Helsinki-barometri on asukastyytyväisyyttä mittaava, noin tuhannen hengen puhelinhaastattelututkimus, joka on tähän mennessä toteutettu viisi kertaa puolen vuoden välein. Viimeisin barometriaineisto kerättiin lokakuun lopussa ja marraskuussa 2021. Barometrin tarkoituksena on tuottaa tietoa sellaisista aiheista, josta muuten ei ole olemassa tietoa tai ainakaan ajantasaista tietoa. Barometri tuottaa myös tietoja, joita Helsinki hyödyntää kaupunkistrategiansa toteutumisen seurannassa.
Ensimmäiset tulokset tämänkertaisesta Helsinki-barometrista on julkaistu aikaisemmassa artikkelissa (Keskinen ja Hirvonen 2021). Pysyvänä elementtinä tähänastisissa barometreissa ovat olleet kysymykset, joissa vastaajat ovat saaneet arvioida halukuuttaan suositella omaa asuinaluettaan sekä koko Helsinkiä asuinpaikkana muille. Lisäksi barometreissa on ollut vaihtuvia kysymyssarjoja. Uusimmassa barometrikyselyssä mukaan liitettiin kolme kysymystä oman asuinalueen viihtyisyydestä ja turvallisuudesta sekä vapaa-ajan viettomahdollisuuksista asuinalueella.
Arvio Helsingin toimivuudesta asuinpaikkana parantunut hieman
Ensimmäisessä Helsinki-barometrissa syksyllä 2019 oli mukana kysymys ”Kuinka toimiva kaupunki Helsinki on mielestäsi asuinpaikkana?” Vastaajan tuli arvioida tätä asteikolla 0–10 (jossa 0=ei lainkaan toimiva, 10=erittäin toimiva). Tämänkertaisessa barometrissa kysymys uusittiin.
Helsingin toimivuus asuinpaikkana sai vastaajilta melko hyvän arvion. Yleisimmin (40 % vastaajista) sille annettiin arvosana 8. Tätä paremman arvosanan (9 tai 10) antoi 38 %. Vain kahdeksan prosenttia antoi heikohkon arvosanan 6 tai vähemmän (Kuvio 1). Keskiarvoksi muodostui 8,14. Arvio toimivuudesta oli hieman parantunut kahden vuoden takaisesta, jolloin keskiarvo oli 8,04. (Jakaumien eroa testattiin Mann-Whitneyn U-testillä, p=0,011.).
Vastaajan ikä selitti arviota siten, että vanhemmissa ikäryhmissä suurempi osuus vastaajista antoi Helsingin toimivuudelle parhaita arvosanoja (Kuvio 2). Koettu toimeentulo selitti vastauksia vielä vahvemmin: mitä parempi vastaajan toimeentulo oli, sitä paremman arvion Helsingin toimivuus sai.
Helsingin suositteluhalukkuus entisellä tasolla
Kaikissa tähän mennessä toteutetuissa Helsinki-barometreissa on esitetty vastaajille kysymys ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit Helsinkiä muualla asuville asuinpaikkana asteikolla 0–10?” (0=ei lainkaan todennäköistä, 10=erittäin todennäköistä).” Vastaukset luokiteltiin kolmeen ryhmään: suosittelijat (arvot 9 ja 10), neutraalit (arvot 7 ja 8) sekä kriittiset (arvot 0–6). Vastauksista voi laskea arvon suositteluindeksille. Se saadaan, kun suosittelijoiden osuudesta vähennetään kriittisten osuus.
Helsingin suositteluhalukkuus oli samalla tasolla kuin kahdessa edellisessä ja syksyn 2019 barometrissa. Suositteluindeksin arvo syksyllä 2019 ja syksyllä 2021 oli täsmälleen sama eli 18 (Kuvio 3). Sitä voidaan pitää melko hyvänä arvona. Kevään 2020 tulos näyttäytyy aikasarjassa poikkeuksena selvästi suuremmalla suositteluhalukkuudella.
Ikä selitti lievästi vastaajien halua suositella Helsinkiä asuinpaikkana. Vanhemmat vastaajat suosittelisivat Helsinkiä hieman vähemmän kuin nuoremmat (Kuvio 4). Tällainen trendi vastauksissa oli jo syksyllä 2019, joten se vaikuttaa olevan pysyvämpi piirre mielipiteissä. Naiset suosittelivat Helsinkiä enemmän kuin miehet, sillä indeksin arvo naisilla oli 24 ja miehillä 11.
