Päätulokset
- Korko- ja kustannustason nousu, tiukentunut luottopolitiikka ja hiljentynyt asuntokauppa ovat koetelleet rakentamista.
- Edellisvuosien asuntoaloitusten ja rakennusluvitettujen asuntojen suotuisa kehitys piti valmistuneiden asuntojen määrän hyvällä tasolla, ja vuonna 2023 Helsinkiin valmistui ennätykselliset 8 179 asuntoa.
- Rakentamisen heikentynyt suhdanne näkyi asuntoaloituksissa edellisvuoden tapaan ja nyt rakennusluvitettuja asuntoja oli kahta edellisvuotta vähemmän.
- Asuntokaupan hiljenemisen myötä asuntojen hinnat laskivat 8 prosentilla Helsingissä vuonna 2023. Merkittävin hintojen lasku oli Helsingin kalleusalueella 2 keskusta-alueen tuntumassa.
- Rakennuskustannusten kasvu ja korkojen nousu vaikuttivat kuitenkin siihen, että uusien asuntojen hinnat nousivat edelleen vuonna 2023.
- Asuntojen vuokrien nousu on hitaampaa kuin asuntojen hintojen. Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten kasvu ja korkotason nousu vaikuttivat asuntojen vuokrien nousuun Helsingissä. Vain vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen uusien sopimusten vuokrat laskivat, joskin vain marginaalisesti.
Vanhojen asuntojen hinnat laskivat vuonna 2023, kun samaan aikaan rakennuskustannukset ja kiinteistöjen ylläpidon kustannukset nousivat. Tästä johtuen uusien asuntojen hinnat edelleen nousivat vuonna 2023. Asuntojen vuokrien kehitys on hitaampaa, mutta samoja taustatekijöitä löytyy niiden kasvun taustalta.
Asuntomarkkinoiden ja rakentamisen tilannekuva
Vuoden 2023 asuntomarkkinoita ja rakentamista leimasivat heikko taloudellinen tilanne. Energiakustannusten ja rakennusmateriaalien hintojen nousu on kasvattanut asumis- sekä rakennuskustannuksia. Inflaatio ja talouden epävarmuus vaikuttivat asuntomarkkinoihin ja rakentamiseen. Erityisesti korkojen nousu vähensi sijoittajakysyntää, ja rakennusalan rahoituksen saanti vapaarahoitteisiin kohteisiin vaikeutui merkittävästi. Korkotason nousu nosti asuntolainojenkin korkoja, mikä kasvatti asuntovelallisten asumiskustannuksia tai nosti koron osuutta suhteessa lainanlyhennyksiin. Useat kuluttajat ja sijoittajat olivat aiempaa arempia lähtemään asuntokaupoille, mikä lähes pysähdytti asuntojen myynnin koko maassa. Uusien kohteiden runsas valmistuminen yhdistettynä heikkoon kysyntään, on lisännyt myymättömien uudisasuntojen ja tyhjien vuokra-asuntojen varantoa.
Tulevaisuuden näkymät
Talouden taantuman pitkäaikaisten vaikutusten arviointi asuntomarkkinoihin ja rakentamiseen on haastavaa. Kehityskulut viime vuosina ovat olleet verrattain nopeita ja erilaisia suhteessa aiempiin taantumien kehityskulkuihin. Tästä johtuen niistä ei voida vetää ainakaan kovin pitkälle vietyjä johtopäätöksiä siitä, kuinka asuntomarkkinoiden tai rakentamisen lähitulevaisuuden kehitys tulee muodostumaan. Väestönkasvun jatkuessa tullaan asuntoja tarvitsemaan lisää tulevinakin vuosina. Asunnoista sekä osaavista tekijöistäkin voi tulla pulaa, mikäli tuotanto hidastuu useiksi vuosiksi. Asuntojen kysynnän piristyessä, muuttoketjujen käynnistyessä ja syntyneen varannon huvetessa, tulee asuntotuotantokin käynnistymään uudestaan.
Aineistot
Kuntarekisteri (2024).
Suomen virallinen tilasto (SVT). (2024). Asuntojen vuokrat.
Suomen virallinen tilasto (SVT). (2024). Osakeasuntojen hinnat.
Viittaaminen
Bayar, J. & Marttinen, R. (2024). Asuntomarkkinoiden ja rakentamisen vuosijulkaisu 2023. Tilastoja 2024: 4. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/24_08_14_Tilastoja_4.pdf. Viitattu: ##.##.20##.