Artikkelissa kuvataan, mitä kouluterveyskyselyn tulokset kertovat nuorten alkoholin käytöstä Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat löydettävissä THL:n avoimessa tulospalvelussa.
Alkoholin kulutus tilastojen valossa
Alkoholia käytetään Suomessa huomattavasti enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten. Alkoholin käyttö on yleistynyt ja arkipäiväistynyt. Valtaosa suomalaisista aikuisista käyttää alkoholia. Alkoholin kokonaiskulutus oli huipussaan vuosina 2005 ja 2007, jolloin alkoholia kulutettiin 12,7 litraa per 15 vuotta täyttänyt suomalainen. Vuonna 1965 vastaava luku oli 4,3 litraa, ja vuonna 2016 10,8 litraa. Suurin osa alkoholista juodaan keskioluen muodossa, seuraavaksi suurimmat juomaryhmät ovat miedot viinit ja viinat. Valtakunnallisesti alkoholia myydään eniten Lapissa ja vähiten Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla. Uusimaa on 19 maakunnan joukosta myynnin suhteen sijalla 14. Vuonna 2000 20–64-vuotiaista miehistä raittiita oli 8 prosenttia ja naisista 15 prosenttia. Vuonna 2016 vastaavat osuudet olivat 10 prosenttia miehistä ja 16 prosenttia naisista. Raittiiden osuus on siis pysynyt suunnilleen samana, joskin viimeisen viiden vuoden aikana se on hieman kasvanut. Humalahakuisesti juovien osuus samasta ikäryhmästä on viimeisen viiden vuoden aikana miehillä laskenut 24 prosentista 21 prosenttiin, ja naisilla osuus on pysynyt 6 prosentissa (Päihdetilastollinen vuosikirja 2017, s. 20-46).
Päihteiden käyttöön vaikuttavat syyt aiemman kouluterveyskysely-aineiston perusteella
Nuorten päihteiden käyttö on ilmiö, joka puhututtaa ja huolestuttaa aikuisia. Nuoruus on aikaa, jolloin aikuisuuteen liittyviä asioita opetellaan, ja päihteiden käyttö on yksi sellainen asia. Nuorten päihteiden käyttöön vaikuttavat monet tekijät. Kouluterveyskyselyn aiemmat tulokset ovat osoittaneet, että lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien välillä on huomattavia eroja tupakoinnin, alkoholin käytön ja huumeiden kokeilujen suhteen. Otto Ruokolainen ja Netta Mäki (2015) selvittivät kouluterveyskyselyn aineistoon perustuvassa artikkelissaan niitä tekijöitä, jotka tähän eroon vaikuttavat. Nuoren päihteiden käyttöön mahdollisesti vaikuttavia taustamuuttujia olivat mm. vanhempien koulutustaso, vanhempien tupakointi ja alkoholin käyttö sekä vanhempien työttömyys. Tulosten perusteella ammattiin opiskelevilla oli suurempi riski tupakointiin ja humalajuomiseen kuin lukiolaisilla. Keskeinen tulos oli, että päihteiden käyttö ja myös siitä aiheutuvat ongelmat kasaantuvat pienelle osalle nuoria. Perhetaustalla oli vaikutusta lähinnä tupakointiin.
Ehkäisevä päihdetyö on kuntien tehtävä
Päihteiden käytöstä seuraa haittoja, ja nuoret ovat aikuisia herkempiä näille haitoille. Haitat ovat sekä fyysisiä että sosiaalisia ja niiden hoitaminen tapahtuu useimmiten kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kunnan tulee edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ehkäisevällä päihdetyöllä eri ympäristöissä ja hallinnonaloilla, jotta päihdehaitat jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Vaikka sote-uudistus vie sote-palvelut maakuntiin, tulee ehkäisevä päihdetyö edelleen olemaan kuntien vastuulla. Klaari Helsinki -palvelu huolehtii nuorten ehkäisevän päihdetyön toteutumisesta Helsingissä yhdessä nuorten ja heidän vanhempiensa sekä nuorten parissa työskentelevien verkostojen kanssa. Klaari käyttää ehkäisevässä työssä osallistavia menetelmiä, sekä kokoaa ja välittää alueellista ja asiantuntijoiden tuottamaa tietoa nuorten hyvinvoinnista ja päihdeilmiöistä.
