Tässä artikkelissa arvioidaan, miten Helsingin seudun ja Helsingin asema tulee kehittymään suhteessa muuhun maahan Tilastokeskuksen uuden ennusteen valossa. Vaikka kaupungin ja Tilastokeskuksen ennusteet on tehty eri lähtökohdista eivätkä niiden oletukset ja perusteet ole aivan samat, voidaan kuitenkin päätellä miten Helsingin ja Helsingin seudun väestö eri ikäryhmissä tulee kehittymään verrattuna muuhun Suomeen. Samoin ulkomaisen muuttoliikkeen merkityksestä seudulle ja muulle Suomelle voidaan esittää päätelmiä. Luonnollisesti Helsingin seudun ulkopuolinen Suomi koostuu hyvin erilaisista alueista, suurista ja keskisuurista kaupungeista sekä maaseudusta, joiden kehitys kulkee eri suuntiin, mutta tässä artikkelissa vertailu tehdään keskimääräiseen muuhun Suomeen.
Suomen väestönkasvu on vaihdellut viime vuosikymmeninä 10 000 ja 30 000 välillä. Korkeimmillaan kasvu on ollut 1980- ja 1990-lukujen alussa sekä vuosien 2005–2015 nopeasti kasvaneen ulkomaisen muuttoliikkeen aikana. Viime vuoden kasvu, 9 833, on ollut yhtä pieni vain kerran vuoden 1970 jälkeen.
Helsingin seudun kasvu on ollut nopeaa viimeiset 10 vuotta ja oli suurimmillaan vuonna 2016, lähes 19 000. Helsingin kaupunki on samoin kasvanut 2000-luvun alun ”Nurmijärvi-ilmiön” jälkeen nopeasti, keskimäärin 8 000 asukkaalla vuodessa ajanjaksolla 2012–2017. Helsingin seudun ulkopuolisen Suomen yhteenlaskettu kasvu sitä vastoin on kääntynyt miinusmerkkiseksi jo vuonna 2015.
Koko maan väestönkasvun ennustetaan jatkuvan vuoteen 2035 saakka, mutta Helsingin seudulla ja Helsingin kaupungissa kasvun ennakoidaan jatkuvan ennustekauden loppuun 2050 asti, jonkin verran nykyistä tahtia hitaammin. Muussa Suomessa väestö vähenee koko ennustejakson ajan, vuosina 2018–2050 yhteensä 400 000, mikäli koko maan ja Helsingin seudun ennuste toteutuu.
Kuvio 1. Väkiluvun muutos Suomessa ja Helsingin seudulla 1980-2017 sekä ennuste vuoteen 2050 Tilastokeskuksen ja Helsingin kaupunginkanslian ennusteiden mukaan.
Syntyneet ja hedelmällisyyden kehitys
Luonnollinen väestönkasvu kääntyi negatiiviseksi vuonna 2016 syntyvyyden nopean alenemisen vuoksi. Vuosina 1990–2017 maahan syntyi 260 000 lasta enemmän kuin oli kuolleita. Nyt ennustetaan, että vastaavan pituisena ajanjaksona vuoteen 2045 mennessä kuolleita on jo 360 000 enemmän kuin syntyneitä.
Syntyneiden määrä väheni Suomessa vuoden 2010 huippuvuodesta 10 700:lla eli 17 % verrattuna vuoteen 2017. Helsingissä syntyneiden määrä väheni vain 143 (-2 %) ja Helsingin seudulla vähennys oli 1 660 eli 10 %. Helsingin seudun ulkopuolisessa Suomessa syntyneiden määrä aleni tänä aikana 9 000:lla eli 20 %. Siten Suomessa 2010-luvulla tapahtuneesta syntyneiden määrän vähenemisestä 85 % tapahtui Helsingin seudun ulkopuolisessa Suomessa.
