Hyppää pääsisältöön

Joulukuu kruunasi kaikkien aikojen toiseksi vilkkaimman matkailuvuoden

Tässä kirjoitussarjassa erikoistutkija Pekka Mustonen analysoi kuukausittain Helsinkiin kohdistuvaa matkailua. Vuorossa ovat tällä kertaa vuoden 2018 joulukuun matkailutiedot. Samalla vilkaistaan lyhyesti menneeseen vuoteen. Lyhyet raportit pureutuvat ilmiöihin ja muutoksiin tilastolukujen takana, ja niissä pohditaan kunkin ajanjakson erityispiirteitä sekä sivutaan keskeisimpien kilpailijakaupunkien tilannetta. Kirjoittaja ottaa mielellään vastaan palautetta ja toiveita aihepiireistä (pekka.mustonen@hel.fi).
Kuuluu sarjaan:

Nyt ovat sitten matkailijoiden yöpymiset Helsingissä joulukuunkin osalta tiedossa ja samalla ennakkotiedot valmiit koko vuodelta 2018. Nämähän eivät ole vielä virallisia tilastoja, koska pieniä muutoksia voi lukuihin vielä parin kuukauden aikana tulla. Melko tarkasti nyt silti tiedämme, miten viime vuosi eteni. Kilpailijakaupunkien yöpymiset eivät ole vielä joulukuulta tiedossa, joten niihin palataan myöhemmin.

Parissa aiemmassa raportissa ennustin tulevaa, koska vuoden lopussa kokonaisuus alkoi monia tahoja kiinnostaa. Koko ajan on ollut tiedossa, että vuoden 2017 ennätyslukujen ylittäminen on tiukassa. Lopulta vuosi päättyi Helsingissä ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten selvään nousuun, mitä toki varjosti kotimaisten yöpymisten lasku. Aivan ennusteiden mukaan kokonaisyöpymiset ylsivät melkein viime vuoden tasolle. Kaikkien yöpymisten määrä jäi vuodesta 2017 vain prosentin osia. Kotimaiset yöpymiset hiipuivat kolme prosenttia ja ulkomaiset taas lisääntyivät kaksi prosenttia. Eniten lisääntyivät ulkomaisten matkailijoiden vapaa-ajanmatkat, mikä on melkoinen saavutus, kun vertailukohtana on vuosi 2017, jolloin yöpymiset kaikissa kategorioissa lisääntyivät hurjasti. Vuonna 2017 saavutettu taso on siis pystytty pitämään, ja kotimaisten yöpymisten ja toisaalta kärkimaiden kehitys – Venäjä etunenässä – kertoo jatkossa sen, kääntyvätkö yöpymiset uuteen nousuun.

Mutta palataan kuitenkin joulukuuhun ja säästetään koko vuoden tarkemmat pohtimiset vuosiraporttiin. Sen aika on sitten lähempänä kesää, kunhan viralliset tiedot varmistuvat. Toivon vuosiraporttia ajatellen toiveita jo mahdollisimman varhain. Vuotta 2017 koskeva raportti löytyy täältä (pdf), ja ajatukseni on toteuttaa myös tuleva vuosiraportti kutakuinkin samalla kaavalla. Mielelläni kuitenkin käsittelisin uusiakin teemoja ja ottaisin mukaan uusia näkökulmia. Edellisen raportin jälkeen sain palautetta esimerkiksi meriliikennetilastojen käsittelyn puuttumisesta. Syy siihen, miksi en meriliikennetilastoja tarkemmin käsitellyt, saati analysoinut, oli kattavien ja tarpeeksi tarkkojen tilasto- ja tutkimustietojen puuttuminen. Tilanne on edelleen sama, mutta perustilastot toki tulen raportissa esittämään.

Venäläiset matkailijat joulukuussa ylivoimaisella ykköstilalla

Joulukuu oli Helsingissä ennätyksellisen vilkas. Ulkomaisten yöpymisten peräti yhdeksän prosentin kasvu veti koko kuukauden prosentin verran plussalle siitä huolimatta, että kotimaisten matkailijoiden yöpymiset selvästi hiipuivat. Hiipumisen taustalla kuitenkin lienee se, että vertailukohtana on vuoden 2017 joulukuu, jolloin kotimaista matkailua ehkä vilkastuttivat Suomi 100 -vuoteen liittyvät tapahtumat.

Maakohtaisessa tarkastelussa kärkikymmenikkö pysyi lähes muuttumattomana. Vuoden 2018 joulukuussa Ranska pääsi tähän ryhmään mukaan ja aiemmin mukana ollut Italia putosi listalta. Venäläiset matkailijat ovat olleet koko vuosikymmenen ajan Helsingin yöpymisten kärjessä kunkin vuoden joulukuussa, joskin taloudellinen tilanne päästi Ruotsin vuonna 2015 melkein tasoihin. Nyt on taas palattu tuttuun järjestykseen, ja Venäjä oli ylivoimainen ykkönen.

