Tämä Stadin HYTE-barometri esittelee Helsingin hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden etenemisen tilaa keväällä 2025. Barometri sisältää valittuja konkreettisia nostoja toimenpiteistä sekä havainnollistaa helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveydentilaa hyvinvointisuunnitelman seurantamittareiden valossa. HYTE-barometri on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 § mukainen vuosittainen hyvinvointikertomus.
Päätulokset
- Nykyinen hyvinvointisuunnitelma sisälsi 50 tavoitetta ja 106 toimenpidettä. Suunnitelmakauden päättyessä 38 prosenttia kaikista toimenpiteistä valmistui ja 60 prosenttia oli hyvin käynnissä. Kaikissa painopisteissä valtaosa toimenpiteistä edistyi kohti asetettua tavoitetta. Käynnissä olevista toimenpiteistä suurin osa on toimintakäytänteinä integroitu osaksi perustoimintaa.
- Toimenpiteiden ja tavoitteiden sitominen osaksi talouden ja toiminnan suunnittelun asiakirjoja edisti hyvinvointisuunnitelman toteutumista. Haasteena näyttäytyi poikkihallinnollisen yhteistyön riittävä toteutus. Niissä toimenpiteissä, joissa selkeästi oli otettu omistajuus ja käynnistetty yhdessä tekeminen heti hyvinvointisuunnitelman hyväksyttyä, yhteistyö oli sujunut ja yhteisiä tuloksia oli saavutettu.
- Helsingin kaupungin toiset HYTE-neuvottelut toteutettiin keväällä 2025. Yhteistyössä järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa keskusteltiin esimerkiksi alueellisesta yhteistyöstä ja eriytymisen ehkäisemisestä, liikkumisesta ja mielen hyvinvoinnista. HYTE-neuvotteluiden tuloksista raportoidaan tarkemmin HYTE-barometrissä.
- Helsingin HYTE-työn keskeinen tavoite on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen ja eriarvoisuuden vähentyminen. Vaikka monissa hyvinvoinnin ja terveyden ilmiöissä on tapahtunut myönteistä kehitystä, huolestuttavaa on kuitenkin selkeät erot väestöryhmien välillä terveydessä ja hyvinvoinnissa. Myös asuinalueiden väliset erot sosioekonomisten taustatekijöiden mukaan ovat kasvaneet.
Kuviossa nähdään, että Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022–2025) toimenpiteistä valmistui 40 ja 65 oli hyvin käynnissä.
Mitä hyvinvointisuunnitelman toimenpiteissä tehtiin?
Helsinkiläisten fyysistä toimintakykyä edistettiin kaikissa ikäryhmissä lukuisilla toimenpiteillä. Erityisesti toimenpiteitä kohdennettiin ikääntyneiden toimintakyvyn ja liikkeelle lähtemisen edistämiseen. Myös lapsille ja nuorille suunnattiin kattavasti liikkumista edistäviä toimenpiteitä. Kaupungin henkilöstöliikunnan palveluiden teemana oli työkykyä ja terveyttä tukeva, matalan kynnyksen toiminta.
Tämän hyvinvointisuunnitelmakauden aikana toteutettiin lukuisia toimenpiteitä helsinkiläisten psyykkisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Erityisesti lapsille ja nuorille suunnattiin lukuisia toimenpiteitä. Suurin osa näistä toimenpiteistä toteutettiin kouluissa ja oppilaitoksissa, jolloin ne tavoittivat laajasti lapsia ja nuoria.
Sosiaalista hyvinvointia edistettiin useilla toimenpidekokonaisuuksilla. Lapsille ja nuorille suunnatut toimenpiteet keskittyivät tunne- ja vuorovaikutustaitojen ja osallisuuden vahvistamiseen. Ikääntyneille suunnatut toimenpiteet keskittyivät yksinäisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Kaikkien helsinkiläisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia edistettiin esimerkiksi kaupunkilaiskeskusteluilla.
Arjen elinympäristöön kohdistuvilla toimenpidekokonaisuuksilla pyrittiin vahvistamaan turvallisuuden tunnetta alueilla sekä lisäämään asuinalueviihtyisyyttä. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmatyöllä sekä lähisuhdeväkivaltatyöllä lisättiin kaupunkilaisten ja ammattilaisten tietoisuutta ja vaikutettiin kodin ja lähiympäristön turvallisuustekijöihin. Lasten ja nuorten toimenpiteet kohdistuivat erityisesti kiusaamisen vastaisiin toimenpiteisiin ja turvallisen tilan periaatteisiin.
Mitä tiedetään helsinkiläisten hyvinvoinnista ja terveydestä?
Aiempaa harvempi helsinkiläinen kokee elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi. Myös nuorten tyytyväisyys elämään on heikentynyt. Helsinkiläisten psyykkinen hyvinvointi on pysynyt huolestuttavalla tasolla. Muita yleisemmin mielen hyvinvoinnin haasteet koettelevat tyttöjä ja naisia sekä matalaan sosioekonomiseen asemaan kuuluvia. Osin myönteisistäkin kehityksistä huolimatta, osa helsinkiläisistä kokee yksinäisyyttä.
Helsinkiläisten liikunnallinen elämäntapa on yleistynyt. Esimerkiksi aiempaa useampi Helsingin kaupungin työntekijä liikkuu tarpeeksi vapaa-ajalla tai työmatkoilla. Runsaalla kolmanneksella lapsista ja nuorista on terveyttä ja hyvinvointia kuluttava tai heikentävä fyysinen toimintakyky. Noin kolmanneksella työikäisistä esiintyy toimintarajoitteita terveysongelman vuoksi, osuus on suurempi ikääntyneillä.
Lasten ja nuorten osallistuminen ohjattuun harrastustoimintaan on yleistynyt. Melkein kaikilla neljäs- ja viidesluokkalaisella on jokin viikoittainen harrastus. Silti harrastamiseen osallistumisessa esiintyy eroja yksilöön, perhetaustaan ja asuinalueeseen liittyvien tekijöiden mukaan.
Helsingin alueiden väliset erot ovat kasvaneet monin eri tavoin tarkasteltuna. Eriytyminen näkyy esimerkiksi sosioekonomisten tekijöiden mukaan tarkasteltuna ja turvallisuuden kokemuksissa. Valtaosa helsinkiläisistä pitää kuitenkin omaa asuinaluetta viihtyisänä ja kokee, että asuinalueella vallitsee hyvät väestösuhteet. Suuri osa matkoista tehdään kestävästi Helsingissä. Monissa hyvinvoinnin ja terveyden ilmiöissä vallitsee myös selkeät erot väestöryhmien välillä ja nämä erot ovat pääsääntöisesti myös kasvaneet viime vuosien aikana.
Aineistot
Tämä Stadin HYTE-barometrin aineistolähteinä ovat sekä HYTE-seurantaan liittyvä erillinen tiedonkeruu että eri tietolähteistä kootut tilastolliset seurantamittarit.
Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden seurantatiedot kerättiin tammikuussa 2025. Vastuuhenkilöt raportoivat HYTE-seuranta-alustalle toimenpiteiden tilanteen kyseisenä hetkenä.
Hyvinvointisuunnitelma sisältää yhteensä 47 seurantamittaria. Seurantamittarien tietolähteinä ovat pääsääntöisesti kansalliset väestötutkimukset, kansalliset rekisterit, Helsingin kaupungin toteuttamat tutkimukset sekä Helsingin kaupungin toimialojen keräämät tiedot.
Tässä raportissa nostetaan esille osa Helsingin hyvinvointisuunnitelman toimenpiteistä ja seurantamittareista.
Lisää Helsingin HYTE-työstä:
https://hyte.hel.fi/hyte-helsingissa/(Link leads to external service)
Viittaaminen
Högnabba, S. & Määttä, S. (2025). Stadin HYTE-barometri 2025 vuosittainen hyvinvointikertomus. Tilastoja 2025: 4. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/25_05_15_Tilastoja_4.pdf