Tilastokeskuksen koko maan ennusteessa on oletettu, että hedelmällisyys pysyy vakiona tulevaisuudessa. Kokonaishedelmällisyysluku 1,45 on lähes sama kuin arvio kuluvan vuoden tasosta. Helsingin kaupungin ennusteessa hedelmällisyysluvut on laskettu vuosilta 2015–2017, ja koko ennustejaksolla on käytetty näiden vuosien keskiarvoa. Tätä menetelmää Tilastokeskus on käyttänyt aikaisemmissa ennusteissaan. Tilastokeskuksen väestöennusteen laatuselosteessa syntyvyyden ja kuolleisuuden oletuksista kerrotaan:
Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat pitkän aikavälin ennusteita. Siksi ne eivät aina anna luotettavaa kuvaa esim. lähivuosina syntyvien tai kuolevien määrästä. Syntyvyys on 1970-luvulta lähtien aaltoillut ylös ja alas siten, että kokonaishedelmällisyysluku on vaihdellut 1,49:n (2017) ja 1,87:n (2010) välillä. Väestöennusteissa hedelmällisyys on pidetty vakiona jollakin keskimääräis- tai lähtötasolla, koska kehityksen käännepisteiden arvaaminen olisi mahdotonta. Samoin kuolevuus on alentunut toisinaan nopeasti ja toisinaan hitaasti. Ennusteissa kuolevuuden muutoskertoimet on laskettu noin 20-vuotisperiodeilta, jotta niihin sisältyisi sekä nopean että vähäisemmän alenemisen kausia.
Kaupungin ennusteessa Helsingin seudun hedelmällisyysoletus on hieman alempi kuin koko maan ennusteessa, 1,43, ja Helsingin kaupungissa kokonaishedelmällisyysluvun oletus on 1,25. Kuolleisuuden alenemisoletus Helsingin seudulla on sama kuin Tilastokeskuksen vuonna 2015 laatimassa ennusteessa.
Kuvio 2. Syntyneiden määrän kehitys koko maassa ja Helsingin seudulla 1980–2017 sekä Tilastokeskuksen ja Helsingin kaupungin vuonna 2018 laaditut ennusteet vuosille 2018–2050.
Kuvio 3. Hedelmällisyyden kehitys Suomessa ja Helsingin seudulla 1985–2017 sekä Tilastokeskuksen ja Helsingin kaupungin ennusteissa käytetyt oletukset.
Maahanmuutto
Suomen saama nettomaahanmuutto oli vuosina 1990–2017 yhteensä 270 000. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vastaavana ajanjaksona vuosina 2018–2045 nettomaahanmuutto on tätä suurempi: 420 000.
Koska maahanmuutto ei kuitenkaan korvaa luonnollisen väestönkasvun hiipumista, Suomen väestön väheneminen alkaa vuonna 2035. Kuvio 4 kuvaa koko maan tulevaa kehitystä. Jotta väkiluvun kasvu ei loppuisi, vuotuisen nettomaahanmuuton tulisi nousta 15 000:sta 23 000:een vuodesta 2035 vuoteen 2050. Kuvioon on lisätty myös sen nettomaahanmuuton määrä, joka säilyttäisi nykyisen suuruisen väestönkasvun vuoteen 2050. Maahanmuuton pitäisi kasvaa heti 20 000:een ja jatkaa kasvua aina 38 000:een vuoteen 2050 mennessä.
Kuvio 4. Suomen nettomaahanmuutto, luonnollinen väestönkasvu ja väestönmuutos 2018–2017 sekä Tilastokeskuksen ennuste vuoteen 2050
Kaupungin laatimassa ennusteessa Helsingin seudulle ennakoidaan kuitenkin selvää kasvua vuoteen 2050 saakka, joten Helsingin seudun osuus koko maan väestöstä tulisi olemaan jo kolmannes koko maan väestöstä 2040-luvun alkupuolella.
Kuvio 5. Helsingin ja Helsingin seudun osuus koko maan väestöstä 1980–2017 sekä Helsingin kaupungin laatima ennuste vuoteen 2050
Työikäisen väestön kehitys
Tilastokeskus ennustaa, että työikäisen väestön määrä koko maassa vähenee nykyisestä 184 000 hengellä eli 6 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Helsingin kaupunki ennustaa, että koko Helsingin seudulla työikäisten kasvu on yli 200 000 ja Helsingissä puolet siitä, lähes 100 000.
Työikäisten (18–64-vuotiaiden) määrä kehittyy ennusteiden valossa siten täysin eri suuntiin Helsingin seudulla ja muussa Suomessa keskimäärin. Muun Suomen työikäinen väestö vähenee ikärakenteen ja Helsingin seudulle suuntautuvan muuttoliikkeen vuoksi. Mikäli kaupunginkansliassa laadittu Helsingin seudun ennuste toteutuu, Helsingin seudun työikäisen väestön osuus koko maan työikäisistä kasvaa nykyisestä 29 prosentista jo 37 prosenttiin vuonna 2050. Helsingin osuus kasvaisi nykyisestä 13 prosentista 17 prosenttiin.
