Helsinki ja sen lähiympäristö muodostavat markkina-arvoltaan Suomen suurimman yritystoiminta-alueen, jossa määritellään koko maan talouskehityksen suunta. Helsingin yritysrakenne poikkeaa muusta Suomesta erityisesti siinä, että palvelu- ja osaamisintensiivisten toimialojen merkitys on niin suuri. Näihin kuuluvat liike-elämän palvelut – kuten informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta – muodostavat Helsingin yrityskentän ytimen.
Kaupungin yritystoimintaan on viime vuosina vaikuttanut heikko suhdannetilanne, joka on vaivannut Helsingin ohella koko Suomea. Helsingin yrityskentässä on kuitenkin myös suhdannevaihteluita tasaavia piirteitä. Palveluvaltainen elinkeinorakenne ja kasvuyritysten keskittyminen Helsinkiin vahvistavat kaupungin asemaa innovatiivisuuden ja korkean osaamisen keskuksena. Helsingin vahvuuksiin kuuluu myös digitaalinen talous ja sen ympärille rakentuva teknologiapohjainen yritystoiminta.
Helsingin elinkeinopolitiikan keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kaupungin yrityssektorin kasvuedellytyksiä ja synnyttää uusia korkean tuottavuuden työpaikkoja. Yritystoiminnan arvonmuodostus onkin osoittautunut vähemmän suhdanneherkäksi kuin liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys. Yritystoiminnan yhteenlaskettu jalostusarvo on kasvanut Helsingissä matalasuhdanteesta huolimatta, mikä korostaa Helsingin roolia Suomen elinkeinoelämän suunnannäyttäjänä ja tietointensiivisen yritystoiminnan keskuksena.
Tässä katsauksessa tarkastellaan Helsingin yritystoiminnan toimialarakennetta viimeisimpien Tilastokeskuksen tuottamien yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastojen kautta. Kaupungin yritystoiminnan tarkastelu toimialoittain auttaa arvioimaan Helsingin elinkeinotoiminnan kehitystä ja sen suuntaa. Katsaus toimii myös taustatietona uuden kaupunkistrategian elinkeinopolitiikalle, missä pyritään panostamaan useiden kasvualojen kasvuedellytysten parantamiseen.
Helsingin yrityskentällä kokoaan suurempi taloudellinen painoarvo
Helsingin asemaa Suomen yritystoiminnan keskuksena voidaan havainnollistaa monilla mittareilla. Kaupunki vastaa viidenneksestä koko maan yritysten liikevaihdosta ja henkilöstöstä, vaikka yritysten toimipaikkoja sijaitsee Helsingissä ainoastaan runsas kymmenes. Viime vuosien taloudellisista epävarmuustekijöistä huolimatta yritysten lukumäärä Helsingissä on kasvanut.
Helsingissä toimivien yritysten taloudellinen painoarvo on kaupungissa toimivaa yritysmäärää suurempi, sillä Suomen suuret ja taloudellisesti merkittävät yritykset ovat yliedustettuina Helsingissä. Vuonna 2024 kaikista Suomen yrityksistä noin 15 prosenttia eli 92 000 1 oli Helsinkiin rekisteröityneitä (Kuvio 1). Vastaavasti yritysten toimipaikkoja Helsingissä oli 81 500 eli 13 prosenttia koko maan toimipaikoista. Yritysten henkilöstöstä 19 prosenttia työskenteli Helsingissä ja Suomessa toimivien yritysten liikevaihdosta 21 prosenttia kirjattiin Helsinkiin.
