Ja tänä vuonna Kallion virastotalo – eli kaupungin virastoslangilla Kavi – täyttää pyöreät 50 vuotta. Sen kunniaksi virastotalon ala-aulaan pystytetään näyttely, jossa vierailijat pääsevät tutustumaan talon rakennushistoriaan ja käyttöön vuosien varrella.
Suurin rakennusprojekti Helsingissä
”Kallion virastojättiläinen”, otsikoi Ilta-Sanomat toukokuussa 1965 Toisen linjan alkupäähän rakennetun virastotalon valmistuttua. Rakennusurakka oli aikanaan suurin Helsingissä koskaan tehty, reilusti Eduskuntataloakin suurempi. Jo heti alusta asti sosiaalialan virastojen käyttöön tarkoitetun rakennuksen tarve tiedotettu ja alustava suunnittelu oli aloitettu jo 30-luvulla, sillä monet kyseisistä virastoista toimivat tuolloin puutteellisissa tiloissa eri puolille kaupunkia siroteltuina.
Toden teolla Kallion virastotaloa päästiin suunnittelemaan kuitenkin vasta 1950-luvulla, sotien jälkeen. Talon rakentamiseksi järjestettiin pohjoismaisille arkkitehdeille avoin suunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti Heikki Sirénin johtama tiimi työllään ”Roc".
Kaupunginhallitus hyväksyi Kallion virastotalon luonnokset syyskuussa 1960 ja louhintatyöt alkoivat kesällä 1961. Niiden tieltä purettiin paikalla sijainneet pari Eläintarhan huvilaa. Rakennusprojektin suuruudesta kertoo muun muassa se, että:
- Rakentamassa oli parhaimmillaan töissä samaan aikaan 350 miestä
- Betonia tarvittiin taloon 20 miljoonaa litraa
- Tiiliä kului 250 000 kappaletta
- Talossa oli valmistuttuaan 1700 ovea ja 3000 ikkunaa
- Lattiapinta-alaa talossa on yhteensä 25 000 neliömetriä eli noin neljä jalkapallokenttää
- Talossa oli jo valmistuttuaan töissä noin 1000 virkailijaa (sama määrä kuin nykyisinkin).
Valmistuttuaan viisi vuotta kaupungintalona
Talosuunnittelu tähtäsi alusta asti siihen, että taloa voitiin käyttää kaupungintalona, jotta varsinaisen kaupungintalon saneeraus saatettiin aloittaa. Kallion virastotalo toimikin muiden toimintojensa lisäksi Helsingin kaupungintalona vuosina 1965–1970, kun kaupungintaloa peruskorjattiin Esplanadilla. Tästä syystä muun muassa talon nimi muutettiin alkuperäisestä Sosiaalivirastotalosta Kallion virastotaloksi talon rakennusvaiheessa, sillä uusi nimi koettiin aiempaa juhlavammaksi ja sopivammaksi kaupungintalolle.
Kaupungintalona toimimisen lisäksi virastotalossa tarjottiin muun muassa terveydenhoitoon, toimeentuloon, perheiden palveluihin sekä raittiuden tukemiseen liittyviä palveluja. Eli samoja palveluja, joita sosiaali- ja terveysvirasto tarjoaa tänäkin päivänä Helsingissä. Kaupunginarkistolla oli tilat Kallion virastotalossa alusta lähtien ja myös tilastotoimisto toimi talossa sen alkuaikoina. Kaupunginarkiston louhimisen osalta suunnittelussa oltiin kaukonäköisiä ja kaupungin kasvuun varauduttiin järkevästi, sillä jo yli 50 vuotta sitten louhitut makasiinit ovat tiloiltaan riittäneet näihin päiviin asti.
Kallion virastotalo tänään
Kallion virastotaloon mahtuu tänä päivänä monenlaista toimintaa. Talon torniosassa työskentelee sosiaali- ja terveysviraston johto sekä hallinto- ja tukipalvelun henkilöstöä. Alemmissa kerroksissa ja siipirakennuksissa on asiakaspalvelutiloja. Kallion virastotalossa tarjotaan helsinkiläisille muun muassa sosiaalityötä – ja ohjausta, asumisneuvontaa, asunnottomien, vammaisten, lastensuojelun sekä perhehoidon palveluja. Siipirakennuksessa toimii Kallion terveysasema sekä tietokeskuksen kaupunginarkisto. Myös Palmian Ravintola Kavi ruokkii ja palvelee vierailijoita ja henkilökuntaa.
Kallion virastotalo 50 vuotta -juhlanäyttely on avoinna 29.5.2015 saakka Kallion virastotalon ala-aulassa talon aukioloaikoina klo 8.15–16.00 osoitteessa Toinen linja 4 A. Juhlanäyttelyn ovat toteuttaneet Helsingin kaupungin tietokeskus sekä sosiaali- ja terveysvirasto. Näyttely on maksuton.
Tero Lahti on Helsingin kaupungin tietokeskuksen tiedottaja.