Kuviossa 6 on kuvattu kehitystä myös Tilastokeskuksen edellisen, vuonna 2015 laaditun kunnittaisen ennusteen mukaisena. Siinä arvioitiin Helsingin seudun työikäisen väestön kehittyvän Helsingin kaupungin vuonna 2018 laatimaa ennustetta jonkin verran hitaammin, ja väkiluku alkaisi jälleen kasvaa muussa Suomessa 2034 jälkeen, koska Tilastokeskus ennusti Suomen työikäisen väestön kääntyvän silloin kasvuun. Uudessa ennusteessaan Tilastokeskus kuitenkin ennakoi koko Suomen työikäisten määrän 85 000 edellistä ennustetta matalammaksi vuonna 2040, ja siten muussa Suomessa tämän ikäluokan kehityskin jatkaisi laskuaan, mikäli sekä Tilastokeskuksen että Helsingin kaupungin ennusteet toteutuisivat.
Kuvio 6. Työikäisten (18–64-vuotiaiden) määrä Helsingin seudulla ja muussa Suomessa 1980–2017 sekä ennuste vuoteen 2050, Helsingin kaupungin vuonna 2018 ja Tilastokeskuksen vuosina 2015 ja 2018 laatimien ennusteiden mukaan.
Helsingin seudun työikäisten määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä 212 000:lla ja vastaavasti muussa Suomessa työikäiset vähenisivät lähes 400 000. Helsingissä työikäisten osuus väestöstä säilyisi lähes nykytasolla eli 64 prosentissa, ja koko Helsingin seudulla osuus olisi 60 prosenttia vuonna 2050. Sen sijaan koko maassa työikäisten määrä on jo nyt vain 59 prosenttia, ja osuuden ennustetaan vajoavan 56 prosenttiin.
Kuvio 7. Helsingin, Helsingin seudun ja koko maan ikärakenne 2017 sekä ennuste 2050
Helsingin seudulla työikäisen väestön kasvu perustuu pitkälti ulkomailta tuleviin muuttoihin. 2000-luvulla Suomen saamasta nettomaahanmuutosta 45 % on tullut suoraan Helsingin seudulle. Kun verrataan Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteita vuosina 2018–2030, Helsingin seudun saama osuus Suomen nettomaahanmuutosta pienenee, mutta on edelleen yli 40 % tällä jaksolla. Lähes puolet seudun saamasta nettomuutosta tulee Helsingin kaupunkiin.
Ennusteiden muuttoliikeoletukset
Kuvio 8. Suomen ja Helsingin seudun nettomaahanmuutto 2000–2017 sekä ennuste vuoteen 2030
Helsingin seudun saamasta 2010-luvun kokonaisnettomuutosta 86 % on ollut vieraskielisiä. Kotimaankielisten osuus on hieman kasvanut viime vuosina ja oli 27 % vuonna 2017. Huomattavaa on, että siitä nettomuutosta, jonka Helsingin seutu on saanut muusta Suomesta 2010-luvulla, on ollut puolet vieraskielisiä. Vaikka tästäkin muuttovoitosta kotimaankielisten osuus on kasvanut, se oli edelleen vain 55 % vuosina 2015–2017.
Helsingin kaupungin saamasta muuttovoitosta kaksi kolmasosaa oli vieraskielistä vuosina 2010–2017, ja kotimaisesta nettomuutosta 20 % oli vieraskielisiä. Tämä johtuu paljolti siitä, että kolmasosa Helsingin keskimäärin 1 500 hengen vuotuisesta muuttotappiosta seudun muihin kuntiin oli vieraskielisiä. Seudun vieraskielisten määrä kasvaa siis valtaosin Helsingin kautta tulevasta muutosta.
Kuvio 9. Helsingin ja Helsingin seudun kotimainen ja ulkomainen nettomuutto äidinkielen mukaan 2000–2017
Helsingin seutu on saanut ulkomaan kansalaisista muuttovoittoa ulkomailta kymmenen viime vuoden ajan keskimäärin 7 000 asukasta vuodessa. Helsingin kaupungin laatimassa ennusteessa seudun muuttovoiton oletetaan pysyvän lähes nykytasolla. Vaikka merkittävä Virosta saatu muuttovoitto seudulle on vuoden 2013 jälkeen kutistunut jo lähes olemattomiin, ja turvapaikanhakijoiden määrä on palannut vuotta 2015 edeltävälle tasolle, erityisesti Aasiasta tulevien määrä kasvaa jatkuvasti. Ennusteessa oletetaan myös työperäisten muuttojen kasvavan Suomen työikäisen väestön vähentyessä.
