Julkaisussa kootaan yhteen Helsingin kaupungin keväällä 2023 toteuttaman muuttoliikekyselyn tulokset. Kysely kohdistui kaupungista koronapandemian aikana poismuuttaneille. Vuosina 2020–2022 kotimaisessa muuttoliikkeessä tapahtui merkittäviä muutoksia. Helsingistä muutettiin huomattavan paljon muualle Suomeen, ja kotimainen muuttoliike jäi Helsingin kannalta tappiolliseksi. Julkaisu tarjoaa tietoa erilaisten kotitalouksien asumisvalinnoista, muuttosyistä ja muuttovirtojen suuntautumisesta.

Helsingin väestönkasvu oli viime vuonna ennakkotietojen mukaan 1960-luvun huippuvuosien tasolla. Koko Suomen väestönkasvusta Helsingin osuus oli noin neljännes, ja kasvua selitti pitkälti ulkomainen muuttoliike ja sen taustalla todennäköisesti etenkin työperusteinen maahanmuutto. Alueellisesti väestönkasvu kohdistui varsinkin niille asuinalueille, joille on hiljattain rakennettu runsaasti uusia asuntoja. Ikäryhmistä erityisesti varhaiskeski-ikäinen väestö kasvoi.

Poismuutto kaupungeista lisääntyi eri maissa koronapandemian aikana. Myös Helsinkiä koskevassa muuttoliikkeessä nähtiin vuosina 2020–2021 muutoksia, joiden on osin tulkittu johtuneen pandemian aiheuttamasta kaupungin houkuttelevuuden heikkenemisestä. Tarkempaa tietoa Helsinkiin ja Helsingistä pois muuttavien syistä on kuitenkin ollut niukasti – samoin kuin siitä, miten pandemian yhteydessä havaitut asumistrendit mahdollisesti kehittyvät koronakriisin jälkeen. Näitä tietoja saadaan lähiaikoina lisää kaupungin toteuttamasta kyselytutkimuksesta. Tämä artikkeli toimii paitsi kirjallisuuskatsauksena muuttoliikkeen tutkimukseen, myös pohjustaa Helsingin muuttoliikekyselyn tulosten raportointia. Artikkelissa vertaillaan lisäksi Pohjoismaiden pääkaupunkeihin kohdistunutta muuttoliikettä ennen koronapandemiaa ja sen aikana.

Syntyvyys pieneni Helsingissä vuoden 2022 aikana selvästi ja koko maan keskiarvoa enemmän. Kuolleisuus sitä vastoin kasvoi, mutta vähemmän kuin koko Suomessa. Samalla luonnollinen väestönkasvu eli syntyneiden ja kuolleiden erotus pieneni Helsingissä voimakkaasti, mikä osaltaan vaikutti väestönkasvuun.

Julkaisussa esitetään Helsingin väestön, perheiden ja asuntokuntien määrä ja rakenne vuodenvaihteessa 2021/2022 sekä väestönmuutokset vuonna 2021. Julkaisu sisältää katsaukset Helsingin väkiluvun kehitykseen, väestön demografiseen rakenteeseen sekä perheiden rakenteeseen. Julkaisussa esitetään lisäksi sekä koko kaupungin että osa-aluetasoisia tietoja ja analyysejä syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä. Julkaisu sisältää myös pääkaupunkiseudun kuntien vertailuja.

Julkaisussa esitetään Helsingin väestön, perheiden ja asuntokuntien määrä ja rakenne vuodenvaihteessa 2020/2021 sekä väestönmuutokset vuonna 2020. Julkaisu sisältää katsaukset Helsingin väkiluvun kehitykseen, väestön demografiseen rakenteeseen sekä perheiden rakenteeseen. Julkaisussa esitetään lisäksi sekä koko kaupungin että osa-aluetasoisia tietoja ja analyysejä syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä. Julkaisu sisältää myös pääkaupunkiseudun kuntien vertailuja.

Julkaisussa esitetään Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun uudet väestöennusteet 2020–2060 ja Helsingin osa-alueittainen ennuste 2020–2036. Väestöennuste laadittiin myös ruotsinkielisestä väestöstä. Väestöennusteen tulokset esitellään palvelujen suunnittelun kannalta merkittävimmistä ikäryhmistä. Julkaisussa kuvataan ennustemenetelmä ja ennusteessa tehdyt oletukset aluetaloudellisesta ja demografisesta kehityksestä. Lisäksi julkaisu sisältää katsauksen Helsingin ja Helsingin seudun väestökehityksen viimeaikaisiin piirteisiin sekä analyysiä muuttoliikkeen vaihteluiden taustalla vaikuttavista tekijöistä.