Seuraavaksi käydään läpi uusimman kouluterveyskyselyn alkoholiaiheisia kysymyksiä ja nuorten vastauksia niihin. Vertailussa käytetään koko maan sekä kuuden Suomen suurimman kaupungin tuloksia.
Nuorten asenteet oman ikäisten nuorten alkoholin käyttöä kohtaan
Kouluterveyskyselyssä kysytään nuorten asenteista alkoholin käyttöä kohtaan kysymyksellä: ”Hyväksytkö sinä ikäisilläsi seuraavat asiat? Alkoholin juominen vähäisissä määrin ja alkoholin juominen humalaan asti.” Vastausvaihtoehdot ovat ”kyllä”, ”en” ja ”en osaa sanoa”. Juomisen vähäisissä määrin hyväksyy 8. ja 9. luokkalaisista koko maassa 55 prosenttia, vaihtelua on Espoon 59 prosentista Oulun 45 prosenttiin. Lukiolaiset ovat kaikkein sallivimpia 84 prosentilla, ja ammattiin opiskelevista 79 prosenttia hyväksyy vähäisen alkoholin juomisen. Kuudesta kaupungista Oulussa ollaan kokonaisuudessa vähiten sallivia. (Kuvio 1)
Humalajuomiseen suhtaudutaan kielteisemmin kuin vähäiseen juomiseen. Peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaisista suurin osa suhtautuu ikäistensä humalajuomiseen kielteisesti. Ammattikoululaiset ovat sallivampia kuin lukiolaiset muissa kaupungeissa paitsi Espoossa. Kaupungeista Oulussa suhtaudutaan kielteisimmin oman ikäisten humalajuomiseen. Poikien asenteet humalajuomista kohtaan näyttävät olevan hieman sallivampia kuin tyttöjen. (Kuvio 2)
Raittiit nuoret
Vaikka raittiiden aikuisten määrä ei ole merkittävästi muuttunut, on nuorten kohdalla tilanne toinen. Nuorten päihteiden käyttö, erityisesti alkoholin käyttö, on viime vuosina vähentynyt. Nuoret juovat itsensä yhä harvemmin humalaan, ja raittiiden määrä on lisääntynyt. Kouluterveyskyselyn mukaan raittiiden nuorten osuus kaikilla kouluasteilla on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Vuoden 2017 vastauksia kuvataan kuviossa 3. Raittiiden osuus oli peruskoulua käyvien vastaajien osalta 62 prosenttia (Helsingissä 64 prosenttia), lukiolaisten osalta 35 prosenttia (Helsingissä 33 prosenttia) ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien osalta 26 prosenttia (Helsingissä 28 prosenttia). Vuoden 2000/2001 kyselyssä peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista pojista raittiita oli 26 prosenttia ja tytöistä 24 prosenttia, ja lukiolaisista 14 prosenttia pojista ja 12 prosenttia tytöistä. Vuoden 2008/2009 kyselyssä ammattikoulua käyvistä raittiita oli 15 prosenttia pojista ja 14 prosenttia tytöistä (Päihdetilastollinen vuosikirja 2017, s. 48).
Viikoittain alkoholia käyttävät nuoret
Kuviosta 4 käy ilmi, että viikoittain alkoholia käyttää 5 prosenttia peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaisista, 7 prosenttia lukiolaisista ja 16 prosenttia ammattikoululaisista. Ammattiin opiskelevat juovat merkittävästi enemmän kuin lukiolaiset sekä koko maan, että yksittäisten kuntien tasolla. Helsinkiläiset lukiolaiset juovat merkittävästi enemmän kuin muiden kaupunkien lukiolaiset.