Kotimaasta saatu muuttovoitto on kasvanut hyvin nopeasti tällä vuosikymmenellä. Vuosina 2016–2017 sitä kasvattivat vuonna 2015 maahan tulleiden ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden muutot muusta Suomesta Helsingin seudulle. Ennusteessa kuitenkin oletetaan, että muusta Suomesta saatu muuttovoitto pienenee muuttoalttiimpien nuorten aikuisten ikäluokkien pienentyessä.
Helsingin kaupunginkanslian väestöennusteen tarkemmat perusteet ja arviot Helsingin ja Helsingin seudun väestökehityksen vaihtoehdoista on luettavissa Seppo Laakson julkaisusta ”Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys, toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen 2050”, joka laadittiin Helsingin yleiskaavatyön pohjaksi (Laakso 2012).
Kuvio 10. Helsingin seudun nettomuutto suunnan mukaan 2000–2017 sekä kaupungin ennuste
Lasten määrän kehitys
Lasten määrä on vähentynyt Suomessa jatkuvasti vuodesta 1994 lähtien. Syntyvyyden alenemisen vuoksi lasten määrän ennustetaan vähenevän erityisen nopeasti 2020–2030-lukujen vaihteessa. Helsingissä lasten määrä on kasvanut nopeasti 2010-luvulla ja kasvun ennustetaan jatkuvan 2030-luvulle saakka. Myös muulla Helsingin seudulla kasvun ennakoidaan jatkuvan. Sen sijaan muussa Suomessa 0–17-vuotiaiden määrän ennustetaan olevan 100 000 nykyistä pienempi jo 10 vuoden kuluttua. Tämä vähennys on yhtä paljon kuin Helsingissä on nyt alle 18-vuotiaita, mikäli molemmat ennusteet toteutuvat.
Kuvio 11. Alle 18-vuotiaiden määrä Suomessa ja Helsingin seudulla 1980–2017 sekä ennuste 2050
Kuvio 12. Alle 18-vuotiaiden määrän kehitys Suomessa ja Helsingin seudulla 2010–2017 sekä ennuste 2050. Indeksi, vuosi 2010=100.
Vaikka hedelmällisyysoletus on Helsingin seudun ennusteessa hieman alempi kuin Tilastokeskuksen koko maan ennusteessa, Helsingin seudulla asuvien lasten osuus koko maan lapsista kasvaa nopeasti, samoin Helsingissä. Tämä johtuu muuttoliikkeestä ja seudun nuoremmasta ikärakenteesta, joten hedelmällisessä iässä olevaa väestöä tulee seudulle jatkuvasti lisää.
Seudun varhaiskasvatusikäisten osuuden ennustetaan kasvavan nykyisestä 29 prosentista 35 prosenttiin koko maan lapsista jo vajassa 10 vuodessa. Lähes yhtä nopeaa on 7–17-vuotiaiden osuuden kasvu: 2030-luvun alussa kolmasosa maan ikäluokasta asuisi Helsingin seudulla.
Kuvio 13. Helsingissä ja Helsingin seudulla asuvien alle 18-vuotiaiden lasten osuus koko maan lapsista 1980–2017 sekä ennuste vuoteen 2050.
Ikääntyvän väestön kehitys
Eläkeikäisen väestön kasvu on kiihtynyt Suomessa 2010-luvun alusta asti, kun toisen maailmansodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat alkoivat täyttää 65 vuotta.
Kuvio 14. Eläkeikäisen väestön määrä Suomessa ja Helsingin seudulla 1980–2017 sekä ennuste vuoteen 2050
Vaikka Helsingin seudun ikärakenne on nuori, suuri väestönkasvu näkyy eläkeikäisenkin väestön selvästi muuta maata nopeampana suhteellisena kasvuna. Kun koko maassa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa reilun kolmanneksen vuodesta 2017 vuoteen 2050, Helsingin seudulla kasvu on 80 % ja Helsingissäkin 60 %. Silloin muussa Suomessa eläkeikäisten kasvu on vain 23 % nykytilanteesta vuoteen 2050.
Kuvio 15. Yli 65-vuotiaiden määrän kehitys Suomessa ja Helsingin seudulla 2010–2017 sekä ennuste 2050. Indeksi, vuosi 2010=100.
Helsingin seudulla on kuitenkin muuta maata paremmat mahdollisuudet hoitaa vanhukset. Huoltosuhde on edullisempi alueelle tulevan muuttoliikkeen ja nuorena pysyvän ikärakenteen takia.
