Pääkaupunkiseutu muodostaa Suomen suurimman talousalueen. Siellä toimii yli 20 prosenttia maan yrityksistä ja yli 30 prosenttia yksityisen sektorin henkilöstöstä. Miltei 40 prosenttia Suomessa toimivien yritysten liikevaihdosta kirjataan pääkaupunkiseudulle. Tässä julkaisussa käsitellään pääkaupunkiseudun suurimpia toimialoja ja tarkastellaan palvelusektorin kehitystä Helsingin, Espoon ja Vantaan välillä.

Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040-raportti kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun kaupunkien väestöasiantuntijoiden laatiman ennusteen vieraskielisen väestön tulevasta kehityksestä maakunnassa seuraavien kahdeksantoista vuoden aikana. Julkaisussa esitetään vieraskielisen väestön ennuste kuudelle alueelle ja kahdeksan kieliryhmän osalta. Ennusteesta tehtiin myös nopean kasvun skenaario, koska Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainasta paenneiden määrä saattaa kasvattaa muutamien lähivuosien ajan Uudenmaan vieraskielisen väestön määrää. Lisäksi raportissa esitellään ennustemenetelmä ja oletukset, joihin ennuste perustuu.

Poismuutto kaupungeista lisääntyi eri maissa koronapandemian aikana. Myös Helsinkiä koskevassa muuttoliikkeessä nähtiin vuosina 2020–2021 muutoksia, joiden on osin tulkittu johtuneen pandemian aiheuttamasta kaupungin houkuttelevuuden heikkenemisestä. Tarkempaa tietoa Helsinkiin ja Helsingistä pois muuttavien syistä on kuitenkin ollut niukasti – samoin kuin siitä, miten pandemian yhteydessä havaitut asumistrendit mahdollisesti kehittyvät koronakriisin jälkeen. Näitä tietoja saadaan lähiaikoina lisää kaupungin toteuttamasta kyselytutkimuksesta. Tämä artikkeli toimii paitsi kirjallisuuskatsauksena muuttoliikkeen tutkimukseen, myös pohjustaa Helsingin muuttoliikekyselyn tulosten raportointia. Artikkelissa vertaillaan lisäksi Pohjoismaiden pääkaupunkeihin kohdistunutta muuttoliikettä ennen koronapandemiaa ja sen aikana.

Rakentaminen keskittyy Suomessa yhä enemmän Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Tampereelle. Näihin kaupunkeihin sijoittui noin 43 prosenttia vuosina 2015–2021 koko maassa rakennetusta asuntopinta-alasta. Asuntotuotannon vuosittainen määrä oli ajanjaksolla lähes kaksinkertainen verrattuna vuosiin 2000–2009. Rakentamisen tavoissa ja alueiden asukasrakenteessa tapahtui myös merkittäviä muutoksia, jotka ovat olleet Helsingissä osin erilaisia kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Julkaisun tarkoituksena on tuoda muutoksen piirteet näkyväksi ja tarjota päättäjille tietoa sen arvioimiseen, vastaavatko toteutuneet tulokset pyrkimyksiä.

Muualta Suomeen muuttaneet ja heidän jälkeläisensä muodostavat jo merkittävän osan Helsingin ja pääkaupunkiseudun työllisistä. Työllisten maahanmuuttajien määrä ja heidän osuutensa kaikista työllisistä ovat nousseet viime vuosina koronapandemian aiheuttamaa notkahdusta lukuun ottamatta. Moni toimiala on riippuvainen Suomeen muuttaneista niin, että joissakin ammateissa suomalaistaustainen työvoima on jopa jäämässä vähemmistöön.

Katsaus on pääkaupunkiseudun toimitilamarkkinoita monipuolisesti kuvaava vuosittain julkaistava ajankohtaisraportti. Kiinteistösijoitusmarkkinat ovat viime vuosina houkutelleet runsaasti pääomia ennätysmatalien korkojen ja rahoitusmarkkinoiden korkean likviditeetin siivittämänä. Vuonna 2022 markkinoiden toimintaympäristö muuttui ratkaisevasti korkojen nousun ja inflaation kiihtymisen seurauksena. Myös vuokramarkkinoilla on käynnissä suuria muutoksia. Koronapandemian myötä kasvanut etätyö muuttaa yritysten toimintatapoja ja toimistotilojen tarvetta ja käyttöä. Liiketilojen käyttö ja käyttäjät muuttuvat verkkokaupan kasvun, kuluttajakäyttäytymisen muutoksen sekä taloustilanteen heikentämän kuluttajaluottamuksen seurauksena.

Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla
nopeasti. Siksi Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat
maahanmuuttajien kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä.
Tämä raportti päivittää kotoutumisen tilannekuvaa pääkaupunkiseudulla pääsääntöisesti vuoden 2020 tiedoilla asumisesta, työllisyydestä ja valtionveronalaisista tuloista. Painopiste on maahanmuuttajien eli ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten elinolojen ja elämäntilanteen selvittämisessä. Raportissa tarkastellaan myös Suomessa syntyneen ns. toisen sukupolven koulutusta, sijoittumista työmarkkinoille ja tuloja.

Vuonna 2020 alkanut koronapandemia on vaikuttanut merkittävillä tavoilla yhteiskuntien toimintaan jo usean vuoden ajan. Helsingissä koronaviruspandemian vaikutukset ovat olleet erityisen mittavat, sillä Suomen tartuntatapaukset ovat painottuneet pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2021 Suomen koronavirustartunnoista todettiin helsinkiläisillä noin 25 prosenttia, joka on noin kaksinkertainen määrä verrattuna Helsingin väestöosuuteen.

Toimintakertomus kuvaa ajanjaksoa koronapandemian alusta, maaliskuusta 2020, kesään 2022 saakka. Toimintakertomuksen tavoitteena on koota yhteen keskeinen tieto Helsingin kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta pandemian eri vaiheissa. Raportti tarkastelee niin johtamisen ja hallinnon organisoitumista, tehtyjä rajoitustoimenpiteitä kuin koronan vuoksi kaupungissa aloitettuja uusia toimintoja.