjä päiviä ei siis tule verrata toisiinsa.

Kuvio 2. Lux Helsinki -tapahtuman ja sitä edeltävien viikkojen vilkkaus suhteessa referenssiajanjaksoon 12.1.–15.2.2026. 
Vertailussa ovat mukana vain vierailijat. Jokaisen päivän vierailijoiden määrää klo 17–22 on verrattu referenssiajanjakson vastaavien päivien keskiarvoihin (=100).

Alkuviikon päivien aikana valittujen ruutujen alueilla oli joulunalusviikkojen vastaavia päiviä rauhallisempaa. Jos tarkastellaan arkipäiviä, kuviota voi tulkita siten, että joulunalusaikaan liittyvät asioinnit näinä päivinä ja alkuillan ja illan tunteina lisäsivät keskustan vilkkautta Lux Helsinkiä enemmän. Viikonloppuna tilanne kuitenkin muuttui. Lux Helsinki -viikon lauantaina ja sunnuntaina jo viiden jälkeen keskustassa oli selvästi vilkkaampaa kuin kahden joulua edeltävän viikon vastaavina ajankohtina (Kuvio 3).

Lux Helsinki -tapahtuman osalta muutokset alkoivat perjantaina. Vertailuajankohtaan verrattuna vierailijamäärät kasvoivat selvästi ja lauantaina tarkastelualueella oli jo noin 70 prosenttia vertailuajankohtaa enemmän vierailijoita. Heitä oli tuolloin keskustassa huomattavasti enemmän kuin joulukuun puolivälin vilkkaimpina lauantai-iltapäivänä ja iltoina. Sunnuntaina ero tavanomaisiin sunnuntaipäiviin oli vieläkin suurempi. Vierailijoita keskustassa oli yli 2,5 kertaa enemmän kuin yleensä.

Toisin sanoen, vaikka aiemmin todettiin, että viikonloppuiltaisin keskustassa liikkuu ylipäätään muita päiviä enemmän muualta sinne tulevia ihmisiä, Lux-viikolla heitä oli siellä vielä selvästi normaalia enemmän.

Vierailijoita, eli niitä, jotka eivät aineiston oletusten mukaan asu tai työskentele alueella, oli tapahtumapäivinä kaikkiaan 37 prosenttia enemmän kuin vertailuajankohtana. Alueella aineiston oletusten mukaan asuvia ja töissä käyviä sen sijaan alueella oli tapahtuman aikoina seuraavia viikkoja vähemmän. Tämä johtunee siitä, että moni oli vielä loppiaisviikolla lomalla tai aloitti vuottaan etätöissä. Helsingissä koulujen aloitus ajoittui tapahtumaviikolle, mikä myös saattaa näkyä pienempien lukujen taustalla.

Kuvio 3. Lux Helsingin viikonloppu verrattuna joulunalusaikaan. Vain vierailijat.
Vertailu on toteutettu siten, että jokaisen tunnin vierailijoiden määrää on verrattu kahden joulua edeltävän viikonlopun vastaavien tuntien keskiarvoihin (=100).

Johtopäätökset

Tarkastelu osoittaa, että Lux Helsinki -valotaidefestivaali lisäsi huomattavasti ihmisten määrää tapahtuma-alueella ja sen läheisyydessä tapahtuma-aikana. Tapahtuman aikaansaama aktiivisuuden lisääntyminen voitiin selvästi todeta käytetystä Telian aineistosta. Aineistoon liittyy erilaisia rajoitteita, joita edellä on kuvattu, mutta ne koskevat tapahtumaviikon ohella kaikkia muitakin ajanjaksoja.

Tarkastelun perusteella voidaan suhteellisen luotettavasti sanoa, että tapahtuma houkutteli keskustaan arviolta kymmeniä tuhansia sellaisia vierailijoita, jotka eivät siellä normaalisti liiku. Lähes kolmanneksen lisäys vierailijamääriin on varsin huomattava ottaen huomioon yleisten loma-aikojen loppuun osuvan ajanjakson ja tapahtumaviikolle osuneet varsin ankarat pakkaset.

