Hyppää pääsisältöön

Pääkirjoitus: Helsinkiläisten arjessa voi näkyä sekä koronakriisin että sotatilanteen vaikutuksia

Alkuvuoden aikana Helsingissä kuten muuallakin Euroopassa on eletty poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kaksi vuotta kestänyt koronaviruspandemia on oletettavasti vähitellen hellittämässä, vaikka tartuntaluvut vielä tätä kirjoitettaessa ovatkin korkeita. Olemme onneksi löytäneet keinoja toimia koronan keskellä. Maailmanpolitiikassa kuitenkin järkkyy. Helmikuun lopulla Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa, ja tämä luo toisenlaisia varjoja koko Euroopan turvallisuustilanteen ylle.
Kuuluu sarjaan:

Turvallisuus on yksi Helsingin uuden kaupunkistrategian painopisteistä. Kaupunginvaltuuston viime syksynä hyväksymä strategia ohjaa kaupungin toimintaa kuluvalla valtuustokaudella 2021–2025. Strategian painopisteissä todetaan muun muassa seuraavaa: ”Hyvä kaupunki on turvallinen. […] Huolehdimme laajasta kaupunkitasoisesta varautumisesta ja luomme pohjan monimuotoiseen toimintakykyyn eri tilanteissa.”

Kaupunkilaisten turvallisuuden takaaminen, kaupungin varautuminen kriiseihin ja toiminnan turvaaminen poikkeusoloissakin edellyttää monenlaista tietoa. Ajankohtaisen tiedon tuottaminen kaupunkilaisten turvallisuuteen vaikuttavista asioista sekä esimerkiksi asukkaiden omista turvallisuus- ja turvattomuuskokemuksista on ollut jo kauan osa kaupungin toimintaa. Kaiken kaikkiaan turvallisuutta koskevaa tietoa on monta lajia, nopeatahtisesta seurantatiedosta pitkäkestoisempiin tutkimushankkeisiin.  

Kvartti-lehti keskittyy tutkimus- ja tilastotietoon, jonka tuotantotapa on usein – joskaan ei aina – hitaampi kuin pikaindikaattoreilla. Tavoitteena on monesti myös pitempien kaarten hahmottaminen, esimerkiksi jonkin ilmiön kehitys vuosien tai vuosikymmenten aikajänteellä. Tämä on tärkeää, koska monet kaupunkeihin liittyvät tekijät ja ilmiöt muuttuvat verraten hitaasti. 

Tässä numerossa raportoidaan muun muassa Helsingin turvallisuustutkimuksesta, jonka laajoja aineistoja on analysoitu kolmen vuoden välein jo vuodesta 2003 alkaen. Uusin aineisto on kerätty ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, joten maailmantilanteen vaikutukset helsinkiläisten turvallisuuskokemuksiin eivät analyysissä näy. Toisaalta tutkimuksen fokus on arkielämän ja asuinympäristön tilanteissa, joista moniin ei globaalin turvallisuustilanteen heikkeneminen välttämättä suoraan vaikuttaisikaan. 

Tässä lehdessä käsitellään myös muun muassa Helsinkiin kohdistuvaa matkailua. Varsinkin kansainvälisessä matkailussa sekä koronapandemian että turvallisuuspoliittisen tilanteen vaikutukset varmasti tavalla tai toisella tuntuvat – Helsingissä kenties merkittävämmin kuin vaikkapa muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Tämän Helsingille tärkeän elinkeinon kehitystä seurataan jatkossakin eri näkökulmista. 

Ukrainassa käytävä sota tulee vaikuttamaan Helsinkiin epäilemättä monellakin tavalla, esimerkiksi sitä kautta, että maasta paenneita ihmisiä sijoittuu lyhyesti tai pitkäaikaisemmin myös Suomeen. Ennen nykyistä kriisiä Suomeen tulleista ukrainalaisista asuu Helsingissä muutamia satoja. Heidän määränsä siis todennäköisesti lisääntyy jollakin aikavälillä. Se, että uudet asukkaat tuntevat itsensä tervetulleiksi, voivat hyvin ja löytävät mielekkäitä töitä ja tekemistä ja ihmissuhteita, on kaupungille tärkeää.