Helsingin yksityisen sektorin palkkasumma oli 16,8 miljardia euroa, mikä vastasi 22 prosentin osuutta koko Suomen yksityisen sektorin palkkasummasta. Vastaavasti yritystoiminnan arvonlisäystä kuvaava tuotannon jalostusarvo oli 26,1 miljardia euroa, mikä vastasi 19 prosenttia koko maan osuudesta. Palkkasumma ja tuotannon jalostusarvo kasvoivat kumpikin Helsingissä 1,7 prosenttia vuodentakaisesta. Palkkasumman ja jalostusarvon kasvu viittaa siihen, että yritysten tuottama arvo ei kasva suoraviivaisesti henkilöstömäärän mukana. Erityisesti osaamisintensiivisillä toimialoilla tuotannon arvo voi kasvaa ilman vastaavaa henkilöstön lisäystä. Myös muualla Suomessa yritysten palkkasumma ja jalostusarvo kasvoivat, vaikka liikevaihto ja henkilöstömäärä supistuivat.
Yritysten liikevaihto ja henkilöstö vähenivät vuoden takaisesta
Suomea viime vuosina leimannut heikko talouskehitys ja julkisen talouden velkaantuminen ovat aiheuttaneet laaja-alaista epävarmuutta. Yritykset ovat nimenneet riittämättömän kysynnän suurimmaksi kasvun esteeksi kotimaan markkinoilla vuodesta 2023 lähtien (EK, 2026). Konkurssit ovat olleet huippulukemissa, ja Suomen työttömyysprosentti on ollut yksi Euroopan korkeimmista. Helsinki ei ole välttynyt koko maata vaivanneelta talousahdingolta, mutta historia on osoittanut, että matalasuhdanteet eivät kestä ikuisesti. Suuri työttömyys tarkoittaa, että osaavaa ja kyvykästä työvoimaa on runsaasti tarjolla niille, jotka uskaltavat ja haluavat investoida.
Helsingissä toimivien yritysten liikevaihto oli 108,2 miljardia euroa vuonna 2024. Liikevaihdossa nähtiin prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Myös henkilöstömäärä Helsingissä toimivien yritysten toimipaikoissa laski vuodentakaisesta. Henkilöstöä oli vuoden lopussa 283 500, mikä oli 1,9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yritysten liikevaihto laski enemmän koko maassa (-2,1 %) kuin Helsingissä (-1,0 %).
Edellisvuoteen verrattuna Helsingissä nähtiin muuta maata suurempi yksityisen sektorin henkilöstömäärän lasku vuonna 2024. Osasyy tähän piilee kaupungin palveluvaltaisessa elinkeinorakenteessa. Muualla Suomessa henkilöstöosuudeltaan merkittävillä teollisuuden ja kaupan toimialoilla henkilöstömäärä säilyi vuodentakaiseen nähden suhteellisen vakaana. Lisäksi terveys- ja sosiaalipalveluiden kysyntä Suomessa kasvaa, ja niissä työskentelevän henkilöstön osuus on muualla maassa Helsinkiä suurempi.
Helsingin avaintoimialat muodostuvat liike-elämän palveluista
Helsingin toimialarakennetta hallitsevat liike-elämän palvelut. Niiden taloudellinen merkitys on huomattavasti suurempi Helsingissä kuin muualla Suomessa. Liike-elämän palveluihin luetaan informaatio ja viestintä (TOL J), rahoitus- ja vakuutustoiminta (TOL K), kiinteistöalan toiminta (TOL L), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta (TOL N) 2. Kiinteistöalan toimintaa lukuun ottamatta ne kuuluvat Helsingin viiden henkilöstöltään suurimman toimialan joukkoon (Kuvio 2).
Liike-elämän palveluiden henkilöstö väheni kolme prosenttia Helsingissä edellisvuoteen verrattuna, mutta rakentaminen oli heikoiten kehittyvä toimiala (Taulukko 1). Tämä näkyy toimialan kaikkien avainlukujen heikentymisenä edellisvuodesta. Matalasuhdanteen aikana Helsingissä on kadonnut verrattain suuri määrä työpaikkoja myös hallinto- ja tukipalvelutoiminnan alle lukeutuvasta työllistämistoiminnasta. Henkilöstö ja palkat kasvoivat etenkin rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä terveys ja sosiaalipalveluissa.