Viikoittainen juominen on vähentynyt kaikilla koulutusasteilla merkittävästi vuoden 2008/2009 tuloksiin verrattuna. (Kuvio 5)
Humalajuomisen yleisyys
Kouluterveyskyselyssä kysytään ”kuinka usein käytät alkoholia tosi humalaan asti?”, ja vastausvaihtoehdot ovat ”kerran viikossa tai useammin”, ”noin 1-2 kertaa kuussa”, ”harvemmin” ja ”en koskaan”. Tulokset esitetään kuviossa 6. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 10 prosenttia on humalassa vähintään kerran kuukaudessa, kuuden suurimman kaupungin välillä vaihteluväli on 8-10 prosenttia. Lukiolaisten ja ammattikoululaisten kohdalla tilanne vaihtelee kaupungeittain enemmän. Lukiolaisista koko maan tasolla 18 prosenttia on humalassa vähintään kerran kuussa, mutta pääkaupunkiseudulla osuus vaihtelee Espoon 22 prosentista Helsingin ja Vantaan 24 prosenttiin, kun Turussa, Tampereella ja Oulussa osuudet ovat 15 ja 16 prosenttia. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista koko maan tasolla vähintään kerran kuussa humalassa on 28 prosenttia. Espoossa ja Oulussa osuudet ovat koko maata selvästi alemmalla tasolla.
Humalajuominen on koko maan tasolla selvästi vähentynyt kaikilla koulutusasteilla viime vuosina, kuten alla oleva kuvio osoittaa. Eniten on vähentynyt ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien juominen. (Kuvio 7)
Miltä nuorten juominen näyttää ammattilaisen silmin?
Klaari-koordinaattori Marinoora Alanteen mukaan kouluterveyskyselyn tulokset vastaavat hyvin sitä kuvaa, mikä tilanteesta nuorten kanssa tehtävässä ehkäisevässä päihdetyössä syntyy. Raittiiden nuorten osuuden kasvaminen on näkynyt Klaari-työssä jo pidemmän aikaa, samoin kuin humalahakuisen juomisen vähentyminen. Sosiaalinen kontrolli on nuorten keskuudessa melko vahvaa. Yhtenä selkeänä trendinä ovat terveet elämäntavat, mikä tarkoittaa sitä, että nuoret urheilevat, syövät terveellisesti ja laittavat someen tätä tukevia kuvia. Nuoret harrastavat ja tekevät paljon enemmän yhdessä sellaisia asioita, joihin alkoholin käyttö ei kuulu.
Nuorista yli 90 prosenttia on kouluterveyskyselyn mukaan sitä mieltä, että välit vanhempiin ovat hyvät, ja että heidän kanssaan voi puhua asioista. Vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsistaan, ja tietävät mitä näille kuuluu ja mitä he tekevät. Tämä näkyy myös ehkäisevässä päihdetyössä, ja tällä on todennäköisesti vaikutusta nuorten päihteiden käyttöön.
Alanteen mukaan yli parikymppiset nuoret käyttävät kuitenkin melko paljon päihteitä, ja on mielenkiintoista nähdä, jatkuuko nykyinen trendi myös silloin, kun nykyiset kyselyyn vastaajat ovat vanhempia. Myös päihteiden käytön kasaantuminen pienelle joukolle näkyy nuorten kanssa työskennellessä. Alanne toteaa lisäksi, että kannabiksen kasvava suosio nuorten keskuudessa on ehkäisevän päihdetyön kannalta huolestuttavaa.
Yhteenveto
Kouluterveyskyselyn perusteella nuorten alkoholinkäytön myönteinen kehitys on jatkunut. Alkoholia käytetään yhä vähemmän, ja raittiiden nuorten osuus on kasvanut. Alkoholin käyttöön suhtaudutaan kyllä hyväksyvästi, mutta humalahakuista juomista ei hyväksytä yhtä suurissa määrin kuin kohtuukäyttöä. Ammatillisissa oppilaitoksessa ja lukiossa opiskelevien väliset erot ovat edelleen selkeitä. Ammattiin opiskelevat käyttävät enemmän alkoholia ja raittiiden osuus on pienempi kuin lukiossa opiskelevilla. Pääkaupunkiseudulla erot eivät ole yhtä suuria kuin koko maan tasolla.
Lähteet:
Päihdetilastollinen vuosikirja (2017): Alkoholi ja huumeet. THL, 2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-972-9
Ruokolainen O. ja Mäki N. (2015): Koulutuksellinen asema ja päihteiden käyttö nuorilla: erot ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa opiskelevilla. Julkaisussa: Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. 2015; Vuosikerta 52, Nro 1. Sivut 47–59.
Klaari Helsinki. http://klaari.munstadi.fi
Kirjoittaja Auri Lyly-Falk toimii projektitutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus- ja -tilastot -yksikössä.