Viime syksynä kaupunkilaiset päättivät siitä, mihin Helsinki käyttää 8,8 miljoonaa euroa. Helsingin osallistuvan budjetoinnin OmaStadin äänestys järjestettiin silloin toista kertaa. Kaupunkilaiset olivat ideoineet mahdollisia hankkeita ja kehittäneet niitä kaupungin asiantuntijoiden kanssa äänestystä edeltävän vuoden aikana. Suurin osa ehdotuksista paikantui kaupunginosiin, mutta merkittävä osa oli koko kaupungin yhteisiä hankkeita. Vaikka alueellinen näkökulma on OmaStadissa hyvin tärkeä, on hienoa, että toimintatapa näyttäisi tarjoavan kaupunkilaisille mahdollisuuden kehittää myös paikallistasoa laajempia asioita.
Äänestyksessä menestyivät parhaiten liikuntaan ja ulkoiluun liittyvät ehdotukset. Myös puistot ja luonto -aihepiiri menestyi hyvin. Näihin aihepiireihin liittyviä ehdotuksia syntyy osallistuvassa budjetoinnissa ylipäätään paljon, mihin varmasti vaikuttaa myös kaupunkilaisten viime vuosina lisääntynyt luontoretkeily. Käyttääkö kaupunki helsinkiläisten mielestä näihin aihepiireihin liian vähän rahaa, vai tukeeko osallistuvan budjetoinnin menetelmä jostakin syystä juuri tämäntyyppisten aihepiirien menestystä? Ehkä koetaan, että liikuntaan ja ulkoiluun liittyen on muita aihepiirejä helpompaa tehdä konkreettisia ehdotuksia ja viestiä niistä.
Ilahduttavaa oli, että varsinkin lasten ja nuorten äänestysaktiivisuus oli OmaStadissa hyvää. Kaikki 12 vuotta täyttävät saivat äänestää toteutettavia ehdotuksia. Toivottavasti osallistuva budjetointi lisää lasten ja nuorten kiinnostusta demokraattista osallistumista kohtaan muutoinkin. Kouluikäisten äänestysinto kuitenkin väheni selvästi edellisestä vuoden 2019 OmaStadin äänestyksestä ja vaihteli kouluittain. Emme tiedä, liittyikö tämä esimerkiksi koulujen kuormittumiseen korona-aikana, mutta asiaa on hyvä pohtia ja seurata jatkossakin.
Ikääntyneiden aktiivisuus oli ikäluokista vähäisintä, mihin varmaankin vaikutti OmaStadin sähköinen luonne. Vuosina 2020–2021 OmaStadin työpajat jouduttiin järjestämään verkossa. OmaStadissa myös äänestetään sähköisesti, mikä todennäköisesti lisää nuorten aikuisten ja laskee ikääntyneiden äänestysintoa. Kaupunkilaisten oli toki mahdollista äänestää kaupungin palvelupisteessä työntekijän avustuksella, mutta avustettuna äänestäneiden määrä väheni puoleen edellisestä vuoden 2019 OmaStadin äänestyksestä. Tämäkin liittyi kenties koronaepidemiaan, sillä kirjastoissa ei ehkä vietetty samalla tavalla aikaa kuin paria vuotta aikaisemmin.
Äänestysaktiivisuus vaihteli paljon myös alueittain. OmaStadissa äänestysaktiivisuus ei ole parasta Helsingin hyväosaisimmilla asuinalueilla, vaan niillä alueilla, joiden väestö sijoittuu korkeakoulutettujen osuuden sekä kotitalouksien mediaanitulojen suhteen lähelle Helsingin keskiarvoa. Alueelliset erot tasaantuivat hieman edellisestä OmaStadin äänestyksestä. Kaupunki oli tehnyt paljon työtä asian eteen asuinalueilla.
Helsingin kaupunki haluaa tukea osallistuvan budjetoinnin yhdenvertaisuutta vahvasti. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta riskinä on, että osallistuvaan budjetointiin osallistuu muita aktiivisemmin se väestönosa, jonka yhteiskunnallinen osallistuminen on muutenkin vahvaa. On tärkeää, että osallistumisen mahdollisia esteitä havaitaan ja ratkotaan. Kansainvälisessä keskustelussa ei aina pidetä ongelmana sitä, että kaikki kaupunkilaiset eivät osallistu osallistuvan budjetoinnin äänestyksiin yhtä aktiivisesti. Olennaisinta on, että erilaisia osallistumismahdollisuuksia tarjotaan monikanavaisesti, jotta asukkaat löytävät juuri heille sopivat tavat ja kanavat osallistua. On esimerkiksi ajateltu, että OmaStadin paikallisuus saattaisi kannustaa uusia väestöryhmiä osallistumaan kaupunkien kehittämiseen. Osallistuvan budjetoinnin kaltainen suoran demokratian menetelmä voi kiinnostaa myös sellaisia kaupunkilaisia, jotka eivät äänestä valtiollisissa vaaleissa.
Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin äänestysvaiheesta on juuri julkaistu tutkimuskatsaus (pdf). Paljon ääniä OmaStadissa saivat esimerkiksi ehdotukset, joissa toivottiin lisää roskiksia, puistojen kunnostamista tai vaikkapa skeittipaikkaa. Yksittäisten ehdotusten sisältöjä ei analysoitu tässä tutkimuksessa, mutta sellaisellekin tiedolle olisi tilausta. Helsingin kaupunginhallituksen mukaan OmaStadilla ei ole tarkoituksenmukaista tilkitä mahdollisia kaupungin palvelupuutteita, joiden turvaamiseksi osoitetaan määrärahat toimialojen budjetteihin.
Jenni Erjansola toimii tutkijana Helsingin kaupunginkansliassa.
Lähde:
Erjansola, Jenni (2022). Omaa stadia kehittämässä. Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin äänestys 2021. Tutkimuskatsauksia 2022:3. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/22_04_11_Tutkimuskatsa...