Seuraavaksi tarkastellaan Helsingin kannalta merkittävien toimialojen ja toimialakokonaisuuksien kehitystä hieman tarkemmin.
Palvelut
Helsingin toimialarakenne on palveluvaltainen muuhun Suomeen verrattuna. Vuonna 2024 palvelualat (TOL H-S) työllistivät 210 700 henkeä, mikä oli 74,3 prosenttia Helsingin yksityisen sektorin henkilöstöstä. Jos palveluihin laskettaisiin mukaan vielä kaupan ala (TOL G), palvelualojen henkilöstöosuus vastaisi 86 prosenttia. Muissa Suomen suurissa kaupungeissa palveluiden henkilöstöosuus on 10–20 prosenttiyksikköä Helsinkiä matalampi. Palvelualojen henkilöstö väheni Helsingissä 1,2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Koko maassa palvelualojen henkilöstö pysyi likimain ennallaan (+0,5 %).
Palvelualojen palkkasumma oli 12,4 miljardia euroa ja yhteenlaskettu liikevaihto 42,9 miljardia euroa vuonna 2024. Liikevaihdon suuruutta ja osuutta arvioitaessa tulee huomioida, että palvelualoihin luokiteltavalle rahoitus- ja vakuutustoiminnalle ei lasketa liikevaihtoa. Helsingissä palvelualojen yritysten lukumäärä, liikevaihto, palkkasumma ja tuotannon jalostusarvo kasvoivat vuodentakaiseen verrattuna.
Liike-elämän palvelut
Liike-elämän palveluiden merkittävä osuus toimialarakenteessa on Helsingin erityispiirre. Toimialakokonaisuus on kaupungin verotulojen kannalta tärkeä, sillä liike-elämän palvelut tuovat vuosittain noin 75 prosenttia Helsingin yhteisöverokertymästä.
Tämä toimialakokonaisuus työllistää yli puolet (53,9 % vuonna 2024) Helsingin yksityisen sektorin henkilöstöstä. Lukumäärällisesti liike-elämän palveluihin luettavien yritysten osuus koko yrityskentästä jää Helsingissä alle puoleen (49,5 %), mutta 9,6 miljardin euron palkkasummalla liike-elämän palveluiden osuus yksityisen sektorin palkoista oli 57,4 prosenttia vuonna 2024.
Teollisuus
Vaikka Helsingin yrityskenttä on Suomen palveluvaltaisin, toimii kaupungissa myös varteenotettava teollisuussektori (TOL C). Sen lisäksi, että muun muassa Pitäjänmäen teollisuusalueella ja Herttoniemessä sijaitsee merkittäviä teollisuuden tuotantolaitoksia, ovat monet Suomen suurimmista teollisuusyrityksistä perustaneet pääkonttorinsa Helsingin keskustaan.
Teollisuuden liikevaihto oli 20,3 miljardia euroa vuonna 2024, mikä lähenteli viidennestä koko Helsingin yksityisen sektorin liikevaihdosta. Toimialan palkkasumma oli 1,3 miljardia euroa ja tuotannon jalostusarvo 1,8 miljardia euroa. Teollisuusyritysten tuotannon jalostusarvo laski runsaasti vuodentakaiseen verrattuna (-14,6 %), mutta henkilöstömäärä (+0,3 % ja palkkasumma (+4,2 %) kasvoivat.
Rakentaminen
Uudisrakentamisen määrä on vähentynyt 2020-luvulla voimakkaasti koko Suomessa, ja rakennusteollisuus on kehittynyt toimialoista kaikkein heikoimmin. Koronapandemian jälkeinen korkojen nousu toi laskupainetta asuntojen hintoihin ja mullisti käsityksen kiinteistöjen arvosta. Tämän lisäksi etätyön yleistyminen on vähentänyt toimistotilojen tarvetta, mikä osaltaan vähentää rakennusteollisuuden tilauskantaa Helsingissä. Rakentamisen henkilöstö oli Helsingissä 17 600 vuonna 2024, mikä oli peräti 13,1 prosenttia vähemmän vuodentakaiseen verrattuna.