Etenkin vanhushuoltosuhde on 2010-luvun alusta heikentynyt koko Suomessa nopeasti, ja Helsingin seudun ulkopuolisessa Suomessa se kasvaa nykyisestä 40 prosentista 60 prosenttiin 2050 mennessä. Sen sijaan Helsingin kaupungissa vanhushuoltosuhteen ennustetaan kasvavan varsin vähän, ja koko seudullakin vain jonkin verran Helsinkiä enemmän.
Huoltosuhteena vertailussa on käytetty alle 18- ja yli 65-vuotiaiden suhdetta 18–64-vuotiaisiin ja vanhushuoltosuhteena yli 65-vuotiaiden suhdetta 18–64-vuotiaisiin.
Kuvio 16. Huoltosuhde ja vanhushuoltosuhde Suomessa ja Helsingin seudulla 1980–2017 sekä ennuste vuoteen 2050.
Koska Helsingin seudun väestönkasvusta niin merkittävä osa saadaan ulkomailta tulevasta muuttoliikkeestä, merkittävä kysymys on se, kuinka hyvin muuttaneet työllistyvät eli kuinka hyvin väestöllinen huoltosuhde heijastuu taloudellisen huoltosuhteeseen.
Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä
Suomen saamasta nettomaahanmuutosta 40 % ennustetaan tulevan suoraan Helsingin seudulle ja puolet siitä Helsinkiin. Lisäksi Helsingin seudun muusta Suomesta saamasta muuttovoitosta puolet oli ulkomaalaistaustaisia vuosina 2010–2017 ja näyttää siltä, että tämän suuntainen kehitys jatkuu. Siten Helsingin seudun kokonaismuuttovoitosta jopa 85 % on tällä vuosikymmenellä ollut ulkomaalaistaustaisia.
Helsingin kaupunginkansliassa laaditussa ennusteessa kuitenkin oletetaan, että muusta Suomesta Helsingin seudulle tuleva muutto vähenee, koska muun Suomen muuttoalttiimmat ikäluokat ovat nopeasti pienenemässä erityisesti 2030-luvulla.
Uusien ennusteiden valossa näyttää siltä, että työikäinen väestö vähenee aikaisempia arvioita nopeammin metropolialueen ulkopuolella. Tilastokeskuksen uusi koko maan ennuste työikäisten osalta vuodelle 2040 on 85 000 henkeä edellistä ennustetta matalampi, ja tämä vähennys näyttää kohdistuvan kokonaan Helsingin seudun ulkopuoliseen Suomeen.
Lasten määrä vähenee muussa Suomessa nopeasti, mutta Helsingin seudulla ja erityisesti Helsingissä kasvu on edelleen nopeaa. Vaikka syntyvyys voi edelleen alentua ennustettua enemmän, muuttoliike ja nuoriin aikuisiin painottuva ikärakenne lisää lasten määrää.
Eläkeikäisten määrä kasvaa nopeasti Suomessa. Koska Helsingin ja Helsingin seudun väestönkasvu on ollut ja on jatkossakin nopeaa, eläkeikäisten suhteellinen kasvu on täällä selvästi nopeampaa kuin muussa Suomessa. Kun muuttoliike tuo Helsingin seudulle nuorta väestöä, vanhushuoltosuhde heikkenee Helsingissä ja Helsingin seudulla kuitenkin huomattavasti hitaammin kuin muussa Suomessa.
Se, kuinka hyvin maahan ulkomailta tuleva väestö korvaa Suomen nopeasti vähenevää työvoimaa, riippuu suuresti siitä, millaiset resurssit Helsingin seudulla ja erityisesti pääkaupunkiseudun kaupungeilla on kotouttaa ja kouluttaa maahan tulevaa väestöä.
Pekka Vuori toimii järjestelmäpäällikkönä Helsingin kaupunginkansliassa.
Lähteet:
Helsingin kaupunki (2018a). Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2018–2050 ja ennuste alueittain 2018–2030. Tilastoja 2018:18, Helsingin kaupunginkanslia.
Helsingin kaupunki (2018b). Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2017/2018 ja väestönmuutokset vuonna 2017. Tilastoja 2018:20, Helsingin kaupunginkanslia.
Laakso, Seppo (2012): Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys. Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen 2050. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:3.
Tilastokeskus (2018). Väestöennuste 2018–2070.
Artikkelin lähteinä on käytetty myös Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus- ja tilastot -yksikön Tilastokeskuksesta hankkimia väestötilastoaineistoja, joita julkaistaan Helsingin seudun aluesarjat -tilastotietokannassa, sekä Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan väestötilastoja.