Päätulokset
- Toisen seurantatiedon valossa Helsingin hyvinvointisuunnitelman toimenpiteet etenevät hyvin ja osa on jo valmistunut. Arviolta puolet kohdistuu suoraan helsinkiläisiin ja loput henkilöstöön tai yhteisöihin. Työllä on kyetty osaltaan vaikuttamaan helsinkiläisten fyysisen toimintakyvyn sekä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantumiseen. Monet toimenpiteet ovat edistäneet arjen turvallisuuden kokemuksia ja elinympäristön merkityksellisyyttä.
- Haasteena näyttäytyy edelleen monissa toimenpiteissä poikkihallinnollisen yhteistyön riittävä toteutus. Niissä toimenpiteissä, joissa selkeästi on otettu omistajuus ja käynnistetty yhdessä tekeminen heti hyvinvointisuunnitelman hyväksyttyä, yhteistyö on sujunut ja yhteisiä tuloksia on saavutettu. Kaikissa toimenpiteissä ei ole kuitenkaan syntynyt yhdessä tekemisen prosesseja, vaan kukin toimiala on raportoinut omia tekemisiään tai toimenpide on jäänyt yksittäisen toimialan toteutusvastuulle.
- Helsingin kaupungin ensimmäiset HYTE-neuvottelut on toteutettu. Yhteistyössä järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa keskusteltiin alueellisesta yhteistyöstä ja eriytymisen ehkäisemisestä, liikkumisesta ja harrastamisesta sekä mielen hyvinvoinnista ja päihteiden käytöstä. HYTE-neuvotteluiden tuloksista raportoidaan tarkemmin HYTE-barometrissä.
- Helsingin HYTE-työn keskeinen tavoite on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen ja eriarvoisuuden vähentyminen. Vaikka monissa hyvinvoinnin ja terveyden ilmiöissä on tapahtunut myönteistä kehitystä, huolestuttavaa on kuitenkin selkeät erot väestöryhmien välillä terveydessä ja hyvinvoinnissa. Myös asuinalueiden väliset erot sosioekonomisten taustatekijöiden mukaan ovat kasvaneet.
Kuviossa nähdään miten Helsingin hyvinvointisuunnitelman toimenpiteet ovat edenneet. Suurin osa toimenpiteistä oli hyvin käynnissä tammikuussa 2024.
Mitä hyvinvointisuunnitelman toimenpiteissä on tehty tähän mennessä?
Toimintamalleja on parannettu ja vahvistettu sekä kehitetty uusia toimintatapoja ja digitaalisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat helsinkiläisten hyvinvointiin pidemmällä tähtäimellä. Esimerkiksi kouluvalmentajatoiminnalla, liikuntacoacheilla, nuorisotyöllä ja erilaisilla harrastusmahdollisuuksilla on pyritty vahvistamaan lasten ja nuorten mielen hyvinvointia.
Kaupunkilaisille on suunnattu tiedotus- ja infotilaisuuksia, koulutettu vapaa-ehtoistoimijoita, järjestetty ikääntyneille digi- ja liikuntakursseja sekä lisätty niin kuntalaisten kuin ammattilaisten tietoisuutta lähisuhdeväkivallan ilmiöstä ja avun mahdollisuuksista on parannettu. Esimerkkinä laaja "Rakaskin ihminen voi satuttaa"-tiedotuskampanja.
Vuoden 2023 aikana on toteutettu runsaasti erilaisia turvallisuuden kokemusta ja asuinalueviihtyvyyttä vahvistavia toimenpiteitä. Toimenpiteissä on huomioitu eri alueet ja eri väestöryhmät. Useiden toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen on osallistettu kaupunkilaisia. Myös henkilöstö on saanut runsaasti aihealueeseen liittyvää koulutusta. Toimenpiteet näkyvät myös kaupunkilaisten arkiympäristöissä esim. taideteoksina ja aiempaa turvallisempina koulupihoina.
Mitä tiedetään helsinkiläisten hyvinvoinnista ja terveydestä?
Suuri osa helsinkiläisistä kokee oman terveytensä hyväksi, mutta myös noin joka neljäs työikäinen kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Runsas puolet määrittää elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi, vaikkakin kyseinen osuus on heikentynyt aiempaan verrattuna.
Helsinkiläisten liikunnallinen elämäntapa on aiempaa yleisempää. Terveellisiin elintapoihin ja liikkumiseen liittyvää palvelutarjontaa on saatavilla aiempaa paremmin ja saavutettavammin kaikenikäisille helsinkiläisille.
Keskeisin haaste helsinkiläisten terveydessä ja hyvinvoinnissa on mielen hyvinvoinnin haasteet. Tytöt ja naiset kokevat useammin haasteita mielen hyvinvoinnissa kuin vastaavan ikäiset pojat tai miehet. Vaikka yksinäisyyden yleistyminen nuorten keskuudessa on taittunut, on se silti yleisempää kuin vielä 2010-luvulla.
Monissa hyvinvoinnin ja terveyden ilmiöissä vallitsee myös selkeät erot väestöryhmien välillä ja nämä erot ovat pääsääntöisesti myös kasvaneet viime vuosien aikana.
Aineistot
Tämä Stadin HYTE-barometrin aineistolähteinä ovat sekä HYTE-seurantaan liittyvä erillinen tiedonkeruu että eri tietolähteistä kootut tilastolliset seurantamittarit.
Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden seurantatiedot kerättiin tammikuussa 2024. Vastuuhenkilöt raportoivat HYTE-seuranta-alustalle toimenpiteiden tilanteen kyseisenä hetkenä.
Hyvinvointisuunnitelma sisältää yhteensä 47 seurantamittaria. Seurantamittarien tietolähteinä ovat pääsääntöisesti kansalliset väestötutkimukset, kansalliset rekisterit, Helsingin kaupungin toteuttamat tutkimukset sekä Helsingin kaupungin toimialojen keräämät tiedot.
Tässä raportissa nostetaan esille osa Helsingin hyvinvointisuunnitelman toimenpiteistä ja seurantamittareista.
Lisää Helsingin HYTE-työstä: https://hyte.hel.fi/hyte-helsingissa/
Viittaaminen
Högnabba, S. & Määttä, S. (2024). Stadin HYTE-barometri 2024 vuosittainen hyvinvointikertomus. Tilastoja 2024: 3. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla TÄHÄN LINKKI