Oman asuinalueen suositteluhalukkuudessa ei merkittäviä muutoksia
Kaikissa tähän mennessä toteutetuissa Helsinki-barometreissa on ollut myös asuinalueen osalta vastaava suosittelukysymys: ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit asuinaluettasi muualla asuville asteikolla 0–10?” Vastaukset luokiteltiin edellisen kysymyksen tapaan kolmeen ryhmään: suosittelijat (arvot 9 ja 10), neutraalit (arvot 7 ja 8) sekä kriittiset (arvot 0–6). Vastaajista runsaat puolet lukeutui suosittelijoihin ja 12 prosenttia kriittisiin. Osuudet olivat jokseenkin samalla tasolla myös kahdessa edellisessä barometrissa. Suositteluhalukkuus on ollut korkeinta vuoden 2020 kevään barometrissa, jolloin suosittelijoita oli 61 prosenttia (Kuvio 5).
Asuinalueen suositteluindeksin arvo oli kaikista vastaajista laskettuna 39. Se oli selvästi korkeampi kuin vastaajien halukkuus suositella koko Helsinkiä, ja näin on ollut myös aiemmissa barometrikyselyissä. Naiset suosittelivat asuinaluettaan enemmän kuin miehet, indeksi oli naisilla 49 ja miehillä 29.
Nuorimmat vastaajat suosittelivat asuinaluettaan vähemmässä määrin kuin muut vastaajat (Kuvio 6). Alle 30-vuotiailla indeksin arvo oli vain 22, kun muilla ikäryhmillä se vaihteli 40:n molemmin puolin. Vuonna 2019 nuorin ryhmä ei samalla tavalla poikennut muista. Asuinalueen suositteluhalukkuus nuorilla on siis kahden vuoden takaisesta vähentynyt.
Suurpiirien välillä ilmeni selviä eroja asuinalueiden suositteluhalukkuudessa (Kuvio 7). Se oli korkeinta Eteläisessä ja Kaakkoisessa suurpiirissä, joissa kaksi kolmesta suosittelisi asuinaluettaan. Matalinta suositteluhalukkuus oli Koillisessa ja Itäisessä suurpiirissä, joissa suosittelijoiden osuus jäi runsaaseen kolmannekseen. Pohjoinen, Läntinen ja Keskinen suurpiiri sijoittuivat näiden välimaastoon. Kysymys ei kuitenkaan koskenut koko suurpiiriä, vaan asuinaluetta, joten tulokset näyttävät suurpiirien eräänlaisen keskiarvotilanteen.
Vaikka koko kaupungin tasolla suositteluhalukkuus ei ollut mainittavasti muuttunut, joillakin alueilla ilmeni muutosta. Koillisessa suurpiirissä oli havaittavissa selvää asuinalueiden suositteluhalukkuuden vähenemistä kahden vuoden takaisesta. Syksyllä 2019 suosittelijoita oli siellä 55 prosenttia, nyt enää 37 prosenttia. Myös Keskisessä suurpiirissä asuinalueiden suositteluhalukkuus näyttäisi hieman vähentyneen.
Oma asuinalue valtaosalle viihtyisä
Oman asuinalueen suosittelua koskevan kysymyksen lisäksi syksyn 2021 Helsinki-barometrissa oli muitakin asuinalueisiin keskittyviä kysymyksiä.
Vastaajista valtaosa, lähes 92 prosenttia pitää Helsinki-barometrin mukaan omaa asuinaluettaan viihtyisänä. Miesten tuntui olevan vaikeampaa arvioida alueen viihtyisyyttä, sillä he vastasivat hieman naisia useammin ”ei samaa eikä ei eri mieltä” (Taulukko 1).
Ikä ei juuri erotellut vastaajia oman asuinalueen arvioinnissa. Sitä vastoin vastaajan sosioekonominen asema selittää tyytyväisyyttä asuinalueeseen. Mitä korkeampi koulutus ja parempi taloustilanne vastaajalla on, sitä viihtyisämpänä omaa asuinaluetta pidetään. Erinomaisesti toimeentulevista 96 piti asuinaluettaan viihtyisänä, talousvaikeuksien kanssa elävistä noin 80 prosenttia.
