Helsingin, Dublinin, Vancouverin, Kampalan, Montevideon ja 45 muun kaupungin edustajat kokoontuivat Lontooseen ei-tarttuvien tautien ja vammojen ennaltaehkäisyn äärelle 14.–17. maaliskuuta 2023. Kyseessä oli Partnership for Healthy Cities Summit, jonka järjesti Bloomberg Philantrophies, Bloombergin Vital Strategies -järjestö ja Maailman terveysjärjestö (WHO). Ei-tarttuvia ovat taudit ja vammat, jotka eivät johdu infektioista tai muista ihmisistä tulevista tartunnoista, vaan epäterveellisistä ympäristöistä tai elintavoista (esim. syövät, keuhkosairaudet, sydän- ja verisuonitaudit).
Tapahtumaa rahoittavan Bloomberg-säätiön puheenjohtaja Michael R. Bloomberg painotti omassa puheessaan, että ei-tarttuvat taudit ja vammat kattavat matala- ja keskituloisissa maissa 40 prosenttia kaikista alle 70-vuotiaiden kuolemista. Näiden kuolemien määrä ja niiden mahdollinen kasvu on vältettävissä. Bloombergin mukaan se vaatii älykästä politiikkaa ja poliittista tahtoa ei-tarttuvien tautien ja vammojen ennaltaehkäisyn toteuttamiseen ja puolustamiseen. Osuutensa lopuksi Bloomberg jakoi viidelle kaupungille kullekin 200 000 Yhdysvaltain dollarin palkinnon onnistuneista ei-tarttuvien tautien ehkäisyn projekteista.
Tietoa tarvitaan ongelmien juurisyiden paljastamiseen
Lontoon pormestari Sadiq Khan totesi toivottaessaan tapahtuman osanottajat tervetulleeksi, että Lontoossa tapahtuu vuosittain useita kuolemantapauksia, jotka voitaisiin välttää. Suurimmat ongelmat liittyvät terveyden eriarvoisuuteen asuinalueiden välillä, mikä johtuu alueiden asukkaiden erilaisesta sosioekonomisesta taustasta. Pormestari viittasi myös ilmanlaatuun Lontoossa, joka on heikompi alueilla, joilla ihmiset omistavat vähiten autoja, ja parempi siellä, missä on korkeampi tulotaso ja ihmisillä on autoja.
Oman puheenvuoronsa jälkeen pormestari Khan keskusteli yhdessä puhtaan ilman puolestapuhuja Rosamund Adoo-Kissi-Debran kanssa ilmanlaadun parantamisen tärkeydestä. Adoo-Kissi-Debrasta tuli puhtaan ilman puolustaja, kun hänen 9-vuotias tyttärensä kuoli ilmansaasteisiin. Tytär oli ensimmäinen ihminen Britanniassa, jonka tapauksessa ilmansaasteet mainittiin kuolinsyyksi.
Tilaisuudessa esiintyi myös Lontoon pormestarin neuvonantaja, professori Kevin Fenton. Hän esitti omassa puheenvuorossaan erilaisia Lontoossa tehtyjä tuloksekkaita interventioita, joissa oli esimerkiksi kyetty vähentämään huomattavasti tiettyjä ilmansaastepitoisuuksia kymmenen vuoden aikana tai edistetty kouluruokailua Lontoon kouluissa. Hän myös kertoi Lontoon asukkaiden elinajanodotteiden eroista, jotka olivat varsin samanlaisia kuin Helsingissä. Lounastauolla vaihdoimme tästä muutaman sanan hänen kanssaan, ja hän vaikutti jopa hieman yllättyneeltä Helsingin vastaavista tuloksista, koska Lontoossa hyvä- ja huono-osaisten kaupunkilaisten erot ovat meitä suuremmat.
Ilmansaasteiden torjuminen ei kuitenkaan välttämättä saa kaikkia kansalaisia puolelleen, mistä kertoi tapahtumahotellin ulkopuolella järjestetty äänekäs mielenosoitus. Sen osallistujat vastustivat Lontoon laajennettua ilmansaasteen torjumiseen tähtäävää ohjelmaa (Ultra Low Emission Zone), joka henkilöityy erityisesti pormestari Khaniin. Ohjelman mukaan sellaisten moottoriajoneuvojen omistajat, joiden ajoneuvo ei täytä asetettuja päästörajoja, joutuvat maksamaan päivässä 12,50 puntaa ajaessaan vyöhykkeelle.
Tapahtumassa oli paikalla pääosin kaupunkien virkahenkilöstöä, mutta monesta kaupungista oli myös pormestari edustettuna. Kuten etäyhteydellä tapahtumaan osallistunut WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus painotti, kaupunginjohtajilla on tärkeä rooli taistelussa ehkäistävissä olevia sairauksia ja vammoja vastaan. Heidän johtamiensa poliittisten ohjelmien avulla mahdollistetaan ihmisille enemmän terveellistä ruokaa, savuttomia tiloja, turvallisia teitä ja terveellisiä olosuhteita elää ja työskennellä.