Ilmaisten, kaikille avointen tapahtumien kohdalla mittaamiseen kohdistuvia epävarmuuksia on paljon, etenkin, jos tapahtuma järjestetään muutoinkin vilkkaalla alueella. Jos alueella liikkuu yleensäkin paljon ihmisiä, tapahtuman mahdollista vilkastuttavaa vaikutusta on vaikea arvioida. Kaupungin keskusta, jolle Lux Helsinki -festivaalinkin tarkasteltu maantieteellinen alue sijoittui, on juuri tällainen alue, jossa asetelmien rakentaminen ja tulkintojen tekeminen on haastavaa

Lux Helsingin keskustaa elävöittänyt vaikutus on kuitenkin suhteellisen merkittävä, kun ajatellaan ajankohtaa kiireisten joulunaikojen jälkeen keskellä kylmintä talvea. Ihmisiä liikkui normaalia enemmän erityisesti viikonlopun ensimmäisinä tunteina. Tätä tietoa voitaneen hyödyntää tulevissa tapahtumissa. Vallitsevalle ilmanalalle ei tietenkään voi mitään, mutta oletettavasti kävijämäärät noudattavat jatkossakin samankaltaista kaavaa. Joskus ihmiset havahtuvat tapahtumaan vasta viimeisinä päivinä.

Matkapuhelinaineistoa kannattaa käyttää myös jatkossa erilaisten tapahtumien vilkkauden tarkastelussa. Mikäli sitä hyödynnetään tämän esimerkin tavoin, tutkimuskysymyksiin ja vertailuasetelmiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Aineiston kaikkia lukuja ei voi verrata kaikkiin lukuihin, joten huolellista suunnittelua ei voi liikaa korostaa. Ideaalitilanteessa asetelmat suunniteltaisiin valmiiksi ja niitä testattaisiin jo ennen varsinaista tarkasteltavaa ajankohtaa.

Erityisen kiinnostavaa olisi myös selvittää, mistä ihmiset tarkasteltaville alueille tulevat. Tällaisetkin tarkastelut aineisto mahdollistaa, mutta jos tämä ulottuvuus huomioidaan, ja jos mukaan vielä lisätään tarkkoja ajallisia ulottuvuuksia, asetelmista voi tulla todella monimutkaisia ja vaikeasti hallittavia.

Aineistossa on monia tarkasteluja ja tulkintoja vaikeuttavia heikkouksia. Havaintojen luokittelussa asukkaisiin, työntekijöihin ja vierailijoihin liittyy epävarmuuksia. Luokittelun yksi keskeinen ongelma on luokituksien päivittäinen uudelleenmäärittely. Hotelliasukkaille hotellin sijaintiruutu määritellään kodiksi, ja toisaalta etätyöntekijää ei määritellä työntekijäksi. Monet aineiston ongelmat lienevät mahdottomia ratkaista.

Toinen suuri puute on ulkomaalaisten Telian verkkoa käyttävien roaming-asiakkaiden puuttuminen aineistosta. On oletettavaa, että monet tapahtumat houkuttelevat myös paljon ulkomaalaisia kävijöitä. Näin ollen aineiston luvut saattavat aliarvioida tapahtumien elävöittäviä vaikutuksia tapauksissa, joissa ulkomaalaisten liittymien haltijoiden suhteellisen määrän muutos on kotimaisten liittymien haltijoiden suhteellisen määrän muutosta suurempi. Ulkomaalaisten liittymien yhteenlasketut havainnot, jotka voitaisiin erottaa aineistosta, hyödyttäisivät huomattavasti matkailun elävöittävien vaikutusten arviointia. Mikäli eri maista tulevia voisi vielä irrottaa aineistosta erikseen, mahdollisuudet olisivat moninkertaisia.

Pekka Mustonen toimii erikoistutkijana ja Henri Mikkola tutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.

 

Alaviitteet: 

  1. Helsingin kaupungin tilaamat selvitykset:

    Elinkeinoelämän ja kaupungin yhteinen tahtotila ydinkeskustan kehittämiseksi.

    Ydinkeskustan elinvoimateot.

  2. Tuomaan markkinat järjestettiin 28.11.-22.12.2025. Tapahtumassa kävi ennätysmäärä ihmisiä. (Link leads to external service)Tapahtuma järjestettiin kuitenkin tarkastelualueen ulkopuolella, ja kun joulunalusajat ovat muutenkin keskustassa vilkkaita, Tuomaan markkinoiden keskusta-aluetta vilkastuttavaa vaikutusta on vaikea arvioida. Senaatintorin ympäristön vilkkautta tapahtuma tietenkin lisäsi selvästi. Tuomaan markkinoita ei kuitenkaan tässä katsauksessa käsitellä tarkemmin.