Kasvuakin kertyi yhdeksän prosenttia. Siltikin matkaa vuosikymmenen alun vuosiin on tuhansia yöpymisiä. Britannia, Saksa, Yhdysvallat ja Ruotsi tulivat seuraavina. Viime vuonna viidentenä ollut Kiina putosi kuudenneksi.

Kärkikymmenikköä tarkasteltaessa huomionarvoista on se, että Ruotsia ja Singaporea lukuun ottamatta yöpymiset kaikista muista maista lisääntyivät – myös siis Kiinasta ja Japanista tulevien yöpymiset. Näitä kahta maatahan olemme koko vuoden tarkkailleet. Sekä Kiina että Japani etenivät ison osan viime vuodesta vuotta 2017 alhaisemmissa lukemissa, mutta suunta kääntyi loppuvuodesta. Taitoluistelun GP-kilpailut toivat Helsinkiin marraskuussa tuhatmäärin japanilaisia ja kasvu jatkui myös joulukuussa. Nyt sitten seuraamme, kuinka pitkään tämä käänne säilyy. Kiinalaisten kohdalla on oltu ennätyslukemissa syyskuusta asti. Jos laskemme mukaan Hongkongin, suunta plussalle alkoi marraskuussa. Kuten aiemmin on tullut todettua, eri maiden tilastoissa on erilaisia käytäntöjä siinä, lisätäänkö Hongkong Kiinan lukuihin vai ei. Maavertailuissa olen pitänyt Hongkongin erillään, koska Kiinan sijoitukseen – jos sillä nyt on merkitystä – tällä ei ole juuri ollut vaikutusta. Kasvuprosentteihin tämä toki vaikuttaa.

Kärkiviisikon maista Britannia, Saksa ja Yhdysvallat kasvoivat joulukuussa hurjilla prosenteilla. Kasvuprosentit lähestyivät kahtakymmentä. Vaikka Venäjä oli ylivoimainen ykkönen yöpymisissä – osuus kaikista ulkomaalaisista yöpymisistä osuus oli 12 prosenttia – sen takana on suhteellisen tasaista. Yöpymisiä Britanniasta ja Saksasta oli miltei saman verran ja niin ikään Yhdysvallat, Ruotsi ja Kiina tulivat hyvin tasaisena nippuna perässä, eikä Japanikaan jäänyt näistä kovin paljon. 

Kestävyysmittarin lisäksi aletaan tarkastella kausivaihteluita

Kärkimaiden osuutta kaikista ulkomaisten matkailijoiden yöpymisistä Helsingissä on näissä raporteissa tarkasteltu kestävyysmittarina. Tavoitteena on, että nämä osuusprosentit eivät nousisi liian korkealle. Pyrkimys on siis pitää lähtömaajakauma mahdollisimman tasaisena, ettei jonkin maan tai alueen romahtaminen vaikuttaisi liikaa matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiin. Joulukuun osalta kestävyysmittarin arvot olivat top 5 -maiden osalta 38,2 prosenttia ja top 10 -maiden osalta 58,6 prosenttia. Molemmat ovat selvästi asettamiemme raja-arvojen 40 ja 60 prosenttia alapuolella.

Tulevassa vuosiraportissa tullaan esittelemään tarkemmin uusi matkailun kausiluonteisuutta kuvaava mittari. Kausiluonteisuushan on usein negatiivisena koettu asia, joka koskee lähes kaikkia matkakohteita. Tämä mittari kuvaa kuukausien suhdetta toisiinsa siten että vertailukohtana on vuoden alhaisin kuukausi, joka saa indeksiluvun 100. Indeksiluku 200 tarkoittaa siis kaksinkertaista määrää – tässä tapauksessa yöpymisiä. Kun tarkastellaan Helsinkiä, suurin indeksiluku löytyy ulkomaisten yöpymisten osalta elokuulta (211) ja kotimaisten yöpymisten osalta heinäkuulta (145). Toisin sanoen ulkomaisten yöpymisten kohdalla hiljaisemman ja vilkkaimman kuukauden ero oli noin kaksinkertainen. Kotimaisten yöpymisten kohdalla yöpymiset jakautuvat eri kuukausille tasaisemmin. Ero tammikuun ja heinäkuun välillä on puolitoistakertainen ja itse asiassa marraskuu nousee lähes tasoihin heinäkuun kanssa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Lapissa, missä matkailu on hyvin kausiluonteista, ero hiljaisimman kuukauden (toukokuu) ja vilkkaimman kuukauden (joulukuu) välillä oli peräti 23-kertainen.