Rakentamisen 6,1 miljardin euron liikevaihto oli 15,1 prosenttia alhaisempi vuodentakaiseen nähden. Palkkasumma ja tuotannon jalostusarvo laskivat niin ikään runsaasti, noin 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vaikka taloustilanne kääntyisi Suomessa nousuun, suhdanneherkän toimialan elpyminen nollakorkoaikaa vastaavaan tilanteeseen voi kestää Helsingissä useamman vuoden.
Kauppa
Kaupan toimialaan (TOL G) on kohdistunut voimakkaita muutospaineita tällä vuosituhannella. Verkkokaupan yleistyminen on edellyttänyt muutoksia toimitiloihin sekä vähentänyt alan henkilöstötarvetta. Kun vielä 2010-luvun alussa kaupan alalla työskenteli Helsingissä yli 40 000, oli henkilöstömäärä 33 100 vuonna 2024. Henkilöstömäärä laski 0,5 prosenttia vuodentakaiseen nähden.
Mittavat sisäänostot ja ulosmyynnit nostavat kaupan alan liikevaihdon poikkeuksellisen suureksi. Esimerkiksi uusien moottoriajoneuvojen maahantuonti ja myynti tuottaa suurta liikevaihtoa, mutta toiminnan taloudellinen vaikutus arvonnousulla mitattuna on paljon vähäisempää. 32,7 miljardin euron yhteenlasketulla liikevaihdolla kaupan ala vastasi reilua 30 prosenttia koko Helsingin yksityisen sektorin liikevaihdosta vuonna 2024. Tuotannon jalostusarvo oli 3,3 miljardia euroa, mikä vastasi 12,7 prosenttia Helsingin yritysten jalostusarvosta.
Tuotannon jalostusarvon, yritysten lukumäärän, henkilöstömäärän ja palkkasumman perusteella voidaan sanoa, että kaupan ala vastaa suuruudeltaan noin 10 prosenttia Helsingin yksityisestä sektorista. Kaupan myötä siirrytään Helsingin suurimpiin ja arvonmuodostuksen kannalta keskeisimpiin toimialoihin. Loput käsiteltävistä toimialoista kuuluvat palvelusektorin piiriin, jonka taloudellinen merkitys on Helsingissä selvästi muuta maata korkeampi.
Informaatio ja viestintä
Helsingin yksityisen sektorin suurin työllistäjä vuonna 2024 oli informaation ja viestinnän toimiala (TOL J), joka sisältää muun muassa merkittävän osan ICT-sektorista sekä koko ohjelmisto- ja pelialan. 44 500 henkilöstöllä se vastasi 15,7 prosentin osuutta henkilöstöstä. Koko maassa informaatio- ja viestintäalan henkilöstön osuus oli paljon maltillisempi – ainoastaan 6,8 prosenttia.
Lukumäärällisesti informaatio- ja viestintäalan yritysten osuus on vain noin kahdeksan prosenttia Helsingin yrityskannasta. Henkilöstömäärä, liikevaihto ja palkkasumma ovat osuudeltaan kuitenkin paljon lukumäärää merkittävämpiä. Informaatio- ja viestintäalan liikevaihto oli 13,6 miljardia euroa, mikä vastasi 12,6 prosentin osuutta koko Helsingin yksityisen sektorin liikevaihdosta. Palkkasumman (19,2 %) ja tuotannon jalostusarvon (21,7 %) osuuksien perusteella toimialan voidaan sanoa vastaavan viidennestä koko Helsingin yrityskentästä.
