Segregaation ehkäiseminen on teema, joka toistuu kaupunkien toimintasuunnitelmissa. Erilaisten hallintamuotojen sekoittaminen on eräs keino, jolla segregaatioon on yritetty puuttua. Käytännössä tämä on tarkoittanut päätöksiä muun muassa sitä, miten julkisin varoin tuettu vuokrakanta sijoitetaan: mikä on sopiva määrä tuettua vuokrakantaa? Onko olemassa jokin kynnysarvo, jota ei pitäisi ylittää?

Tässä tutkimuksessa keskitytään asukkaiden kokemuksiin ja siihen, kuinka ne riippuvat julkisesti tuetun vuokrakannan osuudesta. Meillä ei ole aiheesta laadukasta, oloihimme soveltuvaa tutkimusnäyttöä. Tutkimuksemme tarttuu tähän kysymykseen ja pyrkii näin tuottamaan tutkimusnäyttöä, jonka pohjalta voidaan edelleen jatkaa segregaatiota, sosiaalista sekoittamista ja julkista asuntokantaa koskevaa keskustelua.

Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmä uudistettiin vuonna 2017. Uudistuksessa otettiin käyttöön pormestarimalli, toimialamalli sekä osallisuus- ja vuorovaikutusmalli. Tampereen yliopiston tutkijoista koostuva tutkimusryhmä toteutti johtamisjärjestelmän uudistuksen akateemisen kokonaisarviointitutkimuksen vuosina 2019–2021.
Arviointitutkimuksen tarkoituksena oli tutkia uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä sitä, miten uudistetulla johtamisjärjestelmällä voidaan vastata tehokkaan ja demokraattisen kaupunkihallinnan haasteisiin.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021 digitaalisten palvelujen kehittäminen on nostettu yhdeksi keskeiseksi teemaksi. Vuonna 2019 kaupunki aloitti digitalisaatio-ohjelman, jonka tavoitteena on parantaa palveluja, datan käyttöä ja samalla ennakoida kuntalaisten moninaisia tarpeita. Parhaimmillaan digitalisaatio sujuvoittaa arkea ja edistää yhteisöllisyyttä. Kääntöpuolena on kuitenkin eriarvoisuuden lisääntyminen, jos osa väestöstä jää kehityksen ulkopuolelle. Tutkimuksessa on selvitetty helsinkiläisten internetin käyttöä ja digitaalisen syrjäytymisen riskiä eri väestöryhmissä. Vertailukohtana on esitetty vastaavia tietoja koko Suomesta sekä muista maista ja kaupungeista.

Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla nopeasti. Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat maahanmuuttajien
kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä. Tämä raportti päivittää Helsingin kaupungin kotoutumisen seurantatutkimuksia uusimmilla, pääsääntöisesti vuoden 2018 tiedoilla, ja laajentaa tarkastelun koko pääkaupunkiseutuun. Painopiste on maahanmuuttajien eli ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten elinolojen ja elämäntilanteen selvittämisessä. Raportissa tarkastellaan kuitenkin myös Suomessa syntyneen ns. toisen sukupolven koulutusta, sijoittumista työmarkkinoille ja tuloja.

Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus nuorista ikäluokista kasvaa lähiaikoina voimakkaasti. Tulevaisuuden kannalta on erittäin tärkeää tietää, miten ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat ja miten he löytävät oman paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja Helsingissä. Kantaväestöön verrattuna ulkomaalaistaustaisilla yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät aina toteudu, ja erilaisia hyvinvointieroja ilmenee monilla elämän osa-alueilla.

Tutkimusjulkaisussa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten hyvinvointia Helsingissä. Tarkastelut tehdään pääosin syntyperän mukaan vertaamalla suomalais- ja ulkomaalaistaustaisia, mutta mukana on myös analyysejä maahanmuuton sukupolvien mukaan.