Linkki interaktiiviseen karttaan
Turvallisuuskyselyssä kysyttiin yhtenä turvallisuuden tunteeseen liittyvistä kysymyksistä ”Onko asuinalueellasi turvattomuutta herättäviä paikkoja”? Vastausvaihtoehdon ”ei” valitsi 2425 vastaajaa (n. 60 %), kun taas ”kyllä” vastasi 1541 vastaajaa (n. 38 %). Jälkimmäisen vaihtoehdon valinneita pyydettiin vielä määrittämään, mitkä paikat herättävät turvattomuutta asuinalueella. Määrittelyjä saatiin 1484 vastaajalta.
Kysymykseen omalla alueella turvattomuutta herättävien paikkojen olemassaolosta ”kyllä” vastanneiden osuus vaihteli Helsingin eri alueilla 14 ja 66 prosentin välillä. Vähiten turvattomia paikkoja asuinalueeltaan määrittivät Länsi-Pakilan, Östersundomin ja Lauttasaaren asukkaat. Eniten turvattomuutta herättäviä paikkoja taas nimesivät Kaarelan, Alppiharjun, Malmin, Kallion ja Vallilan asukkaat. Tämä tarkastelu osoittaa, että asuinalueella koetun turvattomuuden ja turvattomuutta herättävien paikkojen välillä on nähtävissä vahva yhteys. (Ks. kuvio 2 artikkelissa Turvattomuuskokemuksissa paljon vaihtelua asuinalueiden välillä.)
Määritelmät turvattomuutta herättävistä paikoista luokiteltiin sen mukaan, mitä paikkoja vastauksissa mainittiin. Yhdessä vastauksessa voitiin mainita useampia paikkoja. Turvattomuutta herättävät paikat luokiteltiin 13 eri luokkaan seuraavasti: juna-asema, metroasema, puistot ja lenkkipolut, metsät ja metsäpolut, baarit ja niiden ympäristö, erityisryhmien asuntolat/keskukset, pimeät tai syrjäiset paikat, kauppa- ja ostoskeskukset, liikenne, kävelytiet, alikulut, torit ja aukiot sekä muut. On hyvä huomioida, että vastauksissa mainintojen merkitykset olivat monilta osin päällekkäisiä. Esimerkiksi kävelytie-maininnat liittyivät usein valaisemattomuuteen tai syrjäiseen sijaintiin. Samoin alueen ominaispiirteet vaikuttivat vahvasti vastauksiin. Esimerkiksi niillä alueilla, joilla ei ole metroasemaa, ei metroasemista tehty myöskään mainintoja.
Alla olevasta kartasta voidaan tarkastella turvattomuutta herättäviä paikkoja peruspiireittäin. Klikkaamalla aluetta saadaan näkyviin turvattomiksi koettujen paikkojen mainintojen jakauma kyseisellä alueella.
Koko kaupungin tasolla eniten mainintoja saaneet kategoriat olivat joukkoliikenteen asemat, (juna-ja metroasemat), kauppa- ja ostoskeskukset sekä puistot ja lenkkipolut. Jo vuoden 2003 kyselyaineistosta tehdyssä analyysissa (Tuominen 2005) havaittiin, että niillä alueilla, joilla turvattomuuden kokeminen on harvinaisempaa, ovat turvattomuutta aiheuttavat tekijät usein epämääräisempiä ja luonnonympäristöön, kuten pimeyteen liittyviä (esim. pimeät puistot ja syrjäiset kävelytiet). Alueilla, joissa turvattomuuden kokeminen on määrällisesti yleisempää, turvattomuus paikantuu keskeisiin kauttakulku- ja kokoontumispaikkoihin (esim. asemat, ostoskeskukset). Sama ilmiö on havaittavissa nyt analysoidussa aineistossa.
Linkki interaktiiviseen karttaan
* * * * * * * * *
Helsingin turvallisuustutkimuksen 2015 tuloksiin perustuvia artikkeleita julkaistaan Kvartti-verkkolehdessä pitkin vuotta. Artikkelit löytyvät kootusti tältä sivulta. Tutkimusraportti aiheesta valmistuu vuoden 2016 lopulla.
Lisätietoa tutkimuksesta:
Tutkija Vesa Keskinen, Helsingin kaupungin tietokeskus, sähköposti: vesa.keskinen(at)hel.fi
Turvallisuuskoordinaattori Katariina Kainulainen-D’Ambrosio, Helsingin kaupunginkanslia, Turvallisuus- ja valmiusyksikkö, sähköposti: katariina.kainulainen-dambrosio(at)hel.fi
Asiantuntija Eija Laihinen, Helsingin kaupunginkanslia, Turvallisuus- ja valmiusyksikkö: sähköposti: eija.laihinen(at)hel.fi.