Erikoistutkija Carl-Magnus Roos, joka toimii historiatoimikunnan sihteerinä, esittelee jäljempänä historiatoimikunnan ajankohtaista tutkimusta. Toimikunnan työhön liittyy myös Helsingin sotasurmat 1917–18 -projekti ja tietokirja, josta Jarmo Nieminen omassa artikkelissaan kertoo. Nieminen valottaa lisäksi aiemmin epäselviä vaiheita sisällissodan aikaisen Santahaminan vankileirin ja hautausmaan historiassa.
Tämän Kvartti-lehden artikkelit luotaavat Helsingin monivaiheista historiaa aina 1600-luvulta asti. Kaupungin historiaan on sisältynyt eri aikakausina erilaisia jännitteitä. Seppo Aalto tarkastelee Vironniemen Helsingin alkuvaiheissa virinneitä kiistoja suomalaisten ja ruotsalaisten porvareiden välillä. Kati Katajisto kirjoittaa sisällissodan jälkeisestä kunnallispolitiikan kehityksestä, kun poliittisten puolueiden väliset linjaerot ensi kerran konkretisoituivat kaupungin asioiden hoidossa. Mika Mäkelä analysoi puutalo-Kallion saneeraamista ja siihen liittyvää suunnitteluideologioiden murrosvaihetta.
Myös inhimilliset haasteet ovat osa kaupungin historiaa. Samu Nyström kertoo ensimmäisen maailmansodan aikaisista ruokamellakoista. Antti Malisen artikkelissa tutkitaan 1940-luvun lopun asuntopulaa ja sen vaikutuksia perheiden elinoloihin. Elina Maaniitty kartoittaa kuolleisuuden syitä 1700-luvun lopun Helsingissä, ja Netta Mäen artikkelissa kuvataan puolestaan imeväiskuolleisuuden laskua 1900-luvulla kaupunki- ja maalaisympäristössä.
* * * *
Viime vuosina historiallisten aineistojen saatavuus sähköisessä muodossa on avannut tutkimukselle uusia näköaloja, ja puhutaankin muun muassa digitaalisesta historiantutkimuksesta. Se liittyy laajempaan avoimen tieteen ja tutkimuksen kenttään. Muistiorganisaatiot – arkistot, museot ja kirjastot – ovat Suomessakin tuoneet hallussaan olevia kokoelmia ja tietoa digitaalisesti verkkoon esille, myöskin avoimena datana kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi.
Avoin digitaalinen kulttuuri valtaa alaa arkistotoimessakin. Digitaaliset arkistot kehittyvät ja digitaalisten aineistojen kasvu jatkuu. Panostetaan siihen, että suuret tietomäärät olisivat jatkossa tehokkaasti käytettävissä avointen rajapintojen kautta. Tärkeää on myös arvokkaiden aineistojen asettaminen digitaaliseen esittely-ympäristöön.
Helsingin kaupunginarkiston arkistotietojärjestelmä Sinetti avattiin kokonaan uudistettuna marraskuussa 2014. Sinetin kautta voi tehdä tiedonhakua kaupunginarkistossa säilytettävistä asiakirjoista. Tietokannasta löytyvät viitetiedot Helsingin kaupungin yli 20 vuotta vanhemmista pysyvästi säilytettävistä asiakirjoista. Sinetissä on myös yksityisarkistojen viitetietoja.
Uusi Sinetti on vanhaa järjestelmää huomattavasti käyttäjäystävällisempi. Siinä on kehitetty etenkin asiakirjojen löydettävyyttä, ja järjestelmästä on aiempaa helpommin etsittävissä Helsingin vanhoja karttoja, piirustuksia sekä muita digitoituja asiakirjoja.
Sinetti-tietokanta tarjoaa nykyisellään kattavan tietopaketin kaupungin päätöksenteon historiasta. Sinetissä ovat tarkasteltavissa muun muassa Helsingin tilastolliset vuosikirjat vuodesta 1906 vuoteen 2008 ja kunnalliset asetuskokoelmat 1911–1980. Lisäksi Sinetti sisältää kaupunginhallituksen mietinnöt 1875–1918, Helsingin kadunnimien historia -kirjasarjan, Helsingin esikaupunkiliitosselvityksen 1936 ja paljon muuta. Hakuja pystyy kohdentamaan myös suoraan kirjojen ja asiakirjojen sisältöihin.
Helsingin seudun avoimen datan palvelussa Helsinki Region Infosharessä on tuoreen tiedon lisäksi avointa historiadataa ja avoimia historia-aineistoja vapaasti kaikkien käytettävissä. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on hallussaan paljon vanhaa materiaalia: arkistojen aarteita ja pitkiä tilastollisia aikasarjoja. Näitä aineistoja on avattu HRI:n kautta.
HRI:n kaikkien aikojen ladatuimpia aineistoja ovat Helsingin kaupungin kiinteistöviraston avaamat vanhat ortoilmakuvat Helsingistä. Ortokuvia on avattu vuosilta 1932–1988 noin kymmenen vuoden välein. Georeferoiduista eli koordinaatistoon sijoitetuista ortokuvista on tehty useita erilaisia sovelluksia kuten Helsinki ilmakuvina, joista näkee havainnollisesti kaupungin kehityksen vuosikymmenten saatossa. ”Vanhatkin ortokuvat ovat niin tarkkoja, että niistä voi tarkastella niin Helsingin rantaviivan kuin oman kotipihansa puiden muuttumista. Onpa vuoden 1943 ortokuvasta onnistuttu löytämään jopa panssarilaiva Väinämöinen”, kertoo HRI:n suunnittelija Hami Kekkonen.
Ilmakuvien lisäksi Helsingin kaupunginarkisto on avannut kymmenisen vanhaa karttaa vuosilta 1859–1940. Karttoja on käytetty mm. pohjamateriaalina historiallista Helsinkiä kuvaavissa sovelluksissa. Helsingin kaupunginmuseo on avannut helsinkiläisten vanhojen rakennusten historiatietoja sekä yksityiskohtaista tietoa Helsingin kulttuurihistoriallisesti merkittävimmistä porrashuoneista.
HRI:n kautta avattujen aineistojen pisin aikasarja on Helsingin kaupunginorkesterin konserttitietokanta, joka ulottuu aina HKO:n perustamisvuoteen 1882 saakka. Datan pohjalta on tehty muutamia sovelluksia, joista voi tarkastella mm. HKO:n konserttien esitetyimpiä säveltäjiä.
Myös monista muista kaupunki-ilmiöistä on kerätty tietoa ja aikasarjoja yli sadan vuoden ajalta. Parastaikaa ollaan selvittämässä esimerkiksi tietokeskuksen vanhojen tilastollisten vuosikirjojen saattamista koneluettavaan muotoon ja kaupunginkirjaston 1860-luvulta alkavan lainaustilaston avaamista.
Julkaisemalla avoimena tietona suurempia kokonaisuuksia myös menneisyydestä saataisiin rakennettua – ilmakuvista tehtyjen sovellusten tavoin – mielenkiintoisia uusia näkymiä Helsingin historiaan ja muutokseen. Sekin, että kaikki Helsingin kaupungin päätöksentekoon liittyvä asiakirja-aineisto on ollut jo useamman viime vuoden ajalta saatavana avoimen rajapinnan kautta, luo valtavasti uusia mahdollisuuksia kaupungin historian tutkimiseen. Tulevaisuudessa tästä muodostuu tutkijoille varsinainen kaupunkitiedon aarreaitta.
* * * *
Kauteni Kvartin päätoimittajana päättyy. Kvartti on välittänyt ja esitellyt tietoa Helsingistä, ajankohtaista kaupunkitietoa, trendejä, kehityskulkuja ja muutoksia, ja aika ajoin on tarjottu historiallistakin perspektiiviä antavia artikkeleita. Kaupunkivertailuja on ollut säännöllisesti mukana, ja teemanumeroissa ovat olleet viime aikoina esillä kaupungin strategiaohjelman painopisteisiin liittyvät aiheet.
Tämän mielenkiintoisen työn ovat mahdollistaneet artikkeleiden kirjoittajat tietokeskuksesta ja yhteistyöverkostoistamme. Haluan kiittää kaikkia kirjoittajia. Kiitokset kuuluvat myös Kvartin koko toimituskunnalle päätoimittajakaudellani, toimittajille Vesa Keskiselle ja Teemu Vassille, tilastokatsauksen toimittaja Sini Askelolle, kääntäjä Magnus Gräsbeckille, taittajille Ulla Nummiolle ja Pekka Kaikkoselle, grafiikanlaatija Pirjo Lindforsille sekä painoyhteyksistä vastanneille Tarja Sundström-Alkulle ja Lotta Haglundille. Ennen muuta lämmin kiitos kaikille lukijoille.
Asta Manninen on Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtaja.