Helsinkiläisten tulokehitys on ollut varsin hyvä vuosien 2022–2024 huonoista talousuutisista huolimatta. Palkat ovat nousseet parin viime vuoden aikana Helsingissä keskimäärin enemmän kuin koko maassa tai muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Myös eläkkeet ja työttömyysetuudet kasvoivat Helsingissä selvästi, mutta niissä kasvu oli samalla tasolla kuin verrokkialueilla. Palkansaajien ostovoimaa hyvä palkkakehitys ei kuitenkaan lisännyt, sillä inflaatio söi palkankorotusten vaikutuksen.

Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman tavoitteeksi asetettiin vuonna 2020 luoda asumisen kohtuuhintaisuuden analysointiin ja seurantaan mittaristo, jolla voidaan verrata asumisen kustannuksia erilaisille asuntokunnille kaupungin eri alueilla ja eri asumismuodoissa. Tutkimuksessa tarkastellaan asumisen kohtuuhintaisuutta asuntokuntien asumisen kustannusten ja tulojen avulla. Kohtuuhintaiseksi asuminen on määritelty tutkimuksessa silloin, kun siihen kuluu enintään 40 prosenttia asuntokunnan käytettävissä olevasta rahatulosta. Lisäksi asumisen kohtuuhintaisuutta lähestytään asumismenojen ja muiden välttämättömien elinkustannusten jälkeen asuntokunnalle käyttöön jäävien tulojen kautta.

Asuinalueiden välinen muuttoliike Helsingissä on volyymiltaan merkittävää, ja vuosittain Helsingin osa-alueiden välillä ja sisällä muutetaan useammin kuin Helsingin rajojen yli. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin sisäisen muuttoliikkeen valikoitumista vuosina 2010-2020. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät ovat yhteydessä kotitalouksien todennäköisyyteen vaihtaa asuinaluetta Helsingin sisällä, ja mitkä tekijät ovat yhteydessä siihen, kuinka suurituloisille alueille kotitaloudet muuttavat. Tarkasteluissa erityisen kiinnostuksen kohteena on se, ovatko helsinkiläisten kotitalouksien muuttopäätökset valikoituneet tulotason mukaan. Otosjoukko koostuu helsinkiläisten kotitalouksien työikäisistä viitehenkilöistä.

Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla
nopeasti. Siksi Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat
maahanmuuttajien kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä.
Tämä raportti päivittää kotoutumisen tilannekuvaa pääkaupunkiseudulla pääsääntöisesti vuoden 2020 tiedoilla asumisesta, työllisyydestä ja valtionveronalaisista tuloista. Painopiste on maahanmuuttajien eli ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten elinolojen ja elämäntilanteen selvittämisessä. Raportissa tarkastellaan myös Suomessa syntyneen ns. toisen sukupolven koulutusta, sijoittumista työmarkkinoille ja tuloja.

On mahdollista, että jalkapallon Super Cup -ottelun seurauksena kaupunkiin jäi enemmän matkailutuloja kuin esimerkiksi koko kesän risteilyturismista joinakin koronapandemiaa edeltävinä vuosina.