Tutkimus tarkastelee pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisen väestön kokemusta kuulumisesta osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja sen kansaa, eli kansallista samastumista. Tutkimus kartoitti, kuinka erilaiset yksilölliset ja yhteiskunnan vastaanottavuudesta kumpuavat tekijät ovat yhteydessä kansalliseen samastumiseen. Lisäksi tutkimus tuotti uutta tietoa kansallisen samastumisen yhteydestä osallistujien luottamukseen uuden kotimaansa instituutioita ja edustajia kohtaan. Virossa, Venäjällä (tai entisessä Neuvostoliitossa), Somaliassa, Irakissa ja englanninkielisissä maissa syntyneet osallistujat lukeutuvat pääkaupunkiseudun suurimpiin ulkomaalaistaustaisten ryhmiin. Myös Suomessa syntyneitä somalialaistaustaisia nuoria tarkasteltiin mahdollisuuksien mukaan omana ryhmänään.

Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla
nopeasti. Siksi Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat
maahanmuuttajien kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä.
Tämä raportti päivittää kotoutumisen tilannekuvaa pääkaupunkiseudulla pääsääntöisesti vuoden 2020 tiedoilla asumisesta, työllisyydestä ja valtionveronalaisista tuloista. Painopiste on maahanmuuttajien eli ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten elinolojen ja elämäntilanteen selvittämisessä. Raportissa tarkastellaan myös Suomessa syntyneen ns. toisen sukupolven koulutusta, sijoittumista työmarkkinoille ja tuloja.

Amsterdamissa seurataan monikulttuurisuuden jatkuvaa monimuotoistumista ja mietitään, mitä aiheeseen liittyen oikeastaan pitäisi tutkia ja millä välineillä. Olennaista on, että tiedon tarvitsijat osaisivat esittää tiedon tuottajille mahdollisimman hyviä ja täsmällisiä kysymyksiä.

Heinäkuun alussa hakupalvelu Google antoi hakusanoilla ”turvapaikanhakijat, tutustuminen” yhteensä 184 000 hakutulosta. Heinäkuun alussa päättyi myös inkerinsuomalaisten paluumuutto-ohjelma Suomeen. Vaikka pakon edessä muuttavien turvapaikanhakijoiden ja vapaaehtoisten paluumuuttajien tilanteet ovat monin tavoin erilaisia, juuri tutustumisen näkökulmasta yhtymäkohtia löytyy paljonkin.

Maahanmuuttajien integroitumista – eli kotoutumista – uuteen kotimaahan on tutkittu paljon niin Suomessa kuin maailmalla yleensäkin. Aiheesta on saatavilla valtava määrä tietoa useista eri näkökulmista tarkasteltuna.