Hyppää pääsisältöön
Helsingin tilastollinen vuosikirja kokoaa yhteen laajan joukon eri ilmiöalueita kuvaavia tilastotietoja. Näin se antaa monipuolisen ja luotettaviin tilastotietoihin perustuvan kuvauksen Helsingistä ja helsinkiläisistä. Helsinkiä kuvaavien tietojen ohella vuosikirjassa esitetään vertailutietoja pääkaupunkiseudulta, Helsingin seudulta ja koko maasta. Lisäksi vuosikirjaan sisältyvät erilliset osiot pohjoismaiden suurimmista kaupungeista sekä Baltian maiden pääkaupungeista. Eri ilmiöalueita ja niiden kehitystä kuvataan kaikkiaan 247 tilastotaulukon muodossa.
The Statistical Yearbook of Helsinki provides a varied, statistics-based description of Helsinki and its residents for 2022. In addition, the Yearbook also presents information on the Helsinki metropolitan area, the Helsinki region, Finland, major Nordic cities and the Baltic countries and capitals.
Helsingin väestönkasvu oli viime vuonna ennakkotietojen mukaan 1960-luvun huippuvuosien tasolla. Koko Suomen väestönkasvusta Helsingin osuus oli noin neljännes, ja kasvua selitti pitkälti ulkomainen muuttoliike ja sen taustalla todennäköisesti etenkin työperusteinen maahanmuutto. Alueellisesti väestönkasvu kohdistui varsinkin niille asuinalueille, joille on hiljattain rakennettu runsaasti uusia asuntoja. Ikäryhmistä erityisesti varhaiskeski-ikäinen väestö kasvoi.
Helsingin asuinalueiden veto- ja pitovoimassa on huomattavaa vaihtelua. Erityisesti joidenkin pientalo- ja omistusasuntovaltaisten esikaupunkialueiden väestö uusiutuu hitaasti. Sen sijaan kantakaupungissa uusien tulomuuttajien osuus on vuosittain yleensä kaupungin keskiarvoa korkeampi, eikä näillä alueilla pysytä pitkään. Helsingin sisällä tehtävät muutot tapahtuvat usein ominaisuuksiltaan samankaltaisten alueiden välillä, ja naapurikaupungeista muutetaan Helsingissä erityisesti lähtökaupunkia lähellä oleville asuinalueille.
Julkaisussa esitetään Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun väestöennusteet vuosille 2022–2060 sekä Helsingin alueittainen ennuste vuosille 2022–2037. Väestöennuste laadittiin myös ruotsinkieliselle väestölle. Väestöennusteen tulokset esitellään palvelujen suunnittelun kannalta merkittävimmistä ikäryhmistä. Julkaisussa kuvataan ennustemenetelmä ja ennusteessa tehdyt oletukset aluetaloudellisesta ja demografisesta kehityksestä. Julkaisu sisältää myös katsauksen Helsingin ja Helsingin seudun väestökehityksen viimeaikaisiin piirteisiin sekä analyysiä muuttoliikkeen vaihteluiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi julkaisu sisältää aikaisempien vuosien ennusteiden vertailuja toteutuneeseen väestökehitykseen.
Helsingin väestön koulutustaso on noussut edellisen vuosikymmenen aikana ja kaupunkiin on keskittynyt paljon etenkin pitkälle kouluttautunutta väestöä. Kehitys on kuitenkin näkynyt eri osissa Helsinkiä vaihtelevasti. Moni aiemmin matalan koulutustason alue on nostanut profiiliaan, mutta osa on jäänyt kehityksestä jälkeen. Suuressa kuvassa alueiden välisissä eroissa on korkeimmin koulutetun väestön osalta kuitenkin havaittavissa pientä kaventumista.
Paikallisten yhteisöjen aloitteet, ihmisten välinen verkottuminen ja solidaarisuus sekä niihin perustuva kyky selviytyä ja toipua kriiseistä ovat keskeisiä tekijöitä kaupunkien ja yhteiskuntien resilienssille eli kriisinkestävyydelle ja uudistumiskyvylle. Julkaisussa tarkastellaan tällaista yhteisöllistä resilienssiä Helsingin asuinalueilla koronakriisin aikana. Tutkimuksen monilla eri menetelmillä ja tapaustutkimuksista kerätty aineisto on analysoitu kokonaisvaltaisella aineistolähtöisllä temaattisella analyysillä. Tulosten esittelyn lisäksi julkaisussa eritellään yhteisöllisen resilienssin käsitettä ja tehdään toimintasuosituksia yhteisöllisen resilienssin kehittämiseksi tuleviin kriiseihin.
Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun muuttoliike oli koronapandemian aikana vuosina 2020–2022 poikkeuksellista. Helsinkiin muualta Suomesta suuntautuva muuttoliike jäi tappiolliseksi kaikkina kolmena vuonna, ja vuonna 2021 myös ulkomainen muuttoliike huomioon otettaessa. Artikkelissa kuvataan tarkemmin näitä muutoksia. Lisäksi raportoidaan ensimmäisiä tuloksia Helsingin kaupungin toteuttamasta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin kaupungista vuosina 2021 ja 2022 pois muuttaneiden kokemuksia ja muuttosyitä. Tuloksien perusteella keskeisimpänä syynä muutolle oli asumisen hinta – lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista piti vähintään melko tärkeänä tekijänä sitä, ettei ollut löytänyt toiveiden mukaista asuntoa sopivaan hintaan Helsingistä. Suurin osa muuttajista kaipasi asumiseensa lisää tilaa ja muutti aiempaa isompaan asuntoon. Lisäksi havaittiin vahva trendi pientalo- ja omistusasumisen suuntaan. Korona-aikana kotona vietetty aika lisääntyi ja etätyöstä tuli yleistä, mikä todennäköisesti vaikutti osaltaan isompien asuntojen kasvaneeseen kysyntään. Osalla muuttajista etätyön yleistyminen vaikutti siihen, että saatettiin muuttaa kauemmas työpaikasta.
Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040-raportti kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun kaupunkien väestöasiantuntijoiden laatiman ennusteen vieraskielisen väestön tulevasta kehityksestä maakunnassa seuraavien kahdeksantoista vuoden aikana. Julkaisussa esitetään vieraskielisen väestön ennuste kuudelle alueelle ja kahdeksan kieliryhmän osalta. Ennusteesta tehtiin myös nopean kasvun skenaario, koska Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta paenneiden määrä saattaa kasvattaa muutamien lähivuosien ajan Uudenmaan vieraskielisen väestön määrää. Lisäksi raportissa esitellään ennustemenetelmä ja oletukset, joihin ennuste perustuu.
Tutkimus tarkastelee pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisen väestön kokemusta kuulumisesta osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja sen kansaa, eli kansallista samastumista. Tutkimus kartoitti, kuinka erilaiset yksilölliset ja yhteiskunnan vastaanottavuudesta kumpuavat tekijät ovat yhteydessä kansalliseen samastumiseen. Lisäksi tutkimus tuotti uutta tietoa kansallisen samastumisen yhteydestä osallistujien luottamukseen uuden kotimaansa instituutioita ja edustajia kohtaan. Virossa, Venäjällä (tai entisessä Neuvostoliitossa), Somaliassa, Irakissa ja englanninkielisissä maissa syntyneet osallistujat lukeutuvat pääkaupunkiseudun suurimpiin ulkomaalaistaustaisten ryhmiin. Myös Suomessa syntyneitä somalialaistaustaisia nuoria tarkasteltiin mahdollisuuksien mukaan omana ryhmänään.
Tilaa aihepiirin Väestö RSS-syöte