Barometriaineisto mahdollistaa tulosten tarkastelun myös alueellisesti, karheahkolla tasolla. Vastaajamäärä riittää suuripiiritasoiseen tarkasteluun. Eniten toivomisen varaa asuinalueen viihtyisyydessä näyttäisi olevan Keskisessä ja Koillisessa suurpiirissä, joissa noin 7–9 prosenttia vastaajista on viihtyisyyteen tyytymättömiä. Jos tilannetta tarkasteltaisiin tarkemmalla postinumeroaluetasolla, enimmillään yli 30 prosenttia joidenkin postinumeroalueiden vastaajista pitää aluettaan epäviihtyisänä. Näitä tuloksia ei kuitenkaan sisällytetä tähän tarkasteluun, sillä postinumeroalueittaiset vastaajamäärät ovat erittäin pieniä.
Asuinalueet koetaan pääosin turvallisiksi
Helsingin asuinalueiden turvallisuutta on seurattu jo lähes kahden vuosikymmenen ajan turvallisuustutkimuksissa, joita toteutetaan kolmen vuoden välein. Uuden kaupunkistrategian toteutumista seuraaviin mittareihin haluttiin tiheämmin päivittyvää tietoa asuinalueiden turvallisuudesta. Barometrin kysymys on hieman karkeistettu turvallisuuskyselyn vastaavasta kysymyksestä (turvallisuustutkimuksen ei koske minua- ja ei osaa sanoa -vastausvaihtoehdot jätetiin barometrikyselyssä pois).
Kaikista vastaajista 86 prosenttia piti asuinaluettaan turvallisena. Ero miesten ja naisten välillä on kuitenkin suuri. Kaikista naispuolisista vastaajista 14 prosenttia piti asuinaluettaan turvattomana myöhään viikonloppuaikaan, kun taas miehillä vastaava osuus oli vain viisi prosenttia (Taulukko 3). Sen sijaan alle 30-vuotiaista nuorista naisista peräti 27 prosenttia koki asuinalueensa turvattomaksi myöhään viikonloppuaikaan.
Asuinalueen turvallisuuskokemuksissa oli melko huomattavia eroja myös Helsingin eri osien välillä. Itäisen ja Koillisen suurpiirin alueella asuvat kokivat asuinalueensa keskimääräistä vähemmän turvallisiksi. Sama tulos saatiin vuoden 2018 turvallisuustutkimuksessa.
Kolme neljästä pitää asuinalueensa vapaa-ajan mahdollisuuksia riittävinä
Helsinki-barometrissä kysyttiin uutena kysymyksenä vapaa-ajan palveluista. Haastatelluilta kysyttiin, onko heidän asuinalueellaan tarpeeksi kiinnostavia vapaa-ajan mahdollisuuksia kuten palveluita ja viheralueita. Kolme neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että näitä oli riittävästi. Nuorista (18–29-vuotiaista) joka neljäs kaipasi kuitenkin asuinalueelleen lisää vapaa-ajan mahdollisuuksia. Kokonaisuudessaan tyytyväisyys oman alueen itseä kiinnostaviin vapaa-ajan vieton mahdollisuuksiin lisääntyy iän myötä.
Eteläisen ja Keskisen suurpiirin alueilla koettiin yleisesti, että kiinnostavia vapaa-ajanpalveluita oli hyvin saatavilla. Sen sijaan Läntisessä ja Itäisessä suurpiirissä kiinnostaville vapaa-ajan mahdollisuuksille olisi vielä tilausta.
Helsinki-barometrin uusimmalla kyselykierroksella tiedusteltiin vastaajilta oman asuinalueen vapaa-ajan mahdollisuuksien lisäksi myös koko kaupungin tapahtumatarjonnasta (Taulukko 7). Vain ani harva oli väittämän ”Helsingissä on tarpeeksi itseäni kiinnostavia tapahtumia” kanssa eri mieltä. Naiset olivat kaupungin tapahtumatarjontaan vielä hieman miehiäkin tyytyväisempiä.
