Helsinkiläisten tulotaso nousi mutta ostovoima heikkeni

Helsinkiläisillä on keskimäärin suuremmat tulot kuin muilla suomalaisilla. Vuosina 2018–2023 helsinkiläisten palkka- ja ansiotulot kasvoivat enemmän kuin koko Suomessa. Helsinkiläisten ostovoima kuitenkin heikkeni tulojen kasvusta huolimatta nopean inflaation seurauksena.
Author:
Belongs to the series:

Helsinkiläisten tulokehitys oli vuosina 2018–2023 muuta maata parempi

Helsinkiläisten keskimääräiset palkkatulot ovat viime vuosina kasvaneet koko Suomea ja muita Suomen suuria kaupunkeja nopeammin. Vuosituloilla laskien palkat nousivat vuosien 2018 ja 2023 välillä Helsingissä 18,2 prosenttia, kun koko maassa keskipalkkojen kasvuvauhti oli 15,7 prosenttia. 

Jos tarkasteluun otetaan palkan lisäksi kaikki ansiotulot, Helsingin kasvuvauhdin (18,0 %) ero koko Suomeen (16,7 %) kapenee mutta ei häviä. Ansiotuloihin kuuluvat pääomatuloja lukuun ottamatta kaikki veronalaiset tulot, kuten palkat, eläkkeet, työttömyyskorvaukset ja veronalaiset sosiaalietuudet. Ansiotulojen mediaani nousi Helsingissä 17,9 prosenttia eli käytännössä saman verran kuin ansiotulojen keskiarvo.

Palkkaa saaneiden määrä kasvoi vuosien 2018 ja 2023 välillä. Palkkaa saaneiden määrä kasvoi Helsingissä noin viisi prosenttia, samoin kuin Espoossa ja koko maassa. Vantaalla, Oulussa, Tampereella ja Turussa palkkaa saaneiden määrän kasvoi yli kymmenen prosenttia. 

Palkkaa saaneiden määrän kasvuun vaikuttivat kaupunkeihin suuntautuva muuttoliike, osa-aikatyön lisääntyminen ja työllisyysasteen nousu. Esimerkiksi 20–64-vuotiaiden työllisyysaste nousi Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 tammikuun noin 74 prosentista alkuvuoden 2023 yli 78 prosenttiin. Tämän jälkeen työllisyysaste on hieman laskenut, mitä selittää työttömyyden kasvu.

Palkkatulojen kehityksessä ei ole havaittavissa suurta vuosikohtaista vaihtelua. Keskimääräiset palkkatulot kasvoivat tarkasteluajanjaksolla melko tasaisesti (2–4 % vuodessa) niin koko maassa kuin Suomen suurimmissa kaupungeissakin. Sen sijaan kaikkien ansiotulojen kehityksessä vuosittaista vaihtelua oli palkkatuloja enemmän. Eniten tähän vaikutti eläkkeiden muita ansiotuloja jyrkempi nousu. Erityisesti vuonna 2023 eläkkeisiin tehdyt ennätykselliset 6,8 prosentin indeksikorotukset nostivat myös keskimääräisiä ansiotuloja 1 . 

Kaupunkien välisiä tuloeroja selittävät erot koulutustasossa ja toimialarakenteessa

Espoossa oli vuonna 2023 Suomen suurimmista kaupungeista korkeimmat keskimääräiset palkkatulot ja ansiotulot. Helsinkiläisten keskimääräiset vuositulot olivat noin 5 000 euroa espoolaisia pienemmät (ks. taulukko 1 yllä). Toisaalta muissa Suomen suurissa kaupungeissa eli Vantaalla, Tampereella, Turussa ja Oulussa keskimääräinen tulotaso oli selvästi alempi kuin Helsingissä. Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun ero Helsinkiin oli vuositasolla 4 500–10 000 euroa. Näistä neljästä kaupungista keskimääräinen tulotaso oli korkein Vantaalla (Taulukko 1).   

Helsinkiläisten ja espoolaisten korkea tulotaso liittyy ennen kaikkea siihen, että asukkaat ovat keskimääräistä korkeammin koulutettuja. Esimerkiksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 15–64-vuotiaasta väestöstä oli vuonna 2023 Helsingissä ja Espoossa noin 24–25 prosenttia. Vastaava osuus Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa oli 11–15 prosenttia. Korkean koulutustason ja korkean tulotason välinen yhteys on havaittu lukuisissa aiemmissa tutkimuksissa (ks. esim. Kinnunen & Mäki-Fränti 2017 ).

Keskipalkkojen eroja näyttää selittävän myös se, miten työlliset ovat kussakin kaupungissa jakautuneet eri toimialoille. Helsingissä ja Espoossa on paljon työpaikkoja keskimääräistä paremmin palkatuilla toimialoilla 2 . Tällainen on esimerkiksi informaatio- ja viestintäala (TOL J), jolla Helsingin ja Espoon työllisistä (2023) työskenteli 9–11 prosenttia. Koko maassa sekä Oulussa, Turussa ja Vantaalla vastaava osuus oli 4–6 prosenttia ja Tampereella noin 8 prosenttia. Samansuuntainen havainto toistuu ammatillisissa, tieteellisissä ja teknisissä palveluissa (TOL M) sekä rahoitus- ja vakuutusalalla (TOL K). Toimialalla M työskentelee Helsingissä ja Espoossa 10,5 prosenttia työvoimasta, kun koko maassa ja muissa Kuutoskaupungeissa vastaava osuus vaihtelee kuuden ja kahdeksan prosentin välillä. Rahoitus- ja vakuutusalalla (K) työllisten osuudet ovat edellä mainittuja pienempiä, mutta erot vähintään yhtä selviä: Siinä missä Helsingissä ja Espoossa tällä toimialalla työskentelee yli 4 prosenttia työllisistä, koko maassa ja muissa suurissa kaupungeissa vastaava osuus jää lähelle kahta prosenttia. 

