Päätulokset
- Helsingin väkiluku oli 658 457 vuodenvaihteessa 2021/2022. Väestönkasvu, 1 537 asukasta, oli yli 1 500 asukasta pienempi kuin edellisvuonna. Viiden edellisen vuoden aikana Helsingin väestö kasvoi keskimäärin 5 700 asukkaalla vuosittain.
- Helsinkiin muuttaneiden määrä oli edellisvuosien tasolla, mutta lähtömuuttajien määrä kasvoi selvästi. Kaupungin edellisinä vuosina saama muuttovoitto muuttui lieväksi muuttotappioksi.
- Kotimaan muuttoliike oli Helsingin kannalta tappiollisin 2000-luvulla. Sen sijaan ulkomailta saatu muuttovoitto oli ennätyksellisen suuri.
- Vieraskielisten määrän kasvu, 4 900 henkeä, oli selvästi suurempi kuin kaupungin väestönkasvu. Vieraskielisten osuus väestöstä oli 17,3 %. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjän-, somalin- ja vironkieliset.
- Kokonaishedelmällisyysluku eli naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärä oli 1,23 lasta vuonna 2021. Hedelmällisyys oli lähes 7 % edellisvuotta suurempaa. Pitkään jatkunut syntyneiden lukumäärän pieneneminen on siis taittunut kahtena viime vuonna.
- Naisten kuolleisuus suureni etenkin 75 vuotta täyttäneiden kohdalla, mikä näkyi myös naisten elinajanodotteen hienoisessa lyhenemisessä. Taustalla voi olla kuolleisuuden tason vuosittainen vaihtelu.
Kuviossa näytetään luonnollisen väestönkasvun määrä, kuntien välisen ja ulkomaisen muuttoliikkeen nettomäärät sekä väestön kokonaismäärän muutos vuosina 2001– 2021.
Helsingistä muuttaneita enemmän kuin Helsinkiin muuttaneita
Helsingin väestönkasvu perustui vuonna 2021 ainoastaan luonnolliseen väestönkasvuun, sillä muuttoliike oli kaupungin kannalta kolme henkeä tappiollista. Edellisiin vuosiin verrattuna muutos oli huomattava erityisesti kuntien välisessä muuttoliikkeessä, sillä Helsingistä muualle Suomeen muuttaneiden määrä oli 4 210 henkeä suurempi kuin Helsinkiin muuttaneiden määrä. Ulkomailta muuttaneiden määrä puolestaan oli 4 207 henkeä ulkomaille muuttaneiden määrää suurempi. Ulkomaan muuttoliikkeen voitollisuus oli ennätyksellisen suurta, kun taas kotimaan muuttoliikkeessä edellisen kerran muuttotappio on ollut yli 4 000 henkeä vuonna 1976.
Muista kunnista Helsinkiin muuttaneiden määrä oli vuonna 2021 edellisten vuosien tasolla, mutta Helsingistä poismuuttaneiden määrä kasvoi selvästi. Ulkomailta Helsinkiin muuttaneiden määrä kasvoi ja toisaalta Helsingistä ulkomaille muuttaneiden määrä pieneni edellisvuosiin verrattuna.
Kotimaisessa muuttoliikkeessä Helsinki menetti erityisesti kotimaankielistä väestöä. Ulkomaisessa muuttoliikkeessä Helsingin saama muuttovoitto koostui lähes kokonaan vieraskielisestä väestöstä. Näin ollen Helsinki menetti koko muuttoliikkeen myötä kotimaankielistä väestöä 4 135 henkeä ja sai vastaavasti 4 132 henkeä vieraskielistä väestöä, mikä osaltaan selittää vieraskielisen väestön määrän ja osuuden kasvun.
Aineisto
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin. Tiedot, jotka tuotetaan ruuduittain ja kortteleittain, ovat puolestaan tuotettu Helsingin väestötietojärjestelmästä.
Julkaisun liitetaulukot ovat ladattavissa Excel-muodossa alla olevasta linkistä.
Helsingin väestöstä, sen rakenteesta ja muutoksista on saatavissa tietoja myös muista Tilastoja-sarjan väestöjulkaisuista sekä Helsingin tilastollisesta vuosikirjasta. Lisäksi Helsingin seudun aluesarjat-tilastotietokanta (stat.hel.fi) sisältää väestötietoja pääkaupunkiseudulta alueittain ja Helsingin seudusta kunnittain, ja Nordstat-tilastotietokanta (www. nordstat.org) väestötietoja Pohjoismaiden suurimmista kaupungeista.
Edellä mainittujen lisäksi keskeiset väestötiedot ovat saatavissa avoimena datana Helsinki Region Infoshare-palvelussa (www.hri.fi).