Vastaavia tutkimustuloksia on saatu useista kaupunki- ja kuntapalvelututkimusten (KAPA) kyselyistä vuosien varrella. (Ks. esim. Keskinen 2013). Helsinkiläiset ovat näiden tutkimusten mukaan pitäneet kaupunkia kulttuuripalveluiltaan itseriittoisena, eikä kulttuuripalveluiden riittävyydestä ole ollut juuri valittamista.
Koronaepidemia lisäsi asunnon tilantarvetta etenkin nuorilla
Julkisessa keskustelussa on pohdittu, olisiko koronaepidemia vaikuttanut asumistarpeisiin ja -toiveisiin esimerkiksi lisääntyneen etätyön kautta. Aiemmin julkaistussa barometrin tuloksissa havaittiin hieman yllättäen, että nykyisen asunnon soveltuvuus omiin asumistarpeisiin ei kuitenkaan ollut koko väestön tasolla muuttunut kahden vuoden takaisesta (Keskinen & Hirvonen 2021).
Vastaajilta tiedusteltiin myös tarkemmilla kysymyksillä, onko kodin tilantarve lisääntynyt koronasta johtuen tai onko siellä jouduttu tekemään etätöiden vuoksi tilajärjestelyjä (Kuvio 8). Reilu viidennes vastaajista ilmoitti, että kodin tilantarve on koronan vuoksi lisääntynyt ja hieman useampi, noin neljännes, vastasi, että kodissa on jouduttu tekemään tilajärjestelyjä. Tilantarve oli lisääntynyt sitä yleisemmin mitä nuorempi vastaaja oli. Tilajärjestelyt olivat puolestaan yleisimpiä 30–49-vuotiailla. Kun vastauksia tarkasteltiin eri kotitaloustyyppien osalta, lisääntynyt tilantarve oli yleisintä kahden vanhemman lapsiperheillä. Tilajärjestelyt olivat kahden ja yhden vanhemman lapsiperheillä yleisempiä kuin lapsettomilla talouksilla.
Lopuksi
Syksyn 2021 Helsinki-barometri oli tämän kyselytutkimuksen järjestyksessään viides tutkimuskierros. Tässä uusimmassa barometrissa oli mukana sekä aiemmissa barometreissa käytettyjä mittareita että uuden kaupunkistrategiakauden seurantaan kehitettyjä mittareita.
Helsingin toimivuus asuinpaikkana arvioitiin nyt hieman paremmaksi kuin kaksi vuotta sitten. Sen sijaan vastaajien halukkuus suositella Helsinkiä asuinpaikkana ei ollut juuri muuttunut edellisten barometrin tuloksista. Myöskään oman asuinalueen suositteluhalukkuus ei ollut koko kaupungin tasolla mainittavasti muuttunut. Kuitenkin joissain vastaajaryhmissä – Koillisen suurpiirin asukkailla sekä alle 30-vuotiailla – asuinalueen suositteluhalukkuus oli jonkin verran laskenut. Aineisto ei anna vastausta siihen, miksi näin oli. Koronapandemian vaikutuksista kodin tilantarpeeseen ja tilojen käyttöön barometritulokset kertoivat, että joka viidennellä kodin tilantarve oli lisääntynyt ja joka neljäs oli joutunut tekemään tilajärjestelyjä etätöiden vuoksi.
Kaikkia näitä mittareita kannattanee toistaa myös tulevissa barometreissa esimerkiksi kahden vuoden välein, jotta saadaan tietoa mahdollisista muutoksista. Uusista kysymyksistä asuinalueen turvallisuutta kannattaa kuitenkin seurata vuosittain.
Vesa Keskinen ja Jukka Hirvonen toimivat tutkijoina Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä.
Kirjallisuus:
Keskinen, Vesa (2013). Tasaista menoa. Helsinkiläisten tyytyväisyys kuntapalveluihin 2012 ja 2008. Tutkimuskatsauksia 2013:1. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_02_21_Tutkimuskatsa...
Keskinen, Vesa & Jukka Hirvonen (2021). Koronarajoitusten poistoon suhtauduttiin ristiriitaisesti – syksyn Helsinki-barometrin tuloksia. Kvartti.fi, verkkoartikkeli 21.12.2021. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/koronarajoitusten-poistoon-suhtaudu...