Tapahtuman ohjelma oli jaettu asiantuntijaluentoihin ja pienryhmätyöskentelyihin. Pienryhmäkeskusteluissa edustajat eri maista jakoivat omia kokemuksiaan kaupunkiensa haasteista. Yhdessä pohdittiin esimerkiksi sitä, mitä ennaltaehkäisy tarvitsee onnistuakseen. Vahvana teemana oli yhteisöiden ja kaupunkilaisten osallistaminen, johon tarvitaan luottamuksen lisäämistä ja johdonmukaisuutta prosessien eteenpäin viemisessä. Keskusteluissa nousi esille voimakkaasti paikallisyhteisöjen ja yhteisöjohtajien (community leaders) tunnistamisen ja huomioimisen tärkeys, koska näiden toimijoiden avulla hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä hankkeita oli saatu jalkautettua eri väestöryhmiin tehokkaasti. Tällaisten toimijoiden tunnistaminen oli havaittu erityisen tärkeäksi korona-aikana.
Lisäksi kuultiin toimittajista koostuneen paneelin keskustelu keinoista, joilla kaupunkien virkahenkilöiden ja poliittisten päättäjien on mahdollista saada paremmin medianäkyvyyttä omille toimilleen. Mukana oli myös kaksi puheenvuoroa Greater Manchesterin kaupunkialueen ja Kampalan kaupungin työstä ja strategioista tupakoinnin vähentämiseksi. Samalla kuultiin siitä, miten hyvin – tai huonosti – ihmiset ymmärtävät, mitä ei-tarttuvat taudit ja vammat ovat ja miten niitä voidaan ehkäistä.
Helsinki oli kutsuttu tilaisuuteen mukaan, koska Bloomberg-säätiön Vital Strategies myönsi Helsingin kaupungille 50 000 Yhdysvaltain dollaria vuodelle 2023 hankkeeseen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen palvelujärjestelmän ulkopuolisen tiedon keinoin. Tässä hankkeessa Helsinki hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämää uutta ja ainutlaatuista palvelujärjestelmän ulkopuolista (PUHTI) terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa, jota voidaan analysoida Helsingin osa-alueittain ja ikäryhmittäin. Hanke linkittyy osaksi Helsingin strategista segregaatio -ohjelmaryhmää. Tietolähteinä on mm. suurten ruokakauppaketjujen ostosdata ja urheilujärjestöjen lisenssitiedot.
Kaupungit kehittyvät toisiltaan oppien
Koska Lontoon tapahtumassa oli väkeä eri puolilta maailmaa, samalla hahmottui Helsingin ja Suomen varsin erityinen tilanne. Monet haasteet tuntuivat suomalaisesta kontekstista vierailta tai kaukaisilta, esimerkiksi ilmansaasteisiin liittyvät hankkeet. Monissa terveyden edistämiseen liittyvissä teemoissa me näytimme olevan jo monta askelta edellä verrattuna moniin muihin kaupunkeihin. Esimerkiksi tupakoinnin rajoittamisen osalta meillä on käytössä jo monia ratkaisuja, mitä muissa maissa ja kaupungeissa vasta pohditaan. Samoin eräänlaisena muistutuksena Suomessa tehdystä hyvästä työstä ovat meidän verraten vähäiset liikennekuolemien ja -onnettomuuksien määrämme. Toki näissäkin teemoissa on vielä tehtävää. Esimerkiksi liikennekysymyksissä Helsingissä voisi tilaisuuden kokemusten perusteella nostaa esille kaatumisten ja liukastumisten määrätietoisen estämisen moninaisella yhteistyöllä. Nämä ovat asioita, joihin kaupunki voi omin toimin puuttua ja saavuttaa tuloksia. Tätä voi siivittää asettamalla kunnianhimoiset tavoitteet ja tarkan seurannan.
Vaikka eri kaupungeilla on monia yhtäläisyyksiä väestön hyvinvoinnin ja terveyden osalta, kaupunkien oma konteksti kuitenkin määrittää miten haasteita lähdetään ratkomaan. Tapahtuman aikana käydyissä vapaamuotoisissa keskusteluissa Helsingin edustajat havaitsivat, että esimerkiksi Vancouverin ja Varsovan kaupunkien projekteissa oli samankaltaisuutta Helsingin projektin kanssa.
Kaikkia ratkaisuja ei voida kuitenkaan soveltaa rajojen yli, vaan jokainen kaupunki joutuu pohtimaan sopivia ratkaisuja omista näkökulmistaan. Viisaat kaupungit tekevät tämän muilta oppien. Vaikka maailman kaupunkien välillä on suuriakin ajallisia eroja haasteiden ratkaisuissa, oppimis- ja verkostoitumismielessä tällaisten tapahtumien järjestäminen on erittäin tärkeää. Toivomme, että Helsingillä olisi jatkossakin hyviä hankkeita, joita Bloomberg-säätiö voisi rahoittaa, ja tätä kautta mahdollistuisi kaupungin osallistuminen seuraavaankin summit-tapahtumaan muutaman vuoden päästä.
Tommi Sulander toimii johtavana asiantuntijana, Timo Cantell kaupunkitietopäällikkönä ja Suvi Määttä tutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietopalvelut-yksikössä.