Informaatio- ja viestintäaloilla (TOL J) sekä rahoituksen ja vakuutuksen toimialalla (TOL K) kokoaikaisten työntekijöiden keskipalkat olivat vuonna 2023 yli 25 prosenttia keskimääräistä korkeammat. Asiantuntijapalveluita tarjoavalla ammatillisten, tieteellisten ja teknisten palveluiden toimialla (TOL M) palkat ovat 12,5 prosenttia keskimääräistä korkeammat. Näiden toimialojen korkeisiin keskipalkkoihin limittyy myös työntekijöiden keskimääräistä korkeampi koulutustaso. Korkeakoulututkintokaan ei kuitenkaan nosta palkkoja automaattisesti, vaan toimialalla ja tehtävillä on merkittävä vaikutus palkkatasoon. (ks. esim. Suhonen & Jokinen 2018 ).

Reaalitulot ovat inflaation takia alemmat kuin viisi vuotta aikaisemmin   

Ansio- ja palkkatulojen nousun myönteinen vaikutus useimpien helsinkiläisten talouteen katosi inflaation kiihtymisen myötä (Kuvio 1). Kuluttajahintaindeksin mukaan hinnat nousivat tammikuun 2018 ja joulukuun 2023 välillä noin 20 prosenttia, eli hieman enemmän kuin ansiotulot tai palkkatulot nousivat. Tämä yleistys kuvaa keskimääräisen helsinkiläisen kokemusta – osalla helsinkiläisistä ostovoima säilyi tai jopa parani, mutta toisilla se heikkeni keskimääräistäkin enemmän. Tähän vaikuttivat henkilökohtainen palkkakehitys ja yksilölliset erot kulutuksen kohdistumisessa. 

Käytettävissä oleviin tuloihin vaikutti inflaation lisäksi verotus. Jos euromääräiset ansiotulot nousivat, verotuksen progression vuoksi myös perittävien verojen osuus nousi. Verotus ei kuitenkaan juuri kiristynyt, jos tulojen euromäärä pysyi ennallaan. ( Veronmaksajat.fi 2024 )

Inflaatio kohteli kotitalouksia eri tavoin. Erityisen paljon kallistuivat tarkasteluajanjakson aikana Suomessa ruoka, asuntolainojen korot, alkoholi ja liikenne. Inflaation kokonaisvaikutus ylitti tulotason nousun kuitenkin vasta syksystä 2021 alkaen. Tämä näkyi kulutusmahdollisuuksien vähenemisenä ja sitä seuranneena kaupan myynnin määrän vähenemisenä, joka alkoi lokakuussa 2021 ja jatkui edelleen tammikuussa 2025 ( Tilastokeskus 2025 ).

Lopuksi

Tulonsaajien ostovoiman kannalta hankalimmat ajat syksystä 2021 syksyyn 2023 näyttävät olevan ohi. Inflaatio on jo hidastunut selvästi. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli helmikuussa 2025 enää 0,5 prosenttia, kun se ylimmillään loppuvuonna 2022 oli noin yhdeksän prosenttia. Palkka- ja ansiotulojen nousu yhdistettynä hitaaseen inflaatioon kääntää myös ostovoiman kasvuun. Lisäksi työllisyysasteen odotetaan kääntyvän jälleen kasvuun vuonna 2025, mikä kiihdyttää myönteistä kehitystä edelleen. Taloudellisessa mielessä tilanne näyttääkin nyt valoisammalta kuin moneen vuoteen.

Arttu Vainio toimii johtavana asiantuntijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.

Lähteet:

Kinnunen H. & Mäki-Fränti P. (2017). Korkea-asteen tutkinto kannattaa Suomessa. Euro ja talous, 18.12.2017. Saatavilla: https://www.eurojatalous.fi/fi/2017/5/korkea-asteen-tutkinto-kannattaa-suomessa/

Suhonen T. & Jokinen J. (2018). Mikä on tutkintotodistuksesi tuotto? Talous ja yhteiskunta 46(2). Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_59980

Tilastokeskus (2023). Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot toimialan (TOL 2008) mukaan, 2023. Saatavilla: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__pra/statfin_pra_pxt_14xu.px/&nbsp ;

Tilastokeskus (2025). Kaupan liikevaihtokuvaaja (SVT). Saatavilla: https://stat.fi/tilasto/klv

Valtioneuvosto (2022). Työeläkeindeksiin historiallisen suuri korotus vuodelle 2023. Tiedote. Saatavilla: https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/tyoelakeindeksiin-historiallisen-suuri-korotus-vuodelle-2023

Veronmaksajat.fi (2024). Palkansaajan tuloveroprosentin kehitys. Saatavilla: https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaajan-tuloveroprosentin-kehitys/

Alaviitteet:

  1. Ks. Valtioneuvosto 2022 . Eläkkeiden kehitystä ohjaava työeläkeindeksi määräytyy palkka- ja hintatason muutoksen perusteella. Palkkojen muutoksen painoarvo indeksin laskennassa on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia (Keva 2024).
  2. Ks. Tilastokeskus 2023 .