Rahoitus- ja vakuutustoiminta
Helsinkiä voidaan pitää Suomen finanssikeskuksena. Lähes puolet (22 800) maan rahoitus- ja vakuutustoiminnan (TOL K) 46 900 suuruisesta henkilöstöstä työskenteli Helsingissä vuonna 2024. Samalla Helsinkiin maksettu 1,9 miljardin euron palkkasumma vastasi 54,7 prosentin osuutta koko toimialan palkkasummasta Suomessa.
Rahoitus- ja vakuutustoiminnan taloudellinen merkitys Helsingille on suuri, sillä toimialan yritykset tuovat vuosittain kaupungille satojen miljoonien eurojen suuruisen yhteisöverokertymän. Verohallinnon (2024) mukaan Helsingin kahden suurimman yhteisöveronmaksajan Nordean ja OP:n yhteenlaskettu yhteisöverokertymä oli reilut 230 miljoonaa euroa vuonna 2024.
Monille rahoitus- ja vakuutustoiminnan alle lukeutuville yrityksille vuosi 2024 oli suosiollinen. 2020-luvun alussa kohonneet ohjauskorot toivat pankeille aiempaa suurempia korkotuloja. Toimialan henkilöstömäärä kasvoi 2,7 prosenttia ja palkkasumma nousi 6,7 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
Muun muassa konsultointia, lakipalveluita sekä arkkitehti- ja insinööripalveluita sisältävällä ammatillisella, tieteellisellä ja teknisellä toiminnalla (TOL M) oli lukumäärällisesti (19 600) ylivoimaisesti eniten yrityksiä Helsingissä vuonna 2024. Useampi kuin joka viides Helsinkiin rekisteröitynyt yritys toimii tämän toimialakokonaisuuden alla. Toimialalla toimii useita yrittäjiä, jotka myyvät korkean tason osaamistaan liike-elämälle.
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta oli 36 600 suuruisella henkilöstöllään Helsingin kolmanneksi suurin yksityisen sektorin työllistäjä. Henkilöstömäärä laski 3 prosenttia vuodentakaisesta. Tästä huolimatta toimialan liikevaihto (+2,7 %) ja tuotannon jalostusarvo (+3,3 %) kasvoivat vuodentakaisesta. Lähes 3,8 miljardin euron tuotannon jalostusarvo tekee siitä informaatio- ja viestintäalan jälkeen Helsingin toiseksi suurimman toimialan jalostusarvolla mitattuna.
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta
Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan 43 300 suuruinen henkilöstö teki siitä Helsingin toiseksi suurimman työllistäjän vuonna 2024. Syy toimialan suureen henkilöstömäärään löytyy työllistämistoiminnasta (TOL 78), jonka alla toimii suuria yrityksiä. Seure Henkilöstöpalveluiden, UKKO Yrittäjyyspalveluiden ja Bolt Worksin kaltaiset toimijat ovat suuria työvoiman välittäjiä Helsingissä. Näiden yritysten kautta muille toimialoille vuokrattavat työntekijät kirjautuvat Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan piiriin. Työllistämistoiminnan osuus hallinto- ja tukipalvelujen toimialakokonaisuudesta oli 53,8 prosenttia vuonna 2024.
Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan liikevaihdon (4,2 %), palkkasumman (10,3 %) ja tuotannon jalostusarvon (8,1 %) osuus Helsingin yksityisestä sektorista on henkilöstömäärää selvästi maltillisempi. Toimialan osuus edellisvuoteen verrattuna väheni kaikilla avainluvuilla lukuun ottamatta tuotannon jalostusarvoa. Kehitys oli saman suuntaista myös muualla Suomessa.
Terveys- ja sosiaalipalvelut
Suomen nopeasti ikääntyvä väestö luo kasvavaa kysyntää terveys- ja sosiaalipalveluihin (TOL Q). Toimialaan kuuluvat yritykset tekivät Helsingissä hyvää tulosta vuonna 2024 – tuotannon jalostusarvo kasvoi 11,8 prosenttia vuodentakaisesta. Koko maassa jalostusarvon kasvu oli vielä tätäkin suurempaa (+14,1 %). Alan henkilöstömäärä lisääntyi Helsingissä 6,1 prosenttia ja koko maassa 6,0 prosenttia vuodentakaiseen nähden.
Toimiala vastaa henkilöstön lukumäärällä, palkkasummalla ja jalostusarvolla katsottuna noin viittä prosenttia Helsingin yksityisestä sektorista. Jos mukaan luettaisiin julkiseen sektoriin kuuluva terveydenhuolto, nousisi toimialan osuus paljon tätä suuremmaksi. Terveys- ja sosiaalipalveluiden avainlukujen osuus yksityisestä sektorista on muuta maata vähäisempi. Taustalla voi olla Helsingin verrattain nuori väestörakenne ja laaja-alainen yrityskenttä.
Taiteet, viihde ja virkistys
Viihtyisyyttä ja elinvoimaa kaupungissa lisäävä taiteet, viihde ja virkistys (TOL R) on kokoaan merkityksellisempi toimiala. Helsingissä työskentelevä 3 900 suuruinen henkilöstö vastasi 27,4 prosentin osuutta koko Suomesta. Palkkasumman (32,3 %), liikevaihdon (39,2 %) ja etenkin tuotannon jalostusarvon (45,4 %) osuus koko maasta oli tätäkin suurempi. Suurimmat ja tuottavimmat taiteiden, viihteen ja virkistyksen alle lukeutuvat yritykset Suomessa ovat keskittyneet Helsinkiin.
Koronapandemian jälkeen toimialaan on kohdistunut voimakkaita säästöpaineita, ja henkilöstöä on kadonnut alalta 2020-luvulla runsaasti. Vuosien 2025–2028 kaupunkistrategiassaan Helsinki on sitoutunut edistämään julkisesta rahoituksesta voimakkaasti riippuvaisen toimialan toimintaedellytyksiä. Edellisvuoteen nähden alan henkilöstö Helsingissä jatkoi laskua (-3,4 %) vuonna 2024, kuten myös toimipaikkojen lukumäärä (-5,0 %) ja tuotannon jalostusarvo (-5,8 %). Toimialan liikevaihto pysyi kuitenkin ennallaan ja palkkasummassa nähtiin peräti 7,7 prosentin kasvu vuodentakaiseen verrattuna.
Helsingin yritystoiminnan kehitys aikavälillä 2018–2024
Pidemmällä aikavälillä 2018–2024 Helsingissä toimivien yritysten toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut 15,6 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa (+14,6 %) vastaavalla ajanjaksolla (Kuvio 3). Toimipaikkojen lukumäärän koko maata nopeampi kasvu viittaa siihen, että yritystoiminnan keskittyminen Helsinkiin jatkuu. Helsingissä toimivien yritysten lukumäärä myös kasvaa muuta maata voimakkaammin. (SVT, 2026)
Yritysten henkilöstömäärän kehitys on ollut selvästi epätasaisempaa kuin yritysmäärän kasvu. Henkilöstö kasvoi ennen vuotta 2020, mutta supistui koronapandemian jälkeen. Vuonna 2024 henkilöstöä oli Helsingin yrityksissä 283 500, mikä on lähellä vuosien 2019–2020 tasoa. Helsingin osuus koko maan henkilöstöstä pysyi koko ajanjakson ajan noin 18–19 prosentissa. Yritystoiminnan kasvu on näkynyt pääosin yritysten ja toimipaikkojen lukumäärän kasvuna, kun taas henkilöstömäärä ei ole kasvanut samassa suhteessa.
Suhdannevaihtelut ovat 2020-luvulla näkyneet henkilöstön lisäksi yritysten liikevaihdon kehityksessä. Koronapandemian elvytystoimien ja globaalien tuotantoketjujen häiriintymisen myötävaikutuksesta voimakkaasti kohonnut inflaatio näkyi liikevaihdon voimakkaana nousuna 2020-luvun alussa. Helsingin yrityskentän 108,2 miljardin euron liikevaihto vuonna 2024 oli selvästi suurempi koronapandemiaa edeltävään aikaan, mutta vajaa 4 miljardia euroa vähemmän verrattuna vuoden 2022 huipputasoon.
Liikevaihto henkilöä kohden oli Helsingissä 382 000 euroa vuonna 2024, mikä oli noin 10 prosenttia koko maata korkeampi. Ero on pysynyt suurena ja ajoittain kasvanut, etenkin vuosina 2021–2022. Yritysten korkea liikevaihto henkilöä kohden heijastaa palvelu- ja osaamisvaltaista toimialarakennetta, ja vahvistaa aiempaa havaintoa tietointensiivisten toimintojen keskittymisestä Helsinkiin.
Yhteenveto
Helsingin yritystoiminnan kehitys osoittaa, että kaupungin taloudellinen perusta on säilynyt vahvana heikosta suhdanteesta huolimatta. Tuotannon jalostusarvo on kasvanut liikevaihto- ja henkilöstökehityksen laskusta huolimatta, mikä kuvastaa toimialarakenteen painottumista korkean tuottavuuden toimintaan. Tämä luo suotuisan lähtöasetelman vahvalle talouskehitykselle tulevina vuosina.
Palvelualojen suuri osuus Helsingissä tarjoaa mahdollisuuksia myönteiselle talouskehitykselle korkean osaamistason ja kehittyneen teknologian hyödyntämisen kautta. Laaja-alainen ja osaamisintensiivisistä toimialoista koostuva toimialarakenne luo edellytykset arvonmuodostukselle pitkällä aikavälillä. Liike-elämän palveluille on oletettavasti kysyntää myös tulevaisuudessa, joten taloussyklin vahvistuessa henkilöstön kasvu ja liiketoiminnan arvonmuodostus saattavat kehittyä muuta maata suotuisammin.
Kasvuyritysten vahva läsnäolo ja osaavan työvoiman kiihtyvä kysyntä vahvistavat Helsingin asemaa yritystoiminnan keskittymänä. Innovatiivisten ja uusia teknologioita hyödyntävien yritysten kyky houkutella osaamista ja kansainvälistä pääomaa tukevat pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Vuosikymmenen alkuun on mahtunut talouskehityksen kannalta vaatimattomia vuosia. Helsingin elinkeinorakenteen monipuolisuus auttanee kuitenkin tukemaan myönteistä talouskehitystä tulevaisuudessa.
Henri Mikkola toimii tutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Alaviitteet:
- Yritysten alueellinen lukumäärä vaihtelee riippuen tilastointitavasta. Tilastokeskuksen yritysrekisterissä yrityskanta on noin 10 000 pienempi verrattuna tässä käytettyyn yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastoon.
- Tässä katsauksessa hyödynnetyt tilastot pohjautuvat Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen TOL 2008.
Lähteet
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) (2026). Suhdannebarometri: tammikuu 2026. [verkkojulkaisu]. Helsinki: EK. [Viitattu: 9.3.2026]. Saatavilla: https://ek.fi/tavoitteemme/talouspoliitiikka/suhdannetiedustelut/suhdannebarometri-tammikuu-2026/(Link leads to external service)
Suomen virallinen tilasto (SVT). Alueellinen yritystoimintatilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=2342-6241. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 30.1.2026]. Saatavilla: https://stat.fi/fi/tilasto/alyr(Link leads to external service)
Verohallinto (2024). Avoin data — Yhteisöjen tuloverotuksen julkiset tiedot 2024. Helsinki. Verohallinto. [Viitattu: 29.1.2026]. Saatavilla:
https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tilastot/avoin_dat/(Link leads to external service)