Tässä julkaisussa tarkastellaan helsinkiläislasten ja -nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tilaa vuonna 2023. Kyseisten ilmiöiden tilaa peilataan aiempiin vuosiin, koko maahan tai muihin pääkaupunkiseudun kuntiin. Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta tarkastellaan oppiasteittain ja sukupuolittain. Lopuksi julkaisussa vedetään yhteen keskeisimmät myönteiset ja huolestuttavat kehityssuunnat helsinkiläislasten ja -nuorten hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Julkaisun aineistona on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama Kouluterveyskysely ja siihen Helsingissä vastanneet oppijat.

Kaupunkilaisten näkemykset asuinalueiden viihtyisyydestä ja turvallisuudesta ovat Helsinki-barometri-kyselytutkimuksen mukaan heikentyneet jonkin verran. Muutoksia ei kuitenkaan havaittu tasaisesti kaikkialla, vaan kaupungin sisällä on merkittäviä alueellisia eroja. Myös sukupuolten väliset erot olivat monin paikoin huomattavia. Ensimmäistä kertaa kaupunkilaisilta kysyttiin barometrissa näkemyksiä myös kaupungin keskustaan liittyen. Suurin osa vastaajista piti keskustaa viihtyisänä, mutta turvallisena viikonloppujen ilta-aikaan sitä piti vain puolet. Tässä katsauksessa käsitellään kaupunkistrategian näkökulmasta keskeisimpiä mittareita – koettua elämänlaatua, viihtyisyyttä ja koettua turvallisuutta – keskustaa koskevilla uusilla tiedoilla täydennettynä.

Helsinkiläiset ovat uusimman barometrikyselyn mukaan vähemmän huolissaan Ukrainassa käytävän hyökkäyssodan vaikutuksista Suomelle kuin edellisessä kyselyssä, joka tehtiin pian sodan käynnistymisen jälkeen. Tuki Ukrainan kansalaisille on helsinkiläisten keskuudessa edelleen vahvaa. Barometrikyselyssä tiedusteltiin lisäksi vastaajien turvallisuuden kokemuksista heidän omalla asuinalueellaan, ja vaikka turvallisuuden koettiin edelleen olevan hyvin korkealla tasolla, luvussa oli tapahtunut jonkin verran laskua edelliseen kyselyyn nähden. Yleisellä tasolla vastaajien arviot omista lähitulevaisuuden näkymistä ovat muuttuneet jokseenkin pessimistisemmiksi.

Helsingin tavoitteena on olla kaupunki, jossa asuinalueet eivät eriydy ja kaikkialla on mahdollista elää turvallista ja viihtyisää elämää positiivisesti omaleimaisissa kaupunginosissa. Tavoitteensa saavuttamiseksi kaupunki tarvitsee tutkittua tietoa helsinkiläisten arjen turvallisuudesta. Helsingin turvallisuustutkimuksessa selvitetään kolmen vuoden välein kaupunkilaisten kokemuksia turvallisuudesta yleisesti, omalla asuinalueellaan ja kaupungin keskustassa. Tuorein kyselytutkimus ajoittui vuoden 2021 loppuun koronapandemian aikaan ja ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Uusimman Helsingin turvallisuustutkimuksen avovastauksissa korostuivat sosiaaliset pelot kaupunkitilassa, kuten huoli toisten ihmisten epäilyttävästä käyttäytymisestä. Vastaajat kokivat avovastausten perusteella turvattomuutta paitsi omakohtaisesti myös läheistensä sekä itseään haavoittuvampiin ryhmiin kuuluvien puolesta. Nuorisojoukot ja nuorten jengiytyminen nousivat huolenaiheena esiin tavalla, jota aiemmissa turvallisuustutkimuksissa ei ole nähty. Poliisin läsnäoloa kaivataan asuinympäristöön enemmän.

Positiivisilla naapurisuhteilla on myönteinen yhteys kaupunkilaisten turvallisuudentunteeseen. Helsingin turvallisuustutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista juttelee naapureidensa kanssa vähintään viikoittain, ja yleisimmin näin tekevät iäkkäät, pitkään alueella asuneet, omistusasukkaat ja kahden vanhemman perheet. Tosin naapurien kanssa juttelu on hieman vähentynyt aiempaan verrattuna. Myös naapuriavun antaminen tai saaminen on varsin yleistä, ja apuun osallistuu lapsiperheistä yli 40 prosenttia ja lähemmäs puolet pientaloissa asuvista vastaajista.

Viheralueiden väheneminen, paikkojen rikkominen ja töhriminen sekä ihmisten syrjäytyminen huolestuttavat helsinkiläisiä eniten, kun kysytään oman asuinalueen asioista. Uusimman turvallisuustutkimuksen mukaan huolta sosiaalisen epäjärjestyksen merkeistä asuinalueella koetaan kaiken kaikkiaan enemmän kuin 2010-luvun puolessavälissä.

Helsingin asuinalueiden välillä on huomattavia eroja siinä, kuinka turvallisina niiden asukkaat kokevat alueensa. Joillakin alueilla noin joka kolmas kokee olonsa turvattomaksi omassa naapurustossaan myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina, kun taas turvallisimmiksi koetuilla alueilla ainoastaan kolmisen prosenttia vastaajista ilmoittaa näin. Vaikka asuinalueiden väliset erot turvattomuuskokemuksissa ovat merkittäviä, erot ovat kuitenkin edellisiin tutkimuskertoihin verrattuna säilyneet melko samansuuruisina. Useimmilla alueilla tilanne on pysynyt hyvin tasaisena, ja vain harvoilla alueilla turvattomuus on joko lisääntynyt tai vähentynyt huomattavasti.