Hyppää pääsisältöön
Helsingin alueiden välillä on suuria eroja työttömyysasteessa, ja erot ovat jopa kasvaneet viimeisten kolmen vuoden aikana, eli koronaviruspandemiaa edeltävästä ajasta. Keskimäärin työttömyysasteet kohosivat enemmän niissä peruspiireissä, joissa työttömyyttä oli jo ennen pandemiaa enemmän. Tänä ajanjaksona työttömien määrä lisääntyi eniten nuorilla aikuisilla ja yli 60-vuotiailla. Koulutustaustan mukaan tarkasteltuna kasvu oli suurinta korkeintaan perusasteen ja toisen asteen koulutuksen omaavilla. Korkeiden työttömyysasteiden alueilla työttömyys on henkilön koulutustaustasta riippumatta yleisempää kuin matalien työttömyysasteiden alueilla.
Entistä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin Helsingissä. Tämän suuntainen muutos on ollut nähtävissä kaikissa ammattiryhmissä, myös sellaisissa, joissa lähityön osuus suhteessa etätyöhön on merkittävä. Kaiken kaikkiaan Helsingissä työskentelevistä hieman alle 60 prosenttia asuu Helsingissä. Artikkelin tiedot perustuvat vuoden 2020 loppua kuvaaviin tilastoihin, joita verrataan aiempien vuosien tietoihin.
Helsingin työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli vuoden 2021 lopussa 11,0 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan. Työttömien työnhakijoiden määrä oli pienentynyt vuoden takaisesta yli 11 000 henkilöllä. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Helsingissä rajusti vuonna 2020 koronapandemian talousvaikutusten seurauksena. Iso osa kasvusta selittyi kokoaikaisesti lomautettujen suurella määrällä. Myös kokonaan vailla työsuhdetta olevien työttömien määrä lisääntyi. Vaikka työllisyystilanne parani nopeasti vuonna 2021, oli työttömien määrä edelleen korkea verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan. Työttömiä työnhakijoita oli yli 7 000 enemmän kuin ennen koronakriisiä. Erityisen voimakkaasti kasvoi pitkäaikaistyöttömien määrä.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millainen vaikutus työpaikan menetyksillä on helsinkiläisten todennäköisyyteen muuttaa Helsingin työssäkäyntialueelle ja muualle Helsingin työssäkäyntialueella. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, kuinka työpaikkansa menettäneiden helsinkiläisten työmarkkinatulemien – työllisyyden ja työtulojen – kehitys riippuu heidän työpaikan menetystä seuranneista muuttopäätöksistään. Tarkastellut työpaikan menetykset ovat seurausta joukkoirtisanomisesta tai toimipaikan sulkemisesta vuosina 2001–2014. Koska tämänkaltaiset työpaikan menetykset eivät tyypillisesti riipu työntekijän itsensä toimista tai ominaisuuksista, niiden jälkeisten tapahtumien voi verrattain uskottavasti tulkita olevan seurausta nimenomaan työpaikan menetyksestä eikä jostakin muusta, mahdollisesti havaitsemattomasta tekijästä.
Tilaa aihepiirin